Helsingin kaupunginarkistossa, www.hel2.fi/Tietokeskus, on osoiterekisteri, johon on tallennettu helsinkiläisten osoitteet vuodesta 1907 lähtien. Rekisterissä on sukunimen mukainen hakemisto, joten Amandan osoitteet Helsingissä selviävät todennäköisesti siitä. Ammattihakemistoista, puhelinluetteloista ja osoitekalentereista saattaa myös olla apua.
Lapualla apteekkarina toiminut John Wahander mainitaan Finlands apotekare -matrikkelissa vuodelta 1895. Hänen vaimonsa nimi on Aina Lovisa Holmlund. Suomen sukututkimusseuran HISKI-tietokannasta, www.genealogia.fi, he löytyvät Lapuan seurakunnasta. Matrikkeleita on parasta hakea Kansallisarkistosta tai Suomen sukututkimusseuran kirjastosta. Lääkintöhalituksen myöntämät apteekkiluvut on...
Turun kaupunginkirjastossa säilytetään Maaseudun Tulevaisuus -lehteä kuusi kuukautta ja kuluva kuukausi. Voitte käydä lukemassa lehden pääkirjaston Uutistorilla.
Onko kyse HelMet-kirjastokortista? Ainakaan tänään uusiminen helmetin kautta ei todennäköisesti onnistu, koska HelMet-kirjastojen yhteinen kirjastojärjestelmä siirretään uudelle palvelinalustalle. Toisaalta lainat eivät eräänny 10. - 13.6., joten sen puolesta ei ole hätää.
Espoossa lainat voi myös uusia puhelimitse. Mikäli on ongelmia helmet-sivuston kanssa, voi aina soittaa lähikirjastoon ja pyytää henkilökuntaa uusimaan lainat.
William Shakespearen suomenkielinen Romeo ja Julia on Helmet-kirjastoissa paikalla alla mainituissa kirjoissa ja kirjastoissa. Kirjat ovat kaikki kokoomateoksia, eli niihin sisältyy muitakin näytelmiä. Kyse on juuri tämänhetkisestä tilanteesta, joten kannattaa tarkistaa tilanne Helmetistä vielä itse: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Draamoja / William Shakespeare:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1507777__Sromeo%20ja%20jul…
- William Shakespearen kootut draamat. 1 / William Shakespeare:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1509047__Sromeo%20ja%20jul…
- William Shakespearen suuret draamat. 1 / William Shakespeare:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1509051__Sromeo%20ja%20jul…
Voisiko kyseessä olla Anna König, Anna und Reza : eine deutsch-iranische Liebe https://www.worldcat.org/title/anna-und-reza-eine-deutsch-iranische-lie… on kuvausta saksan kielellä Hallo Münchenin artikkelissa, https://www.hallo-muenchen.de/muenchen/ramersdorf-perlach-berg-am-laim/…
Lisäys 28.9.2020: Kirjailija löytyi, hän on Hera Lind.
Kannattanee katsoa esim. 1)Kustaa Wilkuna: Vuotuinen ajantieto, 2)Pekka Rokka: Ennen vanhaan ja 3)Juhannus ajallaan: juhlia vapusta kekriin. Lisää teoksia löytää luettelosta, osoite on , laita esim. Aihe-kohtaan sana vuotuisjuhlta tai juhlapäivät.
Pohjois-Pohjanmaan museon Juhani Turpeisen tietojen mukaan kyseinen kaivinkone on hajoitettu. Kauha on jäljellä jossain Iissä jokivarressa. Kaivinkoneen pienoismalli on ilmeisesti Pyhäkosken voimalaitoksella. Juhani Turpeinen aikoi selvittää vielä asiaa. Hänen puhelinnumeronsa museolle 558 47152 tai 050-5689341.
Oulun kaupunginkirjaston aluetietokanta Ostrobotniasta http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html löytyi kaksi Marion kaivinkonetta koskevaa artikkelia:
- Sipola, Tuula: Marioinin taru päättyy. Pohjolan Voima 1996: 1, s. 21
- Virolainen, Taina: Iin kaivurijätti pistetään matalaksi, Kaleva 9.10.1996
Kollega tunnisti laulun: kyseessä on Lauri Siparin teksti ja Kaj Chydeniuksen sävellys näytelmästä Yrjö Nipanen (KOM-teatteri 1971). Löytyy aivan näytelmän lopusta ja on nimeltään Yrjö Nipasen laulu maailmasta.
Teksti löytyy useammasta julkaisusta, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=yrj%C3%B6+nipanen&type=AllF…, mutta musiikkitallennetta ei.
Muita ehdotuksiakin tuli:
Voi saasta!, säv. Aarno Raninen, sanat Seppo Mattila, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=voi+saasta&ID=30fcfee4-585b-4c16-b39d-328ecdfd46b6. Löytyy Youtubesta Vesa-Matti Loirin ja Carolan esittämänä.
M. A. Nummisen Luonnonsuojelujenkka, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=luonnonsuojelujenkka&ID…;...
Turun kaupunginkirjaston kotisivulta (http://www.turku.fi/kirja/ pääsee
aineistorekisteriin katsomaan kirjaston kokoelmiin kuuluvaa aineistoa. Kirjaston lehtiluettelo löytyy kotisivulta linkistä 'kokoelmat'. Sekä Turun että muidenkin tieteellisten kirjastojen aineistorekistereihin pääsee esim. Suomen yleisten kirjastojen etusivun kautta (http://www.kirjastot.fi).
Turun yliopiston kirjaston (http://www.utu.fi/kirjasto/volter/) ja Åbo
Akademin kirjaston (http://www.abo.fi/library/dbs/alma/wwls) kokoelmatietokannoista voi hakea sekä kirjoja että lehtiä. Lisäksi Turussa on
Kansaneläkelaitoksen tietopalvelu, jonka puhelinneuvonnasta voi kysyä
mahdollisuutta tutustua kirjaston kokoelmiin (puh. 264 6279).
SFS-standardit kuuluvat Turun kaupunginkirjaston kokoelmiin. Kaikkia standardeja pääsee lukemaan PDF-muodossa Suomen Standardoimisliiton verkkopalvelussa kirjaston asiakaspäätteillä, lisäksi vanhempia standardeja on säilytetty myös paperimuotoisena.
Kysymäänne standardia EN 779 ei meiltä löydy paperimuodossa, eli se on luettavissa ainoastaan PDF-muotoisena tietokoneella. Valitettavasti verkkopalvelun käyttöehdot kieltävät standardin kopioimisen, edes omaan käyttöön. Käyttöehtojen mukaan henkilökuntaa voi pyytää tulostamaan "lyhyitä otteita" standardeista.
Tämä saksankielinen Jerry Cotton vuodelta 1954 vaikuttaa olevan hyvin harvinainen. Suomalaisissa kirjastoissa sitä ei ole. Ainoa löytämämme kappale on Saksan kansalliskirjastossa. Tietokantamme kautta ei käynyt ilmi, lainataanko sitä, mutta jos haluat yrittää kaukolainausta, kysy kaukolainamahdollisuudesta omasta lähikirjastostasi.
Leena Erkkilän kirjoittama ja Maria Munsterhjelmin kuvittama satukokoelma Kukkutimurusia ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1968. Kirjasta on otettu useita uusintapainoksia, viimeinen vuonna 2009. Valitettavasti siitäkin on jo niin kauan, ettei kirjaa saa enää kirjakaupoista.
Sinun kannattaa etsiä kirjaa antikvariaateista. Nettiantikvariaatit ovat varsin käteviä tähän tarkoitukseen. Monilla nettiantikvariaateilla on "puutelista", johon voi ilmoittaa etsivänsä tiettyä teosta.
https://finna.fi
Haravoitava aineisto on melko laaja, siksi listoja on vaikea koota ilman, että kysyjä itse tekee karsinnan. Sopivat hakusanat ovat: pinnoitteet ja päällysteet.
Suosittelen tässä muutamaa tapaa toimia:
- Voit tehdä haun internetissä jonkin tietyn kunnan kokoelmatietokannassa. Nämä löytyvät osoitteessa
http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp
- Linda-tietokannassa kannattaa tehdä haku korkeakoulujen aineistosta, jota näyttäisi löytyvän melko runsaasti. Linda-yhteys on käytettävissä useimmissa kirjastoissa.
- Tässä vielä pari lehteä, jotka liittyvät alaan:Rakennustekniikka, Rakennuslehti, Meidän talo & koti, Talomestari
Ihminen voi tulla riippuvaiseksi erilaisista asioista, joten tietokoneen käytöstäkin voi tulla riippuvaiseksi. Erilaisia tietokoneriippuvuuden muotoja ovat peliriippuvuus ja nettiriippuvuus. Osoitteesta http://www.paihdelinkki.fi/ saat asiasta enemmän tietoa.
Algot Untola, alkuperäiseltä nimeltä Algot Tietäväinen, käytti salaniminään mm. Irmari Rantamala, Maiju Lassila ja J.I. Vatanen.
Seuraavat teokset keskittyvät pelkästään Algot Untolan elämään ja hänen kirjalliseen tuotantoonssa:
Lindsten, Leo: Maiju Lassila: legenda jo eläessään (WSOY 1977).
Erho, Elsa: Maiju Lassila: kirjallisuushistorialinen tutkimus (Turun yliopisto 1957)
Seuraavissa teoksissa on myös tietoa Algot Untolasta:
Meri, Veijo: Goethen Tammi: lyhyttä proosaa ( Otava 1978)
Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: suomalaisten kirjailijain elämnkertoja (WSOY 1954).
Kirjastojen kokoelmista löytyy kielikursseja ns. interaktiivisina multimediapaketteina, siis CD-ROM-levyinä. Nämä ovat omalle kotikoneelle asennettavia ohjelmia. Kielitaitoaan voi omatoimisesti harjoittaa myös sellaisten opiskelupakettien avulla, joihin sisältyy kirja sekä cd-levyjä tai kasetteja.
Kokoelmatietokannoista kielikursseja voit näppärästi hakea naputtelemalla hakusanakenttään esimerkiksi seuraavia termipareja: kielikurssit englannin kieli, kielikurssit saksan kieli tai kielikurssit espanjan kieli. Tarkennetussa haussa kannattaa rajata aineisto(laji)ksi CD-ROM, CD-levy tai kasetti. Julkaisujen tarkemmissa tiedoissa ohjeistetaan järjestelmävaatimuksista sekä mahdollisista käyttörajoituksista.
Kirjastoissa lainattavana olevaa...
Balettimusiikin historia on pitkälti rinnakkainen baletin koreografian kanssa. Sen historiasta emme onnistuneet löytämään suomenkielisiä lähteitä. Englanniksi on ilmestynyt kirja Ballet music : An introduction / by Humphrey Searle. Kirja on ilmestynyt jo vuonna 1958, uusittu painos on vuodelta 1973. Tässä muutama nettilähde englanniksi:
https://en.wikipedia.org/wiki/Ballet_(music)
http://www.classicfm.com/discover-music/periods-genres/ballet/ballet-music-where-start/
