Perimisoikeutta säätelee Perintökaari, jonka ajantasainen versio on Finlex-tietopankissa. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Perunkirjoitus.fi-sivustolla asiaa on selitetty. https://www.perunkirjoitus.fi/perinto/
Helmet.fi-sivustolta löytyy lukudiplomilistoja eri-ikäisille. Listoilta voit valita sopivaa luettavaa oppilaillesi. Tee haku kirjan nimellä ja siten näät kuinka monta kappaletta kyseistä kirjaa on saatavilla Helmet-kirjastoissa.
Suosittelen myös kääntymään sen kirjaston puoleen, jonka kanssa koulusi tekee yhteistyötä tai joka on lähinnä kouluasi. Melkein jokaisessa kirjastossa on kouluyhteistyötä tekevä henkilö, joka kokoaa lukupaketteja luokille. Heiltä saa myös apua sopivien kirjojen valintaan.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Oikeusministeriön ylläpitämä vaalit.fi-sivusto tarjoaa kaikenlaista mielenkiintoista tietoa vaaleista. Vaalien tieto- ja tulospalvelu -sivulta voit etsiä tietoa niin äänestysprosenteista kuin ehdokkaiden saamistä äänimääristäkin aina vuoteen 2003 saakka. Tätä vanhempien vaalien tietoja löydät Tilastokeskuksen palveluista. Linkin näihin vanhempiin palveluihin löydät samalta sivulta.
Esimerkikis kysymäsi Riihimäen vaalitiedot:
Eva Biaudet sai Riihimäeltä 142 ääntä vuonna 2012.
https://tulospalvelu.vaalit.fi/TPV-2012_1/fi/ehdkutulos_694.html
Laura Huhtasaari sai vuonna 2018 Riihimäellä 1283 ääntä.
https://tulospalvelu.vaalit.fi/TPV-2018_1/fi/ehdkutulos_694.html
Kyseinen teos on Helsingin kirjastojen valintalistalla ensi viikolla eli 3.4. - 9.4.06. Tarkkaa päivämäärää, koska se saapuu lainattavaksi kirjastoihin on vaikea sanoa, mutta kannattaa seurata tilannetta Helmetistä.
Ainakin seuraavilta turkulaisilta kirjailijoilta on ilmestynyt vuosina 2000-2002 teoksia: Nina Repo, Emma Puikkonen, Jarkko Laine, Joni Pyysalo, Reijo Mäki ym. Kirjailijoiden teokset löytyvät Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjaston sivuilta Tekijä-haulla: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1
Kirjat ovat pääasiassa kaunokirjallisuutta.
Voit palauttaa. Jostakin Helmet-kirjastosta, eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastosta, lainatut kirjat voi palauttaa mihin tahansa näistä kirjastoista.
HelMet-kirjastojen varaukset ovat aina yhdessä jonossa, jota palvelevat kaikki varattavissa olevat niteet. Kyseessä olevasta kirjasta on hankittu 7 nidettä, jotka kaikki ovat varattavia. Vastaushetkellä neljä niteistä on lainassa, yksi odottaa hyllyssä noutoa ja kaksi on matkalla. Kirjan kappaleet ovat siis kaikki liikenteessä, vaikka yksi lainassa olevista onkin pari viikkoa myöhässä.
Jonotusaika riippuu siitä, monenneksiko on päässyt. Koska varauksia on enää kaksi, kysyjän varaus toteutunee lähiaikoina. Viime kädessä jonon purkautumisen nopeus riippuu siitä, kuinka pitkään lainaajat lainojaan pitävät. Jos tulee myöhästelijöitä, odotusaika pitenee. Järjestelmän tietojen mukaan kohta pitäisi kuitenkin jo tärpätä.
Heikki Poroila
Tiedustelemanne kirja löytyy (Manda-tietokannan mukaan) seuraavien kaupunginkirjastojen kokoelmista: Espoo, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kokkola, Kuopio, Kouvola, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Tampere ja Turku.
Kotikirjastonne voi tehdä näistä kaupunginkirjastoista teille varauksen etsimästänne kirjasta.
Elvi Sinervon runot Laitakaupungin lapsuus ja Punainen nauha julkaistiin oletettavasti ensimmäistä kertaa vuonna 1939 ilmestyneessä kokoelmassa Vaella nuoruus, johon on koottu oman aikansa nuorten runoilijoiden runoja.
Alunperin runot on julkaistu Työläisnuoriso-lehdessä. Laitakaupungin lapsuus 7.6.1933 ja Punainen nauha 1.2.1933.
Sitaatti on peräisin Tofflerin artikkelista The psychology of the future hänen toimittamassaan kirjassa Learning for tomorrow : the role of the future in education (Vintage Books, 1974), jota ei ole suomennettu.
Hej!
På Vaski-nätbibliotekets framsida hittar du en flik "Kund på biblioteket" Under den kan du hitta "Inköpsförslag". Vi tar gärna emot inköpsförslag från kunderna!
Eri maiden tilastoviranomaisilta ja kansainvälisiltä organisaatioilta saa parhaiten erilaisia tilastoja kuten Ison Britannian osalta Office for National Statistics -tilastoviranomaiselta. Eurostatilta saa ennen Brexitiä vertailukelpoisesti Euroopan tilastoja ml. Iso-Britannia. Kansainvälistä tilastotietoa löytyy myös Tilastokeskukselta, jonka kautta mm. OECD:ltä löytyy UK:n kansantalouden aikasarjoja.
Kyseessä on Eeva Kilven nimeämätön runo kokoelmasta Animalia (1987, s. 27). Runo alkaa lauseella Se olen minä täällä taas. Runo sisältyy myös teokseen Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972-2000.
Helmet.fi-verkkokirjastosta ei löydy Kuntsari-nimistä lehteä, joten pääkaupunkiseudun kirjastoihin ei tule paperisena kyseistä lehteä. Sen sijaan Helmet-kirjaston digitaalisessa Epress-palvelussa on Kunnallislehti (Paimio-Sauvo-Kaarina), jota on mahdollista käydä lukemassa kirjastossa joko kirjaston lehtitabletilla tai asiakaskoneilla, tai omalla laitteella kirjaston langattomassa verkossa.Lähde:Helmet.fi. https://helmet.finna.fi/
Mannerheimin "tyggeneral" tarkoittaa varmaankin päämajoitusmestaria eli A.F. Airoa. V. 1997 on ilmestynyt Martti Turtolan kirjoittama Aksel Fredrik Airo - taipumaton kenraali, kustantajana Otava. Airosta on toinenkin, vanhempi elämäkerta. Hänen itsensä kirjoittamana ei mitään. Kirjoja ei ole käännetty ruotsiksi.
Kultakypärä on SM-lligan kunkin joukkueen kulloinkin eniten tehopisteitä tehnyt pelaaja. Jokereiden nykyinen kultakypärä on siten Ville Leino. Tilastot on nähtävillä SM-liigan virallisilla sivuilla: http://www.sm-liiga.fi/ .
Ne ovat romaaninmuotoon kirjoitettuja omaelämäkertoja. Esim. meillä
Helsingin kaupunginkirjastossa ne on luokiteltu romaaniluokkaan eli
1.4:een.On tietysti ns. "makukysymys" kuinka haluaa ne luetteloida.
Olen itse harrastanut vanhaa luuttu- ja kitaramusiikkia - jollaista tässä selvästi on haluttu kuvata - aika pitkään, mutta vaikka tämä on ilman muuta tyylin mukaan tehty, en minäkään tunnistanut sävellystä. Tämäntyyppistä musiikkia sävellettiin aikanaan varsin paljon, mutta tarvittaisiin erinomaista musiikillista muistia erottamaan tämä suuresta joukosta - jos kysymyksessä sitten on aito vanha sävellys.
Mainoksessa soitto keskeytyy "rikkinäisen kynnen" kohdalla, joten ainakin äänitys on tehty ihan tätä tarkoitusta varten. Minun korvissani tämä varsin lyhyt esitys kuulostaa tähän mainostarkoitukseen tehdyltä pastissilta eli tyylimukaelmalta eli arvelen, ettei kyseessä ole autenttinen vanha musiikki. Taitavalle kitaristille tällaisen lyhyen...
Valitettavasti runoa ei ole löytynyt kokoelmistamme. Tyyliltään se vaikuttaa värssyltä, jollaisia kirjoitetaan muistokirjoihin. Näissähän ei usein tekijää mainitakaan. Ehkäpä kuitenkin joku palstamme lukijoista tunnistaa runon?