Nerokkaat kollegani keksivät ehdottaa José Carlos Somozan teosta Clara ja varjot (Like, 2004). Siinä ihmisiä muokataan esiintymään taideteoksina. Kirjassa on viittauksia myös "artesaniaan", koristeina, liikkuvina tarvekaluina tai käyttöesineinä työskenteleviin ihmisiin. Ihmisesineet on tekstissä kirjoitettu isoin alkukirjaimin. Kirjan perään on kyselty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/etsinnassa-kirja-mika-kirjoitettu-ehka?la…
Toinen esiin noussut teos on Juhani Peltosen Salomo ja Ursula (WSOY, 1967), tämä kuitenkin kuulemma huonekalujen osalta, muotimalleista ei muistelijalla ollut mielikuvaa.
Kyseessä näyttäisi olevan vuonna 1979 ilmestynyt Iltalukemista lapsille (Two-minute stories, toim. Rosemary Garland ; kuv. Tony Escott ja Sally Wellman ; käännös Sini Sovijärvi ja Lea Pennanen).
Kirjaa ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit kyllä tilata sen kaukolainaan muualta Suomesta.
Iltalukemista lapsille Finnassa
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Siitakesienistä löydät muutaman kirjan pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi kirjoittamalla "asiasana tai luokka" -kenttään siitake. Myös kirjojen saatavuustiedot löytyvät täältä.
Lehtiartikkeleja siitakkeista löytyykin sitten runsaammin: kirjastojen asiakaskoneilta pääset sekä Arto- että Aleksilehtitietokantoihin, joista saat pitkän listan viitteitä sanalla siitake. (Arto ja Aleksi löytyvät mm. osoitteesta http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h35/q80.htm )
Mikäli ymmärsin oikein, että olet kiinnostunut nimenomaan siitakesienien terveysvaikutuksista, ja tarkemmin syövästä, kiinnostavin näistä artikkeleista voisi olla Laura Raaskan Kaukoidän sienellä on harvinaisia ominaisuuksia : siitake on...
HelMet-kirjaston (pääkaupunkiseudun yleiset kirjastot) kokoelmista löytyy aineistohaussa osoitteessa http://www.helmet.fi sanahaussa lausekkeella itsemurha** and not kaunokirja** and not elokuva** lukuisia teoksia, esim. seuraavat:
1 Helposti särkyvää : nuoren kasvun turvaaminen / toimittanut Kaarina Määttä KIRJA 2007
2 Lähde. 2006 : Kuolema : historiatieteellinen aikakauskirja / julkaisija Labyrintti ry - Joensuun yli KIRJA 2006
3 Lopun elämää : itsemurhan tehneiden läheiset kertovat / [toimittanut] Mari Teinilä KIRJA 2006
4 Ibsen Suomessa / Hanna Korsberg (toim.) KIRJA 2006
5 Miten päästä yli mahdottoman? : narratiivinen tutkimus itsemurhamenetyksistä / Tuula Uusitalo KIRJA 2006
6 Surman jälkeen itsemurha :...
Hei!
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta Pasilasta löytyy luokasta 587.4 kirja Flowers of the Himalaya. Kirjan tekijöinä ovat Polunin & Stainton ja se on tällä hetkellä hyllyssä. Lisäksi löytyy yleisteos
(The) Guiness guide to plants of the world. Se on myös saatavilla lainaksi Pasilasta, luokasta 588.
Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Nepal#Maantiede, on Nepalia käsitteleviä artikkeleita, joiden lähdeluetteloista saattaisi olla aiheesta lisätietoa. Lisäksi Nepalin matkaoppaissa, jotka Helsingin kirjastoissa sijaitsevat pääsääntöisesti luokassa 429, voisi olla myös kasvustosta tietoa.
Harald: nimen alkuperä on muinaisgermaaninen Hariwald, joka tarkoittaa sotajoukon tai kansan johtajaa, (hari=sotajoukot, wald=johtaa). Pohjoismaissa ja Englannissa Harald on ollut kuninkaiden nimi, esim. Norjassa Harald Kaunotukka (k. noin vuonna 930) ja Tanskassa Harald Sinihammas. Suomesta tunnetaan 1300-luvulta muutama Haralder. Suomen almanakassa nimi on ollut muutamissa eri kirjoitusasuissa: Haraldus, Harald, Haarald.
Hendry: todennäköisesti muunnos nimestä Henrik, joka taas on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich (haim=koti, talo ja rich=mahtava) ja Heinrich (hagan=hovi ja rich=mahtava). Useita rinnakkaismuotoja: englannin Henry ja Harry, ranskan Henri, latinan Henricus, tanskan Hendrik, saksan Heinz, italian Enrico ja...
Heti aluksi on huomioitava, että tämän palvelun vastaajat eivät ole ammattilaisia laintulkintaa koskevissa kysymyksissä.
Teoksen tekijällä on yksinoikeus määrätä teoksestaan erikseen säädetyin rajoituksin. Tärkeä rajoitus on sitaattioikeus eli jos teos on julkistettu, siitä "on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" (tekijänoikeuslaki). Tällöin on lähde mainittava. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#p22 Jos siteerataan ilman, että lähde mainitaan kyseessä on tekijänoikeuden loukkaus. Sitaatin pituudelle ei ole asetettu mitään nimenomaista ala- eikä ylärajaa. Olennaista on, että siteeraaja on tekemässä omaa teostaan ja että sitaatilla on asiallinen yhteys teoksen sisältöön....
Helsingin kaupunginkirjastossa toimistotekniikkaa käsittelevät kirjat ovat luokassa 674.4. Voit selata aiheesta olevaa aineistoa antamalla Plussa-tietokantaan (kirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi linkki) hakusanaksi toimistotekniikka tai suoraan luokan 674.4. Kirjastojen asiakastyöasemilla on käytössä lehtiartikkelitietokanta Aleksi josta voit hakea esim. hakusanalla toimistotekniikka lehtiartikkeleita. Uudistuva konttori- niminen lehti, joka käsittelee mm. toimistotekniikkaa ja toimistotyötä tulee pääkirjastoon Pasilaan ja Rikhardinkadulle.
Kruunuhaan suojeltu salava (Salix fragilis) kuuluu pajukasvien heimoon ja tunnetaan myös nimellä "piilipuu". Puu on rauhoitettu vuonna 1924. Lisää tietoa puusta löytyy Helsingin kaupungin nettisivuilta https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/suojelu/luonnonmuisto/lehti.
Helsingin kaupunkiympäristön asiantuntijalta saimme lisäksi tietää, että Kirjanpuiston salava on mahdollisesti samaa alkuperää kuin Lasipalatsin tai Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kahvilarakennuksen vierellä kasvaneet puujätit. Lasipalatsin salava on venäläisten istuttama ja sen tarina löytyy täältä http://kasvitkaupunginvaatteet.fi/isoriippasalava/. Jos salava olisi istutettu 1830-luvulla, se olisi siis...
Hei,
Etelä-Saimaa-sanomalehdet (Lappeenranta) löytyvät mikrofilmattuina Lappeenrannan pääkirjastosta vuodesta 1914 lähtien jatkuvasti. Lehdet mikrofilmataan muutaman kuukauden viiveellä. Vanhoja vuosikertoja löytyy myös paperisidoksina, mutta suosittelemme mikrofilmien käyttöä. Opastamme mikrofilmilaitteen käytössä, ja mikrofilmihuoneen saa varattua pääkirjaston neuvonnasta p. 05 6162341 tai neuvonta.kirjasto@lappeenranta.fi. Käyttö on maksutonta.
Myös Carelica-kotiseutukokoelmasta voi lisätietoa aiheesta kysellä.
Kyseinen kohta on Uuden Kalevalan (1849) 22. runosta.
Mitenpä minunki mieli,
Minun synkeä sisuni?
On kuin laaka lammin ranta,
Kuin pimeä pilven ranta...
https://www.gutenberg.org/files/7000/7000-h/7000-h.htm
Löydät laulun nuottikirjasta Juhlien juhla - uuden vuosituhannen lauluja (Suomen lähetysseura ja Pekka Simojoki, 2008). Nuotin voi varata Helmetin kautta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1885391?lang=fin
Aiheesta ei ole olemassa suoraan mitään sanakirjaa tai sanastoa, josta löytäisi valmiita määritelmiä. Tällaisia määritelmiä voisi varmaan etsiä joko eri kulttuuri- ja harrastelehdistä suoraan tai etsiä ao. lehtiä käsitteleviä tutkimuksia tai opinnäytteitä. Ehkäpä kannattaisi kääntyä asiassa Helsingin yliopiston kirjaston puoleen.
Kulttuurilehtien osalta on kylläkin julkaistu pari bibliografiaa, jospa niistä olisi jotain apua:
- Akkaväestä ytimeen - kulttuuri- ja mielipidelehdet Suomessa (Hki, Kirjastopalvelu, 1985)
- Snellmanin perilliset - kulttuuri- ja mielipidelehdet Suomessa (Hki, Kirjastopalvelu, 1988)
Nämä löytyvät mm. Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista, ks. Plussa-tietokanta http://www.libplussa.fi .
Harrastelehdistä en...
Etsiessäsi tietoa voit käyttää hakusanoina esim.: vuokratyö, tilapäinen työvoima, työntekijät, työmotivaatio, motivointi.
Tutkimuksia voisit etsiä mm. seuraavilta tahoilta: Työelämän tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto www.uta.fi/laitokset/tyoelama, Työterveyslaitos www.ttl.fi, Työministeriö www.mol.fi ja Kansainvälinen työjärjestö www.ilo.org.
Viite Lindasta: Palvelualan palkansaajien kokemukset määräaikaisten työntekijöiden johtamisesta ja työoloista : tutkimus määräaikaisten palkansaajien suhtautumisesta epätyypillisiin työsuhteisiin ja 1.2.1999 tapahtuneeseen lainmuutokseen / Jyrki Y. J. Laaksonen. - Helsinki : Työministeriö, 1999. - (Työpoliittinen tutkimus, ISSN 0787-9458 ; nro 210).
Fennicasta ja Lindasta löytyivät seuraavat...
Waffen-SS joukoissa palveli suuri määrä eri kansallisuuksia. Leijonanosan joukoista muodostivat luonnollisesti saksalaissyntyiset sekä suurissa erissä valloitetuilta alueilta ja liittolaismaista värvätyt vapaaehtoiset. Waffen-SS oli kuitenkin laaja organisaatio jossa palveli myös yksittäisiä vapaaehtoisia yllättävistäkin maista.
Kirjallisia lähteitä näin pienistä ryhmistä on haastavaa löytää, mutta www-sivut ja keskustelupalstat antavat tosiaan ymmärtää, että Waffen SS-joukoissa palveli myös kourallinen amerikkalaisia, irlantilaisia ja japanilaisiakin. On syytä toki muistaa, että saksalaisiin joukkoihin värväytyi paljon saksalaistaustaisia Volks/Reichsdeutsch-henkilöitä ympäri maailmaa. Heitä oli luonnollisesti paljon myös esim....
Ensimmäisessä maailmansodassa Japani taisteli ympärysvaltojen puolella Saksaa vastaan. Japanilaiset valtasivat Iso-Britannian tukemana Saksan laivastotukikohdan Qingdaossa syksyllä 1914. Saksalaiset kaatuneet haudattiin Qingdaoon. Vangit (3900-5000, luku vaihtelee eri lähteissä - lieneekö sotilaat ja internoidut siviilit laskettu erikseen) päätyivät sotavankileireille Japaniin, joissa heitä kohdeltiin suhteellisen hyvin.
Ilmeisesti 11 saksalaisvankia kuoli leireillä sodan aikana. Vangit sekä yhdeksän kaatuneen jäännökset palautettiin Saksaan 1920. Kahden kaatuneen (Dietrich Kraft ja Herman Jakob Gol) hautakivet vaikuttaisivat seisovan yhä Sanada-yaman sotilashautausmaalla Osakassa. Lisätietoja mm.seuraavilta www-sivuilta:
http://kurumenmon...
Pohdimme kirjastonjohdon kanssa, että tuon ajokortin lisäksi tarvitsisitte valtakirjan tuolta jalkansa loukanneelta henkilöltä. Jos vamma vaikeuttaa elämää pitemmällä aikavälillä kirjastolla on myös kotipalvelu. Täältä löytyy tietoa ja toimintaohjeet jos kotipalvelulle olisi käyttöä: https://kyyti.finna.fi/Content/ikaantyneet
