Alla on lastenkirjoja, joissa käsitellään toisen huomioon ottamista ja muita käytöstapoja. Toivottavasti niistä löytyy sopivia.
- Maukka ja Väykkä / Timo Parvela
- Kuningas Tollo ja Alavian asukit / Monica Vikström-Jokela
- Tipsu ja oivallusten opus / Sari Markkanen
- Karhu ja rohkea jänis / Bates, Ivan
- Pasi yllättää äidin / Weninger, Brigitte
- Risto Räppääjä ja kaksoisolento / Sinikka Nopola & Tiina Nopola
- Paavo on reilu kaveri / [teksti] Thierry Robberecht ; [kuvat] Philippe Goossens
- Kuka saa päättää? / kirjoittanut Ulrike Fischer
- Hilma ja pingviini / Timo Parvela
Meiltä ei valitettavasti voi lainata cd-soittimia tai muuta kuuntelulaitetta kotiin.
Jos sinulla on oma puhelin, niin voit kuunnella e-äänikirjoja joko kirjaston langattomassa verkossa tai omassa verkossa.
Lisäksi kirjastolla on kannettavia tietokoneita ja kuulokkeita, joilla tavallisiakin äänikirjoja voi kuunnella kirjastossa. Näitä ei kuitenkaan lainata kotiin.
Ystävällisin terveisin,
Euran kirjasto
Myös käännökset voivat olla tekijänoikeudella suojattuja, jos ne ovat riittävän omaperäisiä. Kääntäjällä voivat olla samat oikeudet kuin alkuperäistekijällä https://tekijanoikeus.fi/?s=k%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6kset
Sanaston mukaan tekijänoikeus on sekä tekijällä että kääntäjällä https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-tekijanoikeudet/
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilla sanotaan: " ... lyhyen opastekstin kääntäminen ylittää harvoin teoskynnyksen, mutta kokonaisen kaunokirjallisen teoksen kääntäminen ylittää sen käytännössä aina". https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/tekijanoikeus/
Hei,
Hämeenlinnan kirjastoihin on tulossa lainattavaksi lähiviikkojen aikana urheiluun ja kulttuuriin liittyviä kausikortteja/pääsylippuja. Kannattaa seurata uutisointia vanamokirjastot.fi-sivustolla ja kirjaston sosiaalisen median kanavissa.
Näillä sanoilla alkaa Maaria Leinosen kirjoittama runo, joka ilmestyi alun perin hänen vuonna 1984 julkaistussa kokoelmassaan Kuinka kaukaa tähän hetkeen. Kirjan sisällysluettelossa runo on nimetty sen alkusanojen mukaan: Minä en sinulle laula.
Kyseinen runo on 13. runo A. E. Housmanin runosarjasta A Shropshire Lad. Lähettämästäsi sitaatista puuttuu keskeltä kaksi riviä."The heart out of the bosom / Was never given in vain; / ’Tis paid with sighs a plenty / And sold for endless rue." Aale Tynnin suomennoksessa nämä rivit kuuluvat näin:"Ei sydäntä ilmaiseksi / anneta pois milloinkaan; / tuhat tuskaa saadaan siitä / ja murhe loppumaton." https://www.gutenberg.org/files/5720/5720-h/5720-h.htmTuhat laulujen vuotta (toimittanut ja suomentanut Aale Tynni, 1957, s.599)
Alexander Stubbin väitöskirja Flexible integration and the Amsterdam Treaty : negotiating differentiation in the 1996-97 IGC (1999) kuuluu joidenkin yliopistokirjastojen ja Kansalliskirjaston kokoelmiin. Teosta ei saa kotilainaan, mutta siihen voi tutustua kirjastojen tiloissa.https://finna.fi/Record/jykdok.830665?sid=5272567150
Lähikirjastosi vastaanottaa kirjalahjoituksia mielellään. Lahjoitetun aineiston suhteen kirjasto menettelee parhaaksi katsomallaan tavalla. Todennäköisesti lähikirjastosi toimittaa kalenterilahjoituksesi edelleen Varastokirjastoon. Kuopiossa sijaitseva Varastokirjasto vastaanottaa kirjoja ja aikakauslehtiä kaikista Suomen kirjastoista. Varastokirjaston kokoelmiin keskitetään kotimainen keskeinen aineisto kaikkien kirjastojen käyttöä varten. Ennen aineiston lähettämistä on syytä sopia lähetyksen vastaanotosta Varastokirjaston kanssa. Tarvittaessa Varastokirjasto maksaa siirroista aiheutuneet kuljetuskustannukset. PL 1710 (Päivärannantie 10) 70421 KUOPIO puh. 017-2646000 email. varkirja@nrl.fi Kiitokset lahjoituksestasi!
Varsinaiseen vihkimisen kaavaan tuo suutelokehoitus ei taida kuulua, mutta perinteisesti pappi tai vihkijä voi antaa parille luvan suudella sen jälkeen, kun heidät on julistettu aviopuolisoiksi. Sanamuoto vaihtelee.Tiukasti ajatellen kyseessä on jo tuossa vaiheessa vaimo, mutta juhla on kuitenkin morsiamen ja sulhasen juhla, joten ehkä sen vuoksi vielä puhutaan morsiamesta.Evankelis luterilaisen kirkollisen vihkimisen kaava löytyy kirkkokäsikirjasta.Siviilivihkimisen kaavan voi tarkistaa Digi- ja väestötietoviraston sivuilta.
HelMet-kirjastoissa 50 sentin varausmaksu peritään jokaisesta varattavasta kirjasta. Jos siis tilaa samalla kertaa vaikkapa viisi kirjaa, joutuu maksamaan viidestä kirjasta eli 2,50 euroa. Lasten- ja nuortenosaston aineistosta ei kuitenkaan maksua peritä. Myös alle 18-vuotiaille varaukset ovat maksuttomia. Varausmaksu peritään varausta noudettaessa.
HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k kohdasta ”Aineiston varaaminen” löytyy lisää tietoja aineiston varaamisesta.
Valitettavasti aivan tuolla hakulauseella tai noilla tekijöillä ei löydy yhtään viitettä.
Katsoin läpi yliopistojen tietokannat ja Fennican.
Google-hakukaan ei tärpännyt... edes teos puolella.
Customer Experience Management ja Revenue Experience löysivät kyllä teoksia, muttei noilta tekijöiltä.
Kovin paljon tietoa Maailman seitsemästä ihmeestä ei internetistä tunnu löytyvän suomeksi. Tässä muutama osoite: Ari's Homepage (http://www.mantta.fi/~artele/sivu3.htm), Helsingin Sanomien lehtiartikkeli "Vain pyramidit pystyssä antiikin ajan ihmeistä" (http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/20000106/ulko/20000106ul30…); Jokioisten keskustan ala-asteella näyttäisi olevan linkki Maailman seitsemän ihmettä (se ei toiminut kun yritin http://www.jokioinen.fi/keskusta/linkki.htm).
Löysin myös melko vanhan projektisuunnitelman osoitteesta http://users.evitech.fi/~heidiak/soke/a6b1prsu.htm, jossa mainitaan että projektiin osallistujat ovat kiinnostuneita seitsemästä ihmeestä ja haluavat tuottaa suomenkielistä tietoa niistä, koska sitä on...
Veljen tai sisaren lapsenlapsille ei ole suomessa erillisiä nimityksiä.
Kyseessä olisi siis joko veljen- tai sisarenpojan poika tai veljen- tai sisarentyttären poika.
https://www.yourdictionary.com/grandnephew
https://www.suomisanakirja.fi/englanti/grandnephew
https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Kirjamuotoista aineistoa, joka näyttäisi vastaavan kysymykseen suoranaisesti, löytyy varsin vähän. Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyi seuraavat viitteet:
-Tekijä(t): Jumppanen, Kyösti Nimeke: Ydinvoimalan jäähdytysvesien vaikutuksista Olkiluodon lähivesien veden laatuun ja biologiseen tuotantoon vuosina 1979-1991 / Kyösti Jumppanen Julkaistu: Turku : Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, 1992 Ulkoasu: (65, [2] s.) : kuv., kartt. ; 21 cm Sarja: (Julkaisu / Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, ISSN 0357-5349 ; 78) Aineisto: kirja ISBN: 951-9348-49-2 (nid.)
-Nimeke: Sedimenttiselvitys Kymppivoima oy:n Elimäen voimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten...
Jotta saisit käsiisi muiden kuin oman kuntasi kirjaston materiaaalia, käänny oman kirjastosi puoleen kysymään kaukolainamahdollisuudesta.
Esim. Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on useita hyviä teoksia tästä aiheesta. Ne saat esille yhdistämällä luokan 38.3 ja asiasanan koulukiusaaminen
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139833112&ulang=…
Kirjastoissa voit etsiä korkeakoulukirjastojen Linda-tietokannasta tietoa opinnäytteistä, joita on tehty runsaasti eri korkeakouluissa.
Koulukiusaamisesta löytyy asiaa mm.Mannerheimin lastenssuojeluliiton sivuilta
http://www.mll.fi/ajankohtaista/ala_sulje_silmiasi_kiusaamiselta/mita_k…
sekä Tukiaseman sivuilta
http://www.tukiasema.net/teemat/artikkeli.asp?docID=281
Kirjastosta löytyy esim. Tieliikennekirja (uusin painos ilmestynyt tänä vuonna), josta saat aivan tuoreinta tietoa liikennemerkeistä ja liikennesäännöistä. Meiltä löytyy myös cd-rom-levyjä, joiden avulla voit harjoitella liikennesääntöjä ja liikennemerkkejä, esim. Oulun Nettinikkareiden liikennekoulu. Kirjastosta voit lainata myös moottoripyörän tai skootterimopon huolto- ja korjausoppaita. Voit varata näitä netin kautta, jos sinulla on käytössäsi nelinumeroinen tunnusluku, tai voit tehdä varauksen puhelimitse tai käydessäsi kirjastossa.
Sukunimikirjoista ei Aarrevaara nimeä löydy.
Uudesta suomalaisesta nimikirjasta sukunimi Vaara löytyy,
Selitys: Vaara kukkulaa, vuorta tai tunturia merkitsevä maastosana, vaara tunnetaan murteissamme. Vaara-nimiä on otettu sukunimiksi mm. vuoden 1906 suurnimenmuutoksen yhteydessä. Näitä nimiä on voitu muodostaa paitsi kotitalon nimestä, myös kääntämällä (
Päätoimittaja Heikki Mallat Fin-Nippon –lehdestä kertoi, ettei hänen tiedossaan ole kustannusyhtiötä, joka julkaisisi Suomessa japaninkielistä kirjallisuutta.
Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilassa löytyy japaninkielinen kokoelma, johon sisältyy myös suomalaisten kirjailijoiden kirjoja japaniksi.
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?an…
