Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi käy ilmi, että Helsingin seudulla tätä kirjaa on tällä hetkellä vain yksi kappale yleisissä kirjastoissa, Vantaan pääkirjastossa. Tarkemmat saatavuustiedot voit tarkistaa ylläolevasta osoitteesta.
Terveystieteiden keskuskirjaston Medic-tietokannan kautta löytyvät mm. seuraavat teokset tai artikkelit:
- Lähteinen, Yksinäisyyden lievittäminen interventioilla: pro gradu työ (2004)
- Sariola, Streng, Vertaistukea samassa veneessä (Suomen lääkärilehti 2002, n:o 57, s. 1626
- Vuorinen, Vertaistuki kuntouttaa (Liikunta ja tiede 1997, n:o 34, s. 44-45)
Aiheesta löytyy Medicin kautta myös toistakymmentä muuta lähdettä. Kaikki Medicin kautta löytyvä on luettavissa Terveystieteiden keskuskirjastossa (http://www.terkko.helsinki.fi/terkones/) ja monet lehdistä myös Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Mediciä voit tulla käyttämään johonkin Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoista tai pyytää virkailijaa tekemään sinulle haun. Medic...
Kappale löytyy Kari Tapion vuonna 2003 julkaistulta samannimiseltä albumilta "Juna Kulkee". Sen jälkeen kappale on julkaistu myös useilla Kari Tapion kokoelmalevyillä:
Sinivalkoinen ääni : 215 suurinta laulua ja harvinaista helmeä (julkaistu 2009)
Laulaja 1945-2010 (julkaisut 2011)
Suuret suomalaiset : 80 klassikkoa (julkaistu 2016)
Juna kulkee -albumi saatavilla Heili-kirjastoista: https://heili.finna.fi/Record/heili.503274
Lähteet:
Fono.fi äänitetietokanta: http://www.fono.fi/
Olisiko Mikko Perkoilan Aamun laulut ja kappaleen nimi "Ruokaostoksilla"?http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=ruokaostoksilla&ID=08cf4289-8a97-4828-b27c-84d3f0fb5650http://www.perkoila.net/aamunlaulunuotit.htmlEn valitettavasti saa käsiini levyä ja pysty tarkistamaan sanoituksia. Aamun laulut on julkaistu alun perin kasetilla ja Ruokaostoksilla -kappale on äänitetty vuonna 1996, eli senkin puolesta natsaisi.
Hei,Kyseessä on todennäköisesti Farley Mowatin teos Never Cry Wolf (1963). Kirjasta on olemassa myös suomenkielinen käännös Älä hukkaa hauku (1979), jonka on suomentanut Hannu Sarrala.Teos kertoo kanadalaisesta biologista Farley Mowatista, joka lähetetään 1940-luvulla Kanadan erämaahan tutkimaan karibulaumojen vähenemisen syitä. Epäilykset kohdistuvat susien lisääntymiseen. Mowat viettää useita kuukausia susien elinalueella ja seuraa niiden käyttäytymistä lähietäisyydeltä. Tutkimustensa aikana hän huomaa, että monet susiin liittyvät uskomukset eivät pidäkään paikkaansa.Kirja kuvaa humoristiseen sävyyn Mowatin kokemuksia susien parissa.
Saatavilla olevista etymologisista sanakirjoista ei valitettavasti löytynyt klikki-sanan alkuperää. Sen sijaan Veijo Meren teoksessa "Sanojen synty" löytyy selitys, johon on kuitenkin syytä suhtautua varauksella, koska kyseessä ei ole kielitieteilijä. Suomen sanoista voi kysyä myös Kielitoimiston puhelinneuvonnasta arkisin klo 9-14 numerosta (09)7014991 tai voi käyttää Kielitoimiston hakukonetta osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto
Veijo Meri selittää sanan "klikki" seuraavasti: poliittinen pienryhmä, ranskan sanasta la clique, kätten taputus. Se on ääntä matkivia sanoja. Se tarkoitti innostunutta yleisöä, joka osoitti suosiotaan. Joskus
taputti vain pieni joukko, jossa oli oikeita ystäviä ja kannattajia tai jotka oli palkittu...
Hämeenlinnan pääkirjaston varastossa on painettu Suomen asetuskokoelma tältä ajalta (varastoituna vuodet 1860-2004), samoin valtiopäiväasiakirjat vuoteen 1965 asti. Saat tarvitsemasi asetukset, lain ja hallituksen esityksen käyttöösi ja kopioitavaksi pääkirjaston tietopalvelusta. Sähköisessä muodossa niitä ei ole saatavana.
Voit tilata kirjan muualta Suomesta Helsinkiin käyttämällä HelMet-kirjastojen kaukopalvelua. Tarvitset HelMet-kirjastokortin. Kaukopalvelu toimittaa kirjan haluamaasi Helsingin lähikirjastoon. Palvelu on maksullinen.
Täältä voit tehdä kaukopalvelupyynnön:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Täältä löytyy tietoja hinnoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Tietoa kaukopalvelusta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevasta kahdesta suuresta anglosaksisesta tietokannasta Ebsco MasterFILE Premier (kokotekstiartikkelitietokanta) http://www.epnet.com ja OCLC:n First Searchin Worldcatista http://www.oclc.org/firstsearch/databases/frtable.htm
hakulausella - heat treatment - löytyi kyllä viitteitä, mutta ne näyttävät käsittelevän muuta lämpökäsittelyä kuin puun.
Hakulauseella - dry wood - Worldcat antaa ainakin yhden relevantilta tuntuvan www-osoitteen http://www.ces.ncsu.edu/nreos/wood/ .
Tervetuloa itse käyttämään tietokantoja ja arvioimaan viitteitä. Niihin on pääsy Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta ks. http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/navigate/h155/h159/h160 . Aika kannattaa varata etukäteen. Ebsco...
Brahmsin yksinlaulun Dein blaues Auge (Lieder und Gesänge, op59. Nro 8, Dein blaues Auge) alkuperäinen sävellaji on Es-duuri ja laulu alkaa 1-viivaisesta b:stä. Tämä sävellaji näyttää olevan korkealle äänelle tarkoitetuissa nuoteissa. Petersin kustantamassa nuotissa Brahms, Johannes: Lieder : für eine Singstimme mit Klavierbegleitung. Band 2, Ausgabe für tiefe Stimme laulu alkaa 1-viivaisesta a:sta, vaikka nuotti nimensä perusteella on tarkoitettu matalalle äänelle. Muissa yksinlaulunuoteissa, jotka ovat nyt käsilläni, matalalle äänelle tarkoitettu versio alkaa 1-viivaisesta g:stä. Tuo Petersin nuotti näyttäisi siis olevan keskiäänelle sopiva ainakin tämän laulun osalta.
E-concerthousen sivulla on mahdollista...
Lastentaulun Katinka ("Miska soutaa joella...") venäjänkielisiä sanoja on etsitty aiemmin Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa. Valitettavasti venäjänkielisiä sanoja tähän sävelmään ei ole löytynyt.
Voit lukea vanhan vastauksen alla olevasta linkistä.
http://www.kysy.fi/kysymys/mista-loytyisi-venajankieliset-sanat-laululle-katinka-eli-miska-soutaa-joella
https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-miska-soutaa-joella-lauletaan?language_content_entity=fi
Tekijänoikeuslain tulkinnassa vallitsevan käsityksen mukaan ruokaresepti ei ole teos, eli tarpeeksi omaperäinen tuotos nauttiakseen lain suojaa. Reseptien tekijänoikeuksista on tässä palvelussa kysytty aiemminkin. Tarkempaa tietoa saat ko. vastauksesta http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=d22cf709-8143-403…
Myös professori Jukka Kemppisen blogissa reseptien tekijänoikeudellista suojaa on valotettu monipuolisesti. http://kemppinen.blogspot.fi/2006/01/resepti-on-suojaton.html
Tuusulan kirjastossa ei tällaisia karttoja ollut. Arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteisen Finna-palvelun kautta löytyi tieto Tuusulan pitäjänkartoista 1920-50-luvuilta. Nämä kartat ovat Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmissa:
https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FMap…
Kysyin kartoista myös Tuusulan museosta. Palaan asiaan, kun saan sieltä vastauksen.
Grimmin veljesten sadussa Die Bremen Stadtmusikanten toistuu samankaltainen lause muutaman kerran, mutta ainakaan kirjastossa olevassa painoksessa ei juuri kysymässäsi muodossa, vaan näin:
- "Geh mit uns und lass dich auf bei der Musik annehmen…"
- "Geh mit uns nach Bremen, du verstehst dich doch auf die Nachtmusik…"
- "Wir gehen nach Bremen, etwas Besseres als Tod findes du uberall…" (Die Bremer Stadtmusikanten / Brüder Grimm, 1995)
Bremenin soittoniekat : Grimmin satu (1974) - painoksessa suomennokset menevät näin:
- "Tiedätkö mitä, aasi sanoi, voisit lähteä minun mukaani. Olen menossa Bremenin kaupungin soittoniekaksi. Varmasti sinäkin tulisit toimeen musikanttina."
- "Lähde kanssamme Bremeniin. Sinähän osaat pitää yökonsertteja...
Valitettavasti näillä tiedoilla ei kirjastojen kokoelmista löytynyt julkaisua.
Kansalliskirjaston tietokannat listaavat vuosilta 1920-luvulta kymmenkunta porilaisen Otto Andersinin kustantamaa laulukokoelmaa. Osassa kokoelmista on otsikoissa on mainittu nimiä: Suomen Jukka, Kosti Lahti ja Eino Kettunen. Kärkkäinen-nimeä ei kuitenkaan joukosta löydy.
Pelkän kuvan perusteella ei voi sanoa mitään varmaa, mutta kyseessä voisi ehkä olla sinilimaseitikki Cortinarius salor. Sienestä on vain yksi epävarma havainto Suomesta, Vihdistä, ei siis kovinkaan kaukaa omasta havaintopaikastasi.
Lisätietoa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Cortinarius_salor
https://laji.fi/en/taxon/MX.71736
Hei!
Kattavaa listaa kaikista näytelmistä, joista on tehty selkomukautus on vaikea antaa. Näytelmiä, joista on tehty selkomukautus voi hakea Helmet-verkkokirjastosta esimerkiksi asiasanoilla selkokirjat JA näytelmät.
Hakutuloksina saadaan ainakin seuraavat teokset:
Minna Canth: Papin perhe. Selkomukautus Saraleena Aarnitaival
Minna Canth: Työmiehen vaimo. Selkomukautus Tiia-Maria Tuovinen
Aleksis Kivi: Nummisuutarit: komedia viidessä näytöksessä. Selkomukautus Helvi Ollikainen
Lisäksi Selkokeskus.fi sivustolta löytyy selkotietokirjakanta, josta voi etsiä Suomessa julkaistuja selkotunnuksen saaneita teoksia.
