Tekniikan Maailma -lehden nro 11/2008 voi lainata Espoossa kirjasto Sellosta ja Helsingissä Rikhardinkadun kirjastosta. Lehteä ei tarvitse käydä hakemassa kyseisistä kirjastoista vaan sen voi myös varata omaan kirjastoon.
Lehti löytyy myös Itäkeskuksen ja Pasilan kirjastoista, mutta sitä ei saa lainaan. Lehden artikkeleista voi pyytää tai käydä ottamassa kopioita.
Helka Varhon Kaksi kaupunkia -suomennoksessa, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana ensimmäisen kerran vuonna 1945, kysymyksen sitaatin sisältämä virke kuuluu seuraavasti: "Nälkää oli siroteltuna pienimpäänkin kulholliseen kuivia perunan viipaleita, jotka oli paistettu tilkassa pahanhajuista öljyä."
Ylioppilastutkinto.fi-sivustolla on tietoa digitaalisesta ylioppilastutkinnosta.
Ylioppilastutkintolautakunnan tiedotteessa kerrotaan apuvälineiden käytöstä sähköisen matematiikan kokeen A-osassa näin:
"...ylioppilaskokeissa on mahdollista käyttää erillistä laskinta ja painettua taulukkoaineistoa syksyn 2020 kokeeseen saakka. Kokelas ei saa hyödyntää erillistä laskinta sähköisen kokeen A-osassa. Kevään 2021 tutkintokerrasta alkaen kokeessa käytetään vain sähköisessä koeympäristössä olevia apuvälineitä ja materiaaleja."
Eli laskinta toistaiseksi saa, mutta ei ole pakollista käyttää.
Sivustolta lisää tietoa:
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Sahkoinen_t…
Ylen sivuilla on aiheesta uutinen vuodelta 2014. Uutiseen haastateltu Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Hannu Rintamäki kertoo, että helteeseen sopeutuminen kestää kymmenestä päivästä kahteen viikkoon. Kuumuuden sietoon vaikuttavat kuitenkin monet seikat, mm. ikä, terveydentila, kunto ja kyky hikoilla. Koko uutinen on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://yle.fi/uutiset/3-7393617
.
Avioehtosopimuksessa määritellään, onko se molemminpuolinen vai yksipuolinen. Se voi olla myös osittainen tai kokonaan poissulkeva. Jos toisella puolisoista on avioehto, ei toisella ole pakko olla, mikäli hän haluaa avioliiton päättyessä omaisuutensa jaettavan avioliittolain mukaisesti tasan. Avioehto on pätevä vain, kun se on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastoon.
Lähteet ja lisätietoja
DVV: Avioehto https://dvv.fi/avioehto
Avioliittolaki 234/1929, 3. luku Avioehtosopimukset https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O2L3
Tuunanen ja Tuunainen ovat saman suvun nimiä, Tuunainen edustaa vanhempaa kirjoitusasua. Nimeä esiintyy 1600-luvulla Laatokan ja Pohjois-Karjalassa ja Itä-Savossa. Nimen tarkkaa merkitystä ja alkuperää ei varmuudella tiedetä.
Lisätietoja: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000)
Tähän Mariskan säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen ei tähän mennessä ole julkaistu painettua nuottia. Verkosta löytyy Musescoren nuotin lisäksi sivuja, joilla on kappaleen soinnut, esimerkiksihttps://chordu.com/chords-tabs-min%C3%A4-liityin-sinuun-id_b4TkT_aO5wwhttps://chordify.net/chords/mina-liityin-sinuun-mariska-topic Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
En löytänyt yhtä teosta yleistajuista teosta säätiöistä. Plussa-tietokannasta (www.libplussa.fi) löydät teoksia säätiölaista sekä säätiöiden taloudesta ja tilinpidosta hakemalla asiasanalla säätiöt. Suomen Kulttuurirahasto on julkaissut teokset Säätiöhakemisto (1977) ja Säätiöluettelo(1995). Ensin mainitussa kuvataan myös säätiöiden kehityshistoriaa. Verkosta löytyy Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta (www.prh.fi) perustietoa säätiöistä ja säätiörekisteristä ja sen lomakkeista. Suomen Kulttuurirahaston (www.skr.fi) Säätiöpalvelu-sivuilta löytyy myös tietoa säätiöistä ja apurahoista.
Meidän alamme keskustelulistoilla on taannoin käyty keskustelua tästä
aiheesta.
Osoite, josta nämä aihetta käsittelevät kirjoitukset löytyvät, on :
http://www.lib.hel.fi/cgi-bin/htdig-3.1.0b2/htsearch?config=syke-listat…
Pääset samaan paikkaan (jos linkki ei toimi)myös seuraavasti:
1. mene osoitteeseen :
http://www.lib.hel.fi/syke
2. valitse valikosta keskustelulistat
3. valitse näistä esim. tietopalvelulistan arkisto
4. sivun alareunassa on sanahaku-mahdollisuus
5. kirjoita tähän sana "kolme" ja valitse vaihtoehto "etsi kaikilta
listoilta"
Intialaisesta sisustamisesta löytyy joitakin kirjoja, joita voi kaukolainata omaan kirjastoon. Esim.
1. Bharadwaj, Monisha
Inside India : quintessential Indian style
2. Wilson, Henry
India : decoration, interiors, design
3. Schaewen, Deidi von
Indian Interiors : Intérieurs de l'Inde
4. Slesin, Suzanne
Indian style
Seuraava teos löytyy Jyväskylästä
5.INNES, Miranda
Ethnic style : from Mexico to the Mediterranean
Hakusanayhdistelmällä fengshui JA intia ei kirjoja näytä kirjastosta löytyvän. Kannattaisi ehkä tutustua kirjaston sisustuksen hyllystä 68.4 fengshui-oppaista makuuhuoneen sisustuksen periaatteisiin. Voisiko niitä soveltaa sitten intialaiseen sisustukseen?
Fengshui-oppaita:
1. BANKS, Anja
Fengshui-aapinen
2. LAM, Kam Chuen
Fengshui...
Saravesi-nimeä ei sukunimikirjallisuudessamme käsitellä erikseen, mutta mitä luultavimmin siihen pätevät samat taustatiedot kuin muihin Sara-alkuisiin sukunimiin.
Moni luontoperäisistä asutusnimistämme on siirtynyt sukunimeksi sellaisenaan. Luonto- ja asutusniminä Sara-alkuisia nimiä tunnetaan eri puolilla maatamme (Turun seudulla, Satakunnassa, Hämeessä, Keski-Suomessa, Savossa ja Karjalassa). Vesivarsien sarakasvit ovat antaneet aiheita järvien ja niiden ranta-asumusten nimeämiseen mm. Saimaan seudulla ja Pohjois-Suomessa.
Tavallisin Sara-alkuisista sukunimistämme on Sarajärvi, mutta nimistöömme lukeutuvat myös Sara-aho, Saraheimo, Sarahete, Sarakallio, Sarakorpi, Saralahti, Saralehto, Saraluhta, Saraluoto, Saramaa, Saramäki, Saraniva...
Valitettavasti en löytänyt kyseistä laulua. VIOLA tietokanta on Kansalliskirjaston ylläpitämä, josta laulut löytyvät alkusanojen mukaan. Yleisradiolla on puolestaan FONO musiikkitietokanta.Näistä kummastakaan en löytänyt, mutta tunnistaisikohan joku palstamme lukijoista laulun.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/
Kirjan kustantajan eli Tammen sivuilta löytyy tieto, että kirja ilmestyy huhtikuussa 2019. Kirjastoihin se tulee pian ilmestymisen jälkeen. Kirjaa tilataan Helmet-kirjastoihin todennäköisesti tammikuussa 2019, jonka jälkeen siihen voi jo tehdä varauksen.
Tammen sivuilta löytyy lisätietoja kirjasta: https://www.tammi.fi/kirja/ninni-schulman/vastaa-jos-kuulet/97895204012…
Kainet-verkkokirjasto, josta löytyy myös Kajaanin kirjaston kokoelma löytyy osoitteesta: https://kainet.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Mainitsemasi kirja löytyy Kajaanin kirjaston kokoelmasta. Tällä hetkellä sen tilana on ilmoitettu eli siitä on lähtenyt noutoilmoitus teoksen varanneelle henkilölle. Ihan suoraan teosta ei siis saa hyllystä, vaan siihen pitäisi tehdä varaus.
Taru-nimi on mahdollisesti käännetty suomeen ruotsinkielisestä nimestä Saga (satu, taru). Joidenkin arvioiden mukaan nimi voisi olla muunnos venäjän Darja-nimestä, jonka lähtökohtana on kreikan mahtavaa tarkoittava Darius-nimi .
Marja on Marjatan kantamuoto ja liittyy siten myös Maria-nimeen. Maria pohjautuu heprealaisperäiseen nimeen ”Mariam”. Nimen alkuperää ei varmuudella tiedetä, mutta sen on arveltu tarkoittavan ’toivottua lasta’, ’näkijätärtä’ tai ’herratarta’. Marja-nimellä on tietenkin myös yleiskielen kasvin marjaan viittaava merkitys.
Hannele-nimi kuuluu Johanneksesta ja Johannasta lähtöisin olevaan nimiryhmään ja samaa juurta on siis myös Hanna-nimi. Heprean kielen sana hannah tarkoittaa armoa. Johannes puolestaan on...
Kirjojen eräpäiviä on pidennetty koronarajoitusajan yli, tässä tapauksessa yli tammikuun puolivälin. Tarkan eräpäivän saat katsomalla osoitteessa helmet.fi - kirjaudu - kirjastokortin numero ja pin-koodi - omat tiedot - lainat.
Tai voit ottaa yhteyttä kirjastoon ja kysyä.
Teosta löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista http://www.helmet.fi/ ja Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista http://www.helsinki.fi/helka/ . Kaupunginkirjaston aineistoluettelossa tekijän etunimeksi on kirjattu Pentti mutta kyseessä on sama Antti Aarnen teos. Teosta löytyy vain englannin kielisenä.
