Kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön järjestöistä löytyy internetistä luettelo:
http://www.alli.fi/cgi-bin/jarjhak/Luettelo.pl
Se löytyy kirjastosta myös painettuna: Allianssi: Kansalaistoiminnan järjestöhakemisto. 2005.
Katso lisää tuloksia Google:sta hakusanalla "avustusjärjestöt" sekä "hyväntekeväisyysjärjestöt".
Joensuun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 löytyy myös useita julkasuja asiasanoilla: "vapaaehtoistyö" "järjestöt", samoin asiasanalla "kansalaisjärjestöt".
En tiedä, mitä selainta käytät, ja toimintojen nimet vaihtelevat selainkohtaisesti jonkin verran, mutta selaimen yläpalkista löydät varmaankin kohdan "Työkalut" (tms.) ja sen alta "Internet-asetukset" (tms.). Näiden kautta sinun pitäisi päästä käsiksi niihin asetuksiin, joilla säädetään sitä, pysyvätkö erilaiset tunnukset, salasanat ynnä muut selaimen muistissa.
Kivikkopuutarhasta löydät tietoa kirjoista, esim. Anttiroiko, Irmeli: Kivikkopuutarha. 1985, Puupponen, Esko: Kivikkotarha. 1973, Kasterinne, Riku: Kivikkoistutukset. 1953. Myös useissa yleisissä puutarhakirjoissa on oma lukunsa kivikkopuutarhalle: Otavan puutarhakirja, Riikonen: Suomalainen puutarhakirja, Suomalainen piha ja puutarha, Suuri puutarhakirja, Unelmien kotipuutarha.
Myös internetistä löytyy puutarha-aiheisia linkkejä, esim. Makupalat.fi:n kautta pääset useille puutarha-aiheisille sivuille, https://www.makupalat.fi/fi/k/202/hae?category=114296&sort=title&order=….
Jos jotakin julkaisua ei löydy omasta kirjastostasi, voit pyytää sitä kaukolainaksi.
Kirjaston käytössä olevista kirjoista tai muista lähteistä ei löytynyt tietoa nimen alkuperästä. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Wasenius on tai on ollut sukunimenä 589 henkilöllä. Apua voisi löytyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Nimiarkistosta ja Nimistökirjastosta. Yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät täältä:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=360
Sinun kannattaa tutustua niihin lähteisiin, jotka löytyvät Helmet-haulla hakusanoilla "Malmin hautausmaa". Tässä suora linkki hakutulokseen:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smalmin%20hautausmaa__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Listassa ensimmäisenä oleva pieni teos "Malmin hautausmaa, hautauskappeli : sekä niiden yhteydessä laitokset ruumiiden kuljettamista varten" lienee ainoa painettu lähde, joka sisältää hautausmaan melko kattavan yleisesittelyn. Valitettavasti listalla näkyvä linkki teoksesta digitoituun verkkojulkaisuun ei näytä toimivan, mutta Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmasta siis löytyy painettu versio. Muiden alla mainittujen teosten saatavuuden voit tarkistaa hakutuloslistasta, mutta ainakin...
Ylen arkistosta kerrottiin, että Oy Yleisradio Ab:n kouluradio-osasto järjesti lokakuussa vuonna 1958 kouluille maantietoaiheisen tietokilpailun, Voittajille oli varattu lahjoituksina saadut ilmaiset lentomatkat kymmenelle oppilaalle, Voittajat saapuvat loppiaisena 1959 Helsinkiin,
Tietoa muista maantietoaiheisesta tietokilpailusta noilta vuosita ei löytynyt.
Ylen arkistosta kerrottiin myös, että Kouluradion paperit on siirretty aikanaan Elkaan eli Suomen elinkeinoelämän keskusarkistoon, Mikkeliin. Tosin voi olla, että kysymykset eivät ole sielläkään tallella. Alla linkki Elkan arkistoluettelon Kouluradio-hakuun:
https://elka.darchive.fi/YKSA3/public/archive/Elka/Search.action?search.freetext=kouluradio&...
Joissakin HelMet-kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, johon voi jättää vanhoja kirjoja kierrätykseen. Lista näistä kirjastoista löytyy HelMet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut.
Lauttasaaren kirjasto ei voi ottaa vastaan vanhoja kirjoja eikä kirjastossa ole kierrätyshyllyä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Myymäläauto on nykyisin harvinainen luonnonvara. Niitä liikennöi koko Suomessa enää muutama kymmen.
Hankasalmen kunnan Internet-sivut kertovat, että Paukun Puoti -nimisellä yrityksellä on myymäläauto. Reittitietoja sivuilta ei valitettavasti löydy, mutta puhelinnumero mainitaan: 040 7264 758.
Myös kangasniemeläisen Kutemajärven Talouskaupan kauppa-auto liikennöi osittain Hankasalmen puolella: http://personal.inet.fi/cool/kutemajarvi/kauppa.html
Suomen yleisten kirjastojen tilastoista löytyvät mm. yleisten kirjastojen lukumäärät vuodesta 1999 vuoteen 2018. Alla tiedot pää-, sivu-, laitoskirjastojen ja kirjastoautojen lukumääristä vuonna 1999 ja 2018:
Koko maa, 1999
Koko maa, 2018
Pääkirjastoja
436
282
Sivukirjastoja
401
438
Laitoskirjastoja
111
17
Kirjastoautoja
203
135
https://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=1&years=1999%2C2018&stats=100#results
Tilastot löytyvät kirjastot.fi-sivustolta:
https://tilastot.kirjastot.fi/
Emme pysty neuvomaan yksityiskohtaisissa lakiasioissa, mutta Verohallinnon sivuilta ja oikeusaputoimistosta saa ohjeita perintöasioissa.
Perintöoikeutta säätelee perintökaari.
Kirjallisuutta aiheesta:
Juha Koponen: Kuolinpesän osakkaan opas (2020)
Matti Norri: Perintö ja testamentti (2017)
Hei,opetus aloitetaan yleensä vokaaleista, sillä ne on helppo erottaa sanoista. Äänteistä, kirjainten nimiä sekä muotoja harjoitellaan erilaisten leikkien, laulujen, runojen ja tarinoiden avulla. Äänteitä kuunnellaan sanoista ja tutkitaan, miltä ne suussa tuntuvat. Helpointa on kuunnella sanan alussa ja lopussa kuuluvia äänteitä. Lopuksi harjoitellaan piirtämään äännettä vastaava kirjain. Äänteitä opeteltaessa huomioidaan, että L-kirjain lausutaan "L", eikä eikä esimerkiksi "äl". Oppiminen jatkuu äänteiden yhdistämisellä tavuiksi, joka on lukemaan oppimisen välivaihe. Tavujen tunnistamista voidaan harjoitella taputtamalla. Lopuksi tavuja yhdistetään sanoiksi liukumalla äänteistä seuraavaan. Lisätietoa saat esimerkiksi täältä: LukiMat ....
Selma Lagerlöfin novelli Kejsarinnans kassakista on suomennettu nimellä Keisarinnan raha-arkku. Lauri Hirvensalon suomentama novelli sisältyy teokseen Selma Lagerlöfin Koottujen teosten osaan 3. (1952)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1358424?sid=4910938839Voit lukea tarinan suomennoksen myös Kansalliskirjaston digitoimasta Lukutupa-lehdestä 1/1989. Suomentajaksi mainitaan nimimerkki Lukutuvalle. Se valitettavasti ei selvinnyt, kuka on tuon nimikerkin takana.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/722519?term=keisari…
Turun kaupunginkirjaston Uutistorilta saa luettavaksi vanhoja Helsingin Sanomia ja Uusi Suomi-lehtiä mikrofilmeinä. Mikrofilmeistä pitää tehdä varastohakupyyntö vähintään päivää ennen mikrofilmien lukua, viikonloppuisin varastohakuja ei tehdä. Mikrofilmilukulaitteisiin kannattaa varata aika etukäteen Uutistorin numerosta 02-2620621. Asiakkaat voivat tulostaa itse mikrofilmeiltä paperikopioita, tulosteiden hinta on 0,30 €/A4. Yhdessä mikrofilmikoneessa on myös skannausmahdollisuus, skannata voi kerrallaan A4-kokoisen alueen. Yksi sanomalehden sivu mahtuu neljään A4-skannaukseen. Skannatut sivut voi tallentaa .jpeg- tai .pdf-muodossa.
Argelanderin merkittävä ”löydös” oli kun hän tutkimustensa perusteella pystyi osoittamaan aurinkokunnan ja Auringon liikkuvan avaruudessa. Tämä havainto on ollut erittäin tärkeä ja sillä on ollut pysyvää arvoa Linnunratajärjestelmän rakenteen kannalta. Tämän havainnon lisäksi Argelanderin kattavat taivaankartoitus- ja luettelointityöt nostivat hänet 1800-luvun arvostetuimpien tähtitieteilijöiden joukkoon.
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3118/
Kaivattu kirja saattaisi olla Pirjo Mannisen Antonia ja irlantilainen kevät (Kirjayhtymä, 1981).
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_45616#.WLPH-E00OUk
Seuraavissa kirjoissa käsitellään sosiaalihuollon ja -palveluiden arviointia:
Marjamäki, Pirjo: Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja riittävyys lokakuussa 1994 (Sosiaali- ja terveysministeriö, 1995) ; Syyrakki, Leena: Tuloksellisuuden arviointi sosiaalitoimessa (Jyväskylän kaupunki, 1993) ; Kuntalaisten arviot ja osallisuus sosiaali- ja terveyspalveluihin (Univercity of Kuopio, 1997) ; Salmela, Tuula: Kuntalaiset ja sosiaalitoimi : palautetietoa asiakkaiden haastattelujen valossa (Espoon kaupunki, 1989) ; Paananen, Ilkka-Tapani: Sosiaalipalvelujen ja sosiaalityön kohde, merkitys ja vaikutukset : pohdittavina arvioinnin kriteerit ja käytännöt (Helsingin kaupunki. Sosiaalivirasto, 1990) ; Näsänen, Merja: Arviointitutkimuksesta...
Keski-Häme-lehteä voi lukea Helmet-kirjastojen tarjoamassa ePress-palvelussa, joka on käytettävissa Helmet-kirjastojen asiakaskoneilla. Etäkäyttöä palvelussa ei ole. Keski-Häme-lehti ei tule paperisena mihinkään Helmet-kirjastoon.
ePress-palvelussa on luettavissa yli 200 kotimaista sanomalehteä. Lehden hakemistosta voit tarkistaa helposti, onko etsimäsi lehti mukana palvelussa.
http://www.epress.fi/
Moniin kirjastoihin tulee paikallislehtiä. Lehtiä on kuitenkin niin paljon, ettei niistä ole järkevää tehdä listaa. Voit tarkistaa helposti Helmet-haulla, tuleeko etsimäsi lehti johonkin pääkaupunkiseudun yleiseen kirjastoon.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(...
Hei!
Lainatuimpia ja varatuimpia kirjoja koskeviin kysymyksiin on verkkopalvelussamme vastattu usein aikaisemminkin. Vastaukset löytyvät palvelumme arkistosta hakusanalla lainaustilastot https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=lainaustilastot
Tarkkaa vastausta kysymykseen on vaikea antaa, mutta tässä muutamia aiheeseen sopivia lähteitä:
Avoindata.fi -sivustolta https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/helmet-kirjastojen-lainatuimmat-lastenkirjat löytyy Excel-tiedosto Helmet-kirjastojen lainatuimmista lastenkirjoista vuodesta 2014 aina 30.6.2021 asti. Kyseistä exceliä selaamalla voidaan todeta, että suosituimpien lastenkirjojen joukossa vuonna 2021 ovat olleet esimerkiksi Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja. 15,...
