Kirjailijoista Hans Mölbjerg ja Rita von Willebrand kerrotaan
lyhyesti Pellervo-lehden numerossa 18 (1949), jossa käsitellään
maaseutuaiheista pohjoismaista romaanikilpailua. Mölbjerg mainitaan
lyhyesti hakuteoksissa A history of Danish literature (1992) ja
Möller-Kristensen, Sven: Dansk litteratur 1918-1952 (1956). Muuta
tietoa heistä en koti- ja ulkomaisten hakuteosten, tietokantojen
tai Internetin avulla löytänyt.Knut Vatneströmistä ei löytynyt
mitään. Tanskassa toimii kirjallisuuskeskus The Danish Literature
Information Centre, joka kokoaa tietoa tanskalaisista kirjailijoista
(yhteystiedot sivulla http://www.danlit.dk). Ehkä sieltä löytyisi
enemmän tietoa Mölbjergistä.
Kirjassa "Unkarilaisia kansansatuja" (lapsille suomeksi kertonut Anni Swan, Werner Söderström oy:n laakapainossa 1945) on satu nimeltä Käärmeennahka sivulla 128. Sadussa täytyy ryömiä reiän läpi, joka on neulan silmääkin kapeampi.
Valitettavasti en löytänyt piirrettyä, joka sopisi täysin kuvaukseesi. Eteeni kuitenkin tuli sirkukseen sijoittuva vuonna 1942 osana Terry Toons sarjaa ilmestynyt piirretty nimeltä Happy Circus days. Sen tapahtumat sijoittuvat sirkukseen ja siinä käytetään linkittämääsi Julius Fučíkin Entrance of the Gladiators kappaletta. Piirretystä löytää pätkiä googlettamalla sen nimen. Alla sarjan wikipedia-sivu:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Terrytoons_animated_shorts
Toinen mahdollinen piirretty voisi olla 1983 ilmestynyt Matka maailman ympäri. Alla sarjan wikipedia-sivu:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Matka_maailman_ymp%C3%A4ri_(piirrossarja)
Lainat voi Kirkes-kirjastoissa, eli Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan kirjastoissa, palauttaa vapaasti mihin tahansa alueen kirjastoista, eli myös Kellokosken kirjastoon.
J. V. Snellmanin pojantytär Ester Snellman (1890-1969) avioitui vuonna 1918 Weli K. A. Paloheimon kanssa. Varmuutta ei löytynyt siitä, onko sanoittaja Ester Snellman sama henkilö kuin J. V. Snellmanin pojantytär Ester Snellman, mutta muusikkoja jälkimmäisen suvussa ainakin on: Paloheimon ja Snellmanin tytär Mirjam Paloheimo (myöhemmin von Weymarn) opiskeli Sibelius-Akatemiassa ja toimi myöhemmin pianonsoiton opettajana. Lisäksi löytyi maininta viihdelaulaja Anna-Liisa Pyykölle 50-luvun tienoilla laulutunteja antaneesta musiikinopettaja Ester Snellmanista. Näiden musikaalisten ja ajallisten sattumien perusteella voisi kuvitella, että kyseessä olisi sama henkilö, mutta varmaksihan tätä ei voi sanoa. Sanoittaja-Esteristä ei löytynyt...
Tutkin koko joukon Pyynikki-aiheisia kirjoja ja valokuvia enkä ainakaan niistä löytänyt selitystä kysymyksessä esitetylle muistikuvalle isosta kahvipannusta Pyynikin harjulla. Pysyviä rakennelmia 50-luvun Pyynikillä olivat kesäteatterin ohella Rosendahlin ravintola nykyisen hotellin paikalla, Suomen Trikoon tehdasalueen rakennukset ja Pyynikintien toisella puolella Pyynikin huvilat (joista viimeinen purettiin vuonna 1961), vesikioski (joka purettiin vuonna 1954) ja näkötorni. Uimarannalla kesäteatterin alueen vieressä on ollut tilapäisiä kesäkioskeja, mutta nämä eivät kuitenkaan teatterista katsottuna ole sijainneet harjun suunnassa. Kahvinpaahtimoita ei näillä tienoilla ollut, ja 50-luvulla Pauligin Tampereen konttori ja...
Valitettavasti signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä löytyy helposti esim. taidehuutokaupoista.
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/specialists
Matin ja Tepon kappaleesta "Pöytä täyteen" ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen on säveltänyt Matti Ruohonen ja sanoittaja on V. P. Lehto. Kyseessä ei siten ole käännösiskelmä.
Molemmat tempukset ovat preesensejä: olen ja juoksen. Ensimmäisessä lauseessa on myös mukana verbin juosta kolmas infinitiivi. Kolmas infinitiivi on nominaalimuoto, eli se taipuu kuten substantiivi.
Kielioppikirjoista tempusmuodot löytyvät osasta verbimuodot.
Kannattaa tutustua H-veneilyä käsitteleviin sivuihin. Suomen H-veneliiton ja Tanskan vastaavan liiton sivulta löytyy muun muassa foorumit, joilla asiaa voi tiedustella.
http://www.h-vene.fi
http://www.h-boat.dk
Kyseessä on Johan Fredrik Buchtin väitöskirja ”Om Hollola socken uti Tavastland”. Alkuperäinen työ vuodelta 1792 on digitoitu ja se löytyy Kansalliskirjaston Doria-julkaisuarkistosta ks. http://www.doria.fi/handle/10024/51201 . Se on julkaistu suomeksi v. 1971 Antero Heikkisen suomentamana nimellä ”Akateeminen väitöskirja Hollolan pitäjästä Hämeessä”. Suomenkielisestä versiosta löytyy lainattava kappale Lahden pääkirjaston varastosta.
Www-sivulta http://www.hel.fi/palvelut/kirjastot/arkistot.html löytyy mm. Kansallisarkisto ja sieltä sivu http://www.narc.fi/ohjeet.html , josta löytyy arkistolaki sekä sivun lopusta dokumentti Arkistolaitoksen suositus arkistonmuodostussuunnitelman laadinnan, käytön ja ylläpidon periaatteeksi (http://www.narc.fi/ams ).
Eeva Kilvestä ei näytä löytyvän muita kuin hänen itsensä kirjoittamia elämäkerrallisia teoksia. Kilpeä ja hänen tuotantoaan on kyllä käsitelty useissa teoksissa, mutta niissä kaikissa on mukana muitakin kirjailijoita tai muita kohdehenkilöitä. Nämä teokset (ja myös Eeva Kilven omaelämäkerralliset teokset) saat näkyviin Vanamo-kirjastojen aineistohaussa, kun kirjoitat tarkennetussa haussa asiasanakenttään: Kilpi, Eeva
Eeva Kilven tuotannosta on tehty yli 20 pro gradu -tutkielmaa eri yliopistoissa. Myös kahdessa väitöskirjassa hän on yksi tutkituista kohdehenkilöistä. Näistä opinnäytteistä on luettelo liitteenä. Opinnäytteiden saatavuutta kaukolainaksi voit tarvittaessa tiedustella kaukopalvelusta (kaukopalvelu@hameenlinna.fi)
Suomen Kansallisbibliografia Fennican mukaan Mark Twainin teosta Following the Equator: A Journey Around the World ei ole suomennettu.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Internetistä ei löydy paljoa Linnan kuvia, mutta sen sijaan jonkin verran tietoa kyllä. Tässä muutamia vinkkejä:
Hakupalvelusta http://www.northernlight.com voit etsiä esim. seuraavasti: kirjoita hakukenttään 1)Väinö Linna tai 2)Väinö Linna picture
Näistä hauista saat joitain vinkkejä.
Osoitteessa http://www.sci.fi/~vanhalao/vainolinna.htm on mm. pienimuotoinen lähdeluettelo, jossa teoksia, joista voit saada lisätietoa. Osa teoksista on varmasti saatavissa myös Ruotsissa.
ätän tähän lopuksi vielä linkin sivuille, joilta löytyy Väinö Linnan seuran yhteystiedot. Sieltä voit varmasti saada lisätietoa ja mahdollisesti myös kuvia:
http://www.finlit.fi/kia/luettelo/nseura.htm
Työn iloa!
Tarkoittanette ilmeisesti musikaalia Virgo, jota esitettiin aikoinaan Tampereella Rollikkahallissa. Cd-levyn julkaisutiedot alla. Videolla teosta ei ole kokoelmissamme.
Tätä kirjoittaessa Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa olevat cd-levyn kappaleet ovat kaikki lainassa. Halutessanne voitte jättää PIKI-verkkokirjaston kautta teokseen varauksen tai tarkistaa kirjastojärjestelmässä mukana olevien muiden kirjastojen kokoelmien tilanteen osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi/Piki?.
Verkossa varauksen voivat tehdä asiakkaat, joilla on voimassaoleva kirjastokortti ja siihen liitetty nelinumeroinen tunnusluku.
Hautamäki, Costello (säv.), Virgo. Otteita
Virgo [Äänite] : musiikkia Virgo-musikaalista
[Tampere] : Hani Music, p1997...
Viime vuosina kirjastopalvelujen markkinointiin, tuotteistamiseen ja tiedottamiseen on alettu kiinnittää huomiota yhä enemmän; esim. Helsingin kaupunginkirjastossa toimii erillinen markkinoinnista ja PR-toiminnasta vastaava markkinointi- ja viestintäyksikkö. Kirjastopalvelujen ja yleensäkin kulttuuripalvelujen markkinoinnista on toki myös kirjoitettu. Yleisistä kirjastoista löytyy mainitsemasi artikkelikokoelman lisäksi ainakin Maija-Leena Huotarin Kirjaston markkinointi (1992) sekä toimitettu teos nimeltä Kulttuuribusiness (2003). Myös Christian Grönroosin Palveluiden johtaminen ja markkinointi (2001) saattaisi olla kiintoisa tässä yhteydessä.
Jos olet kiinnostunut opinnäytetöistä, niistä mainittakoon ainakin Maija-Leena Huotarin Yleisen...
Helmukuun Talouselämä -lehdessä esitellään Nordea-johtaja hans Dalborgin muistelmakirja "Vastuun ihana taakka, vuoteni Nordean johtajana 1991-2011". WSOY, 2016. Kirja sivuaa Suomea, ei pelkästään Nordean vuoksi vaan myös siksi, että Dalberg oli suuri Suomen ystävä.
Voisiko täma olla toinen kaipaamistasi kirjoista?
Toista kirjaa en valitettavasti löytänyt. Listaan siksi joitakin uudehkoja Suomea käsitteleviä kirjoja, joiden kirjoittaja on ainakin syntynyt jossakin muuallla kuin Suomessa. Ehkä toivomistasi kirjoista toinen olisi näiden joukossa.
Abu-Hanna, Umayya
Alienin silmin : Helsinki ja Uusimaa muukalaisen kokemana
Siltala, 2014
Alizad, Arman
Riisuttu Suomi
Docendo, 2015
Aitoja. Ihania. Omanlaisia : suomalaisia
menestystarinoita / [...
