Joseph Brodskyn essee Flight from Byzantium on julkaistu englanniksi teoksessa Less Than One (1986), jota on saatavilla mm. Helmet-kirjastoista. Esseetä ei ole kuitenkaan suomennettu.
Brodskyn esseitä on julkaistu suomeksi teoksissa: Ei oikein ihminenkään (1987), Katastrofeja ilmassa (1988) ja Veden peili (Watermark, 1992, suom. 1994). Näistä ei löydy Pako Bysantista -esseetä.
Johannes Salmisen kirjassa Bagdadin ihme ei ole lähdeviitteitä. Näiden tietojen perusteella Salminen on oletettavasti lukenut esseen jollain muulla kuin suomen kiellellä.
Helsingissä suksia, monoja ja sauvoja saa lainattua Herttoniemen kirjastosta ja Roihuvuoren kirjastosta. Nuo esineet on jopa luetteloitu HelMet-hakuun, joten niiden saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä hakusanoilla ”sukset”, ”sauvat” ja ”monot”. Luokkana on tietysti 791.5 eli hiihto, ja onpa luokan yhteydessä annettu vielä urheiluvälineiden kokotietoja. Laina-aika on seitsemän vuorokautta, eikä liikuntavälineitä voi varata.
Kyselimme asiaa Hevostietokeskukselta, josta vastattiin, että hevoset kyllä jossakin määrin kykenevät tulkitsemaan ihmisen tunnetiloja kuten hyvää tuulta tai vihaisuutta. Hevosen kyvystä ymmärtää tai tulkita ihmisen itkua, ei heilläkään ollut tietoa.
Myöskään Tuire Kaimion teoksesta Hevosen kanssa (WSOY, 2004) ei äkkiselailemalla löytynyt mainintaa hevosen reagoimisesta nimenomaan itkuun. Teoksesta löytyi kyllä paljon kiinnostavaa tietoa ihmisen ja hevosen kanssakäymisestä, sekä siitä miten hevonen ihmistä tulkitsee.
Lähteet:
http://www.hevostietokeskus.fi/
Kaimio, Tuire: hevosen kanssa (WSOY, 2004)
Etsimänne teos on Manninen, Antti: Puretut talot: 100 tarinaa Helsingistä.
Muita aiheeseen liittyviä teoksia voi yrittää hakea Helmetissä (www.helmet.fi)sanahaussa yhdistelemällä esim. asiasanat Helsinki rakennukset tai Helsinki arkkitehtuuri. Kuvia Helsingistä voi hakea yhdistämällä asiasanat Helsinki kuvateokset.
Heleena Savela kirjoittamassa Helsingin sanomien muistokirjoituksessa (17.3.2014) kerrotaan Jane Erkon o.s. Airola syntyneen Helsingissä 9. maaliskuuta 1936. Artikkelissa hänen kerrotaan harrastaneen koulutyttönä taitoluistelua Väinämöisen kentällä kotinsa lähellä Töölössä. Vanhempia ei tässä kirjoituksessa mainita eikä Jane Erkkoa ole Kuka on kukin -teoksessa. Teoksessa Puromies Anu,Tähtiä jäällä kerrotaan Erkon työstä taitoluistelun parissa, mutta hänen taustastaan ei kirjoiteta. Hän toimi aktiivisesti taitoluistelun hyväksi ja oli mm. taitoluisteluliiton puheenjohtajana. Tieto voisi ehkä löytyä Urheilumuseon kokoelmista, yhteystiedot: Valimotie 13a, 5. krs, 00380 Helsinki, 09 434 2250, urheilumuseo(at)urheilumuseo....
Ei ole yllättävää, että pienten lasten vanhemmat tai ensimmäistä lastaan odottavat ovat huolissaan tulevaisuuden uhkatekijöistä. Ilmastonsuojelu tai ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen hidastaminen ja toisaalta luonnonvarojen säästäminen kierrättämällä kiinnostavat heitä syystäkin.
Mediassa on siteerattu viime vuosina useita erilaisia tutkimuksia ja barometrejä jotka tavalla tai toisella koskevat tätä aihepiiriä. Onkin vaikeaa näillä lähtötiedoilla löytää tarkasti kyseistä lähdettä.
Sitran julkaisuja voi tutkia verkkosivuilta https://www.sitra.fi/julkaisut/ Sivun ylänurkan hakutoiminnosta voi olla apua. Sitran tutkimukset liittyvät paljolti kestävään tulevaisuuteen.
Vuonna 2019 Sitra selvitti, että alle 30-vuotiaat ovat erityisen...
Maagi ja maagikko liittyvät magiaan, jonka esim. Wikipedia määrittelee seuraavasti:
Taikuus (magia, noituus) tarkoittaa ihmisen pyrkimystä vaikuttaa maailmaan hallitsemalla yliluonnollista. Yliluonnollisen hallintaan pyritään esimerkiksi rituaalisten tekojen ja toimitusten eli taikojen, erityisten taikaesineiden, ja rituaalisen kielenkäytön eli loitsujen avulla. Joskus taikuuden harjoittamiseen tarvitaan myös erityinen paikka.
Lue lisää http://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoinen_magia
Maagin määritelmä Wikipediassa:
Maagi (kreikan sanasta μάγος ja muinaispersian sanasta maguš) tarkoittaa nykykielessä magiikkaa eli yliluonnollisia taikavoimia hallitsevaa ihmistä – noitaa, taikuria, tietäjää tai šamaania.
Lue lisää http://fi.wikipedia.org/wiki/...
Duke Ellingtonin versio Griegin Solveigin laulusta löytyy cd-levyltä Ellington, Duke: Three suites (Columbia 4679132). Tätä cd-levyä ei ole Tampereen kaupunginkirjastossa eikä muissakaan Piki-kirjastoissa, mutta sen voi tilata kaukolainaksi. Cd-levy on saatavissa Helsingin, Turun, Jyväskylän, Kuopion ja Kokkolan kirjastoista. Kaukolainatilauksen voit tehdä lähimmästä kirjastostasi. Jos olet Tampereen kaupunginkirjaston asiakas, voit tehdä kaukolainatilauksen myös verkon kautta (ks. http://www.tampere.fi/kirjasto/kauko.htm ).
Sotainvalidien veljesliitto järjesti vuonna 1950 Kalastajatorpalla amerikkalaismallisen "Halloween Partyn", mutta kunnolla juhla saapui Suomeen oikeastaan vasta 1980-luvulla Pohjois-Amerikassa vaihto-oppilasvuotensa viettäneiden opiskelijoiden mukana. Jo tätä ennen monet suomalaiset olivat saaneet tietoa halloweenista sarjakuvista, kirjoista ja elokuvista – olkoonkin, että esimerkiksi Aku Ankka -lehden tarinoiden suomennoksissa 'halloween' oli saatettu korvata jonkin toisen juhlan nimellä. Ennen 80-lukua halloween oli suomalaisesta näkökulmasta kuitenkin siinä määrin amerikkalaisperäisen kuriositeetin asemassa, ettei vielä ollut järin suurta tarvetta keksiä sille suomenkielistä nimitystä.Edelleenkään halloweenille ei ole löytynyt käännöstä...
Sienet tarvitsevat happea soluhengitykseen, jonka avulla ne hajottavat suurempia molekyylejä omaan käyttöönsä sopivampaan muotoon. Kyse on siis aineenvaihdunnasta, jossa vapautuu energiaa sienen käyttöön. Sienillä on kyky saada energiaa myös käymisen avulla, ja sen vuoksi jotkut sienilajit pystyvät elämään täysin hapettomissa oloissa. Happea hyödyntävä soluhengitys on kuitenkin tehokkaampi energiantuottotapa.
Lähde:
Sienten biologia (Gaudeamus, 2. uud. laitos 2018)
Vampyyrisiskokset-sarjaa on suomennettu vain nuo kaksi osaa. Seuraavan osan julkaisemisesta en tiedä. Voit kysellä asiaa tarkemmin sarjan kustantajalta WSOY:ltä. Tässä linkki kustantajan palautesivulle http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Den virtuella floran on oikein mainio tietolähde kasveista kiinnostuneille. Jokaisen suvun tai lajin lopussa kohdassa etymologi kerrotaan latinan- (tai kreikan-) kielisen nimen selitykset. - ruotsiksi tietystikin. Kasveja voi kuitenkin etsiä myös suomenkielisellä nimellä. Leif Ryvardenin kirjassa Retkeilijän kasviopas on myös loppupuolella tieteellisten nimien luettelo suomenkielisin selityksin. Siitä löytyy ainakin jotain sanoja. Esim. Pohjolan luonnonkasvit 1-4 (toim. Kalela) 1958-1961 sisältää luonnonkasvien tieteelliset nimet sekä nimet suomeksi ja ruotsiksi.
Kirja on suomeksi Sisyfoksen myytti ja se löytyy kokoelmasta Albert Camus: Esseitä. Kirjaa on saatavissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
Suomalaisia ja suomennettuja juomalauluja löytyy ainakin seuraavista teoksista:
1) Kippis! : Lauluja iloiseen seuraan (2002)
2) Laula ja juo / Toimittaja: Ari Nieminen (1994)
3) Laulu kiertää pöytää : Satasen maljalaulua / Sepitellyt, sovitellut ja mukaellen suomentanut Palle (1943)
4) Otetaan pienet : small talk - coctailohjeita, uus-sanoitetut laulut,juomahistoriaa, lauluohjeita, ruokaohjeita, juoma- ja yhteilaulut, tarinaa ja vitsiherjaa (1995)
5) Putelille puhelen : viinavirsiä / toim. Jarkko Laine (1978)
6) Rapujuhlat / Matti J. Särömaa (2002)
7) Suomalainen ryyppylaulukirja (1995)
8) Äänioikeus / toimittaneet Valtteri Niiranen, Pekka Tarkela (1999)
9) Fredmanin Epistoloita : (Fredmans Epistlar) / Carl Michael Bellman
Kirjassa ”Kodin lakitieto : 1 : Osapuolena oikeustoimissa”, WSOY, 1999, todetaan, että ”puolisot voivat tehdä keskenään avioehdon eli sopimuksen siitä, miten heidän omaisuutensa jakautuu avioliiton päättyessä.
Avioehto on aina tehtävä kirjallisena. Tekstin tulee olla mahdollisimman selkeä ja yksiselitteinen. Molempien puolisoiden tai avioliittoon aikovien on hyväksyttävä ja allekirjoitettava sopimus. Kahden ulkopuolisen henkilön on lisäksi vahvistettava puolisoiden allekirjoitukset oikeiksi.
Avioehtosopimus on rekisteröitävä, jotta se tulisi voimaan ja sitoisi myös ulkopuolisia, esim. velkojia. Rekisteröinti tehdään jättämällä alkuperäinen avioehtosopimus jommankumman puolison kotipaikan käräjäoikeuden kansliaan. Rekisteröity...
Tarkoitatko tätä kirjaa: Sininen prikaati 1941-1944 /julkaisutoimikunta: Aimo Kaliva ... [et al.] (1969). Kirja on Helmet-kirjavaraston kokoelmissa Pasilan kirjastossa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1099754__Ssininen%20prikaa…
Sanonnan taustalla saattaa olla ajatus vähään tyytymisestä tai ongelmattomasta mukautumisesta uusiin olosuhteisiin. Olisi helppo kuvitella sitä käytetyn evakkomatkan raskasta tunnelmaa keventämässä. Niin kuin Liisa Ahokkaan tutkimus Evakkomatkalla : karjalaisten kokemuksia ensimmäiseltä evakkomatkalta (Turun yliopisto, 2009) vastaansanomattomasti osoittaa, huumori oli jaksamisen kannalta evakoille ensiarvoisen tärkeä asia.Vaikka sanonta ehkä onkin ollut sovellettavissa evakuointitapahtumiin ja niihin liittyviin kokemuksiin, sinänsä se ei niihin liity, vaan on paljon vanhempaa perua. Se on mukana – monena varianttina – vuonna 1910 julkaistussa Anshelm Koskenjaakon laajaan tausta-aineistoon perustuvassa seikkaperäisessä...
Laila Hirvisaaren tuotanto onkin laajin menetetyn Karjalan elämää kuvaavista kirjasarjoista. Sotakirjallisuudessa on luonnollisesti myös paljon Karjala-kuvauksia.
Tässä muutamia esimerkkejä löytämistäni kirjoista:
Raili Mikkanen: Unelmien varjot (ihmiskohtaloita 1900-luvun alun Karjalassa)
Marja Leena Virtanen: Kirjeitä kiven alle (evakkokuvaus)
Eeva-Kaarina Aronen: Maria Renforsin totuus (1900-luvun alun Vienan Karjala)
Eeva Kilpi: Rajattomuuden aika (lapsuus Karjalassa)
Antti Tuuri: Ikitie
Viihdekirjailijoista Kaari Utrio ja Kristiina Vuori kirjoittavat Karjalan historian sijoittuneita teoksia. Vanhempien kirjailijoiden joukosta löytyy ainakin Ester Erhomaa ja Iris Kähäri joiden tuotantoon kannattaa tutustua....
Runo löytyy Kari J. Kettulan kokoelmasta Yksipistekaksi (1981).
JOHN DEWEY
Hän seisoi liukkaalla ikkunanlaudalla.
Sade liimasi paidan ihoon kiinni.
Selkä painautui lujasti seinään.
Rappaus lohkeili kynsien alla.
Hän veti syvään henkeään:
"Ei, tieto ei ollutkaan kymmenellä jaollista."
Luoto todellakin on vuoden 2020 väestötilastojen mukaan Manner-Suomen ruotsinkielisin kunta. Sen asukkaista 91,6 prosenttia puhuu ruotsia äidinkielenään. Jos Ahvenanmaakin otetaan mukaan, ovat Suomen ruotsinkielisimmät kunnat nämä:
Suomen ruotsinkielisimmät kunnat 2020
Kunta
Ruotsinkielisten osuus, %
Sottunga
96,0
Lemland
92,1
Saltvik
91,9
Luoto
91,6
Finström
89,9
Hammarland
88,7
Pedersören kunta
88,5
Sund
88,3
Jomala
88,0
Eckerö
87,7...
