Löysin Aapelin hauskan pakinan Liisan ensimmäisestä kirkkomatkasta, nimeltään Liisan adventti.
Se on ainakin Aapelin teoksessa: Meidän herramme muurahaisia ; Pikku Pietarin piha; Valitut pakinat
WS 1979, kirjan viimeisessä osiossa.
Kirjastoissa on olemassa isotekstisiä teoksia ts. niissä on normaalia isompi fontti. Nykyisin isotekstisiä ilmestyy harvakseltaan. Isotekstiset sijaitsevat monessa kirjastossa omassa paikassaan, niitä kannattaa tiedustella asiakaspalvelupisteistä.
Isotekstisiä voi etsiä OUTI-verkkokirjastosta aiheella isotekstiset: https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=isotekstiset&type=Subject&… .
Monissa kirjastoissa on mahdollisuus liittyä Celia-asiakkaaksi, jos on jokin lukemiseste. Näin saa käyttöönsä hyvin laajan kokoelman. Lisätietoja https://www.celia.fi/palvelut/ .
Sekä Bukowskilla että Hagelstamilla on ilmainen taideteosten arviointipalvelu. Voit lähettää kuvan ja tiedot maalauksesta oheisilla lomakkeilla ja saat arviot teoksesta sähköpostiisi.
Bukowski: https://www.bukowskis.com/fi/valuation?gclid=EAIaIQobChMI__Cg_ozl6QIVlo…
Hagelstam: http://www.hagelstam.fi/myy
Nähtävästi tällaista tietoa ei ole löydettävissä. Tilastokeskuksen tilastoista ei löytynyt näin yksityiskohtaista tietoa. Kannattaa kuitenkin vielä kääntyä Traficomin puoleen, yhteystiedot https://www.traficom.fi/fi/asiakaspalvelu?group=ajoneuvojenrekister%C3%…
Kysymyksesi vaatisi laajaa historian tuntemusta. En löytänyt kirjaston lähteistä mitään yksiselitteistä tietoa. Matkustusasiakirjoja on ollut, esimerkiksi 1800-luvun Suomessa papisto on antanut kirkonkirjojen perusteella matkadokumentin lähtijälle, mutta tietenkään niistä ei ole voinut tunnistaa henkilöä samoin kuin valokuvista, vaikka kirjoitetut kuvaukset olisivat tietysti olleet mahdollisia.
Liikkumista Suomessa 1800-luvulla valotetaan artikkelissa Leipä taivalten takana : liikkuminen 1800-luvun alun Suomessa Einonen, Piia; Frigren, Pirita; Hemminki, Tiina; Uotila, Merja Einonen, P., Frigren, P., Hemminki, T., & Uotila, M. (2016). Leipä taivalten takana : liikkuminen 1800-luvun alun Suomessa. Ennen ja nyt : historian tietosanomat,...
Mahdatkohan tarkoittaa Walter Abishin kokeellista romaania Alphabetical Africa (1974), jonka ensimmäisen luvun sanat alkavat A-kirjaimella, toisen luvun sanat B-kirjaimella ja niin edelleen? Teosta ei kylläkään ole suomennettu.
https://artistsbooksandmultiples.blogspot.com/2012/05/walter-abish-alph…
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Alphabetical_Africa?fbclid=IwAR3gEPCpU6…
Tulisikohan palvelumme seuraajille mieleen muita kirjavinkkejä kysyjälle?
Käytettävissämme olevista lähteistä en valitettavasti ole onnistunut löytämään tietoa mahdollisesta suomennoksesta.
Byron kirjoitti runon vuonna 1815 osana laulusarjaa, joiden musiikin Isaac Nathan sävelsi perinteisiä juutalaisia sävelmiä mukaillen.
http://www.cs.rice.edu/~ssiyer/minstrels/poems/169.html
Ruotsiksi kirja on saatavilla nimellä "Hebreiska melodier". Kirjan sijaintipaikka on Pasilan varasto ja nideluokka 2.2
http://www.helmet.fi/
Saksan huumekulttuurista 1970- ja 1980-luvuilla antaa kuvaa Christiane F. -nimimerkillä 1981 julkaistu "Huumeasema Zoo":
TEOS Huumeasema Zoo / Christiane F. ; ääninauhojen pohjalta muokanneet Kai Hermann ja Horst Rieck ; esipuhe: Horst E. Richter ; [saks. alkuteoksesta suomentanut Marja Kyrö]
PAINOS 2. p. 1986
JULKTIEDOT Helsinki : Kirjateos, 1981
ULKOASU 355 s., [32] kuvas. : kuv. ; 21 cm.
Yleisteosta Saksan huumeidenkäytöstä tai Euroopan eri alakulttuureita varsinaisesti vertailevaa teosta ei löydy ainakaan HelMet-verkkokirjaston aineistohausta, mutta seuraavista teoksista voi löytyä kiinnostavaa tietoa:
- TEKIJÄ Huumausainepoliittinen toimikunta
TEOS Huumausainestrategia 1997 : taustamateriaalia huumausainepoliittisen toimikunnan...
Runo on nimeltään Variksen pesä ja on kirjoittanut Arvid Lydecken Wilhelm Buschia mukaellen. Runosta löytyy tuo siteeraamasi alkupätkä Aukusti Salon Uudesta Aapisesta. Vähän pidemmässä muodossa se löytyy Pääskynen -nimisestä lastenlehdestä 2/1915. Pääskynen -lehteä näyttäisi olevan Oulun kaupunginkirjaston harvinaiskirjavarastossa. Kannattaa kysellä joko omasta lähikirjastostasi tai Oulun kaupunginkirjastosta suoraan.
Historiallisten rakkausromaanien kirjoittajista löytyy useita tarjokkaita. Löytyisiköhän kaivattu kirjailija tästä joukosta: Victoria Holt, Danielle Steel, Barbara Cartland, Georgette Heyer, Susan Howatch, Rosamunde Pilcher, Maeve Binchy, Jude Deveraux.
Hei,
valitettavasti en löytänyt signeeraukseen sopivaa maalaria.
Kuvataiteilijamatrikkelissa ei ollut alkukirjaimilla W.H. tai W.M. olevia taiteilijoita, joiden signeeraus olisi kuvan kaltainen. En löytänyt myöskään Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli -teoksesta vastaavaa signeerausta.
Onko sinulla tietoa, onko signeeraus kotimaisen taiteilijan? Tai onko teos liitettävissä johonkin suomalaiseen paikkakuntaan tai alueeseen? Tällöin voisi asiaa tiedustella ko. paikkakunnan/alueen taidemuseosta.
Lähde:
Kuvataiteilijamatrikkeli
Voit ehdottaa Kansalliskirjastolle digitoitavaksi teosta digitaalisten aineistojen etusivun ylälaidassa olevan vihreän palaute-painikkeen kautta. Kansalliskirjasto digitoi sen omiin kokoelmiin kuuluvia tai niihin luovutettavia aineistoja, jotka digitoinnin jälkeen tulevat käyttöön digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa.
Tekijänoikeussuojan alaisen aineiston käytöstä on aina tehtävä sopimukset ennen digitointia. Aiheesta löytyy lisää tietoa Kansalliskirjaston digitointipolitiikka -julkaisusta.
Lisätietoa: Kansalliskirjaston digitointi- ja säilytyspalvelut
Valitettavasti emme tunnistaneet kyseistä laulua. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kollega ehdotti tällaista teosta: Tage Söderström: Med segelbåt till Sibirien (Schildt, 2005).
Hesarin kuukausiliitteessä 7.7.2015 on juttu nuorten miesten retkestä: Munkkiniemeläispoikien Tukholman-purjehdus muuttui kauhumatkaksi Stalinin leireille Siperiaan.
Lähtisin itse ensimmäisenä etsimään tietoa vanhoista sanomalehdistä. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä pystyy hakemaan esimerkiksi lehtijuttuja, joissa henkilön nimi esiintyy: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPERJos tietoa ei löydy sanomalehdistä, tieto voi löytyä mahdollisista paikkakunnan paikallishistoriateoksista.Mahdollisesti asiaa voisi tiedustella myös valtioneuvoston kansliasta, jos tietoa ei muuten löydy: https://valtioneuvosto.fi/huomionosoitukset/arvonimet
Olisiko kyseessä kirja Onnea ja menestystä : miksi tyytyä tilapäisyyteen kun onni voi olla ikuista? Tekijät Álex Rovira ja Fernando Trias de Bes. Kustantaja Bazar, 2004.
Kirjan hahmot ovat ritareita eivätkä prinssejä, mutta esittelyteksti kustantajan sivuilla kuulostaa oikealta.
Hei,
olemme yrittäneet etsiä vastausta, mutta toistaiseksi ilman menestystä.Yritämme kuitenkin edelleen.
Kerrottiinko ohjelmassa tarkemmin kakusta, esim. ostettiinko se konditoriasta vai leivottiinko niitä myöskin kotona? Saksassa on erittäin runsas ja monipuolinen konditoriaperinne ja varsinkin suuritöisimmät leivonnaiset on usein ostettu valmiina.Jos Hitlerin mukaan nimetty kakku on kuulunut noihin valmiina ostettaviin, ei sen reseptiä enää taida löytyä.
yst. terveisin
Marja Immonen
Kirjaa ei ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (ei suom. eikä ruots.).
Ruotsinkielinen löytyy Eduskunnan kirjastosta ja Kouvolan kaupunginkirjastosta
Idström, Torsten
Anteckningar om Strömfors bruk förr och nu / Torsten Idström. - Lovisa :
[s.n.], 1950. - 27 s. ; 8:o
Suomenkielinen löytyy Eduskunnan kirjastosta, Museoviraston kirjastosta sekä Kouvolan kaupunginkirjastosta
Idström, Torsten
Strömforsin tehtaat sanoin ja kuvin / Torsten Idström ; alkuperäisteoksesta
vapaasti suom. Olavi Wiias. - Loviisa : Strömfors, 1950. - 15 s. ; 8:o
Anders Allardtin Strömfors socken -historiikista voi ehkä myös saada tietoa. Saatavuuden voit tarkistaa Plussasta (http://www.libplussa.fi)
Kai Hyttisen v. 1972 levyttämä Dirlanda löytyy useana linkkinä Youtubesta ääniraitana, mutta saman ajan videokuvaa ei niissä ole - jos kappaleesta sellaista on koskaan kuvattukaan. Sen sijaan tämän käännöshitin esikuvan video löytyy kyllä.
Laulun perustana on alkujaan kreikkalainen kansansävelmä Darla Dirlada, josta lauluntekijä Dionysis Savvopoulos levytti oman versionsa 1969. Muissa Euroopan maissa huomattiin kappaleen hittipotentiaali ja useita versioita julkaistiin parin vuoden sisällä.
Hyttisen käännösversion sovitus seurailee 1971 "Loop di Love" -nimellä julkaistua englanninkielistä versiota, jonka levytti Juan Bastós. Hollantilaissyntyisen Bastóksen (oikealta nimeltään Rudolf Steitz) raspikurkkuinen tulkinta oli hitti useissa...
