Tupakan kellastamat seinät on hankala saada puhtaiksi. Maalatuissa tai tapetoiduissa tiloissa saattaa ainoaksi hyvin toimivaksi tavaksi jäädä seinien uudelleen maalaus tai tapetointi, mutta kaakeloidussa kylpyhuoneessa nämä tavat eivät tietysti käy.
Tuollaista ohjetta puhdistukseen ei löytynyt. Ruokasoodaa käytetään puhdistamaan esimerkiksi kattiloita, lavuaareja, teekuppeja ja hopeita, mutta kokonaisten seinien puhdistuksessa siitä ei löytynyt tietoa. Lisää ekosiivoojan vinkkejä löytyy mm. Marttaliiton sivuilta:
http://www.martat.fi/kodinhoito/siivous/isoaidin-siivousvinkit/
Öljyn tai ihon rasvan avulla saattaa tietysti irrota seinästä kaikenlaista, mutta toisaalta sen jälkeen seinä on rasvainen.
Marttaliiton sivuilta tietoa myös...
Kirja ei kuulu Martinlaakson kokoelmiin, mutta löytyy hyllystä kolmessa muussa Helmet-kirjastossa.
Voit varata kirjan ilmaiseksi haluamaasi kirjastoon.
Varauksen voit tehdä itse netissä www.helmet.fi
tai kirjaston asiakaspalvelussa.
Kyseessä saattaisi olla Josip Generalićin kuvittama ja Sinikka Salokorven kirjoittama Maija ja voikukat (Tammi, 1989). Maijan mummin ja vaarin talon pihassa olevaa lampea ympäröi niitty, jolla kasvaa tuhansia voikukkia. Mummi opettaa Maijalle omassa lapsuudessaan oppimiaan kesäleikkejä. Mieluisin leikeistä on kauppaleikki. "Mummin ja vaarin pihalla oli vanha puinen pöytä, ja kun viereen kasvoi päivänvarjon kokoinen voikukka, siitä tuli mainio myyntikoju. Siinä leikissä tarvittiin paljon voikukkia. Lehdet olivat kaloja, varret makkaroita, kokonaiset kukinnot leipiä tai juustoja. Ja kun voikukan mykerö hajotettiin osasiinsa, siitä tuli voita tai vaikkapa karamelleja, aina tarpeen mukaan."
Löytämäni tiedon mukaan pukimo on toiminut vielä ainakin vuonna 1939. Sen mainos löytyy eräästä tuona vuotena järjestettyjen ratsastuskilpailujen käsiohjelmasta. Lisää tietoa saattaa löytyä esimerkiksi patentti- ja rekisterihallituksen tietopalvelusta.
Hidasta elämää -sivustolta löytyi tältä vuodelta hyvän mielen kirjavinkkejä. ja Elisa-kirjan sivuilta viime vuodelta. Muut löytämämme (Rakkaudesta kirjoihin -blogi ja Kirjavinkit-sivuston hauskat kirjat) eivät valitettavasti ole aivan uusia, mutta ehkä sieltä löytyisi uusia tuttavuuksia:
https://hidastaelamaa.fi/2020/04/8-hyvan-mielen-kirjavinkkia/#e8de6379
https://kirja.elisa.fi/uutiset/hyvan-mielen-kirjat
http://rakkaudestakirjoihin.blogspot.com/2012/08/hyvan-mielen-kirjat-to…
https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/huumori/
Onpa laaja kysymys! Kirjoja on hieman vaikea suositella, sillä hyviä teoksia on niin paljon ja erilaisista näkökulmista.
Vaara kirjastojen tarkennetulla haulla (aihe: kirkkohistoria, rajaus: kirjat, aikuisten kokoelma, tietokirjallisuus) löytyi jo 677 teosta https://vaara.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22nonfiction%22&filter%5B%5D=%7Ebuilding_sub_str_mv%3A%221%22&dfApplied=1&lookfor=kirkkohistoria&type=Subject esim. Arffman Karlo: Kristinuskon historia
Jos lisää rajaukseen aiheeksi suomi, haku pienenee jo 337 teokseen. https://vaara.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=kirkkohistoria&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%...
Märssy-Mikko piristyy heti kun hän saa innostuneet kuulijat merimiesjutuilleen. Märssy-Mikon surullisuus ja väsymys johtuu yksinäisyydestä, syrjäytymisestä ja
vanhuudesta.
TEKIJÄ Anderson, Lena
TEOS Mari ja Märssy-Mikko / Lena Anderson ; suom. Jukka Kemppinen
Julkaisutiedot Helsingissä : Otava, 1990
ULKOASU 37 sivua : kuvitettu ; 24 cmTEKIJÄ Anderson, Lena
Oranssinruskeat pallerot mullassa voivat olla substral osmocote tai vastaavaa lannoitetta ja siltä nuo kuvatkin näyttäyvät. Jos kysessä olisi kuitenkin sieni, niin ne eivät yleensä ole haitallisia kasveille, mutta voivat viestiä liikakastelusta. Sienien synnyn ehkäisyyn paras keino on huolehtia ilmankierrosta ja maltillisesta kastelusta. Yleensä lehtien kuivat pilkut ja irtoaminen johtuvat liiasta auringonvalosta tai sisäilman kuivuudesta.
Esimerkiksi Marttojen sivuilta löytyy paljon hyödyllistä tietoa huonekasvien ongelmista. https://www.martat.fi/marttakoulu/puutarha/huonekasvit/huonekasvien-ter…
Kotiäänestyksen mahdollistavat lainmuutokset tulivat voimaan 1.3.1988. Ensimmäiset vaalit olivat kunnallisvaalit lokakuussa 1988.
Laki kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta (80/1988). Ks. 6 a luku Ennakkoäänestys kotona
80 § (L 80/1988) . Äänioikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on vaikean vamman tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan (kotiäänestys) siinä kunnassa, jonka äänestysalueen vaaliluetteloon hänet on merkitty, niin kuin tässä luvussa säädetään. Muut äänioikeutetut eivät saa äänestää kotiäänestyksessä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1988/19880080#...
O'Neillin taiteesta löytyy tutkimus Ritual and pathos : the theater of O'Neill, https://www.finna.fi/Record/helka.992276823506253?sid=5079317235 Siinä analysoidaan myös tuota näytelmää. Kannattaa myös lukea näytelmä, ellei se ole jo tuttu, https://finna.fi/Record/jykdok.1566451?sid=5079868947Tässä aiempi vastaus aiheesta, https://www.kirjastot.fi/kysy/on-olemassa-sanonta-murheesta-nousee
Et mainitse, tarkoitatko ainoastaan kaupunginkirjastoa vai kaikkia mahdollisia kirjastoja.
Helsingin kaupunginkirjaston työhönoton yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/Page/8fedbe30-c924-45ca-8f8b-03ef19cef9ed.aspx
Helsingin yliopiston Opiskelijakirjaston työhönoton yhteystiedot ja rekrytointilomake (otsikon Henkilöstö ja palkkaus alla):
http://www.helsinki.fi/opiskelijakirjasto/esittely/vastuuhenkilot.htm
Erikoiskirjastojen ja kaikkien muidenkin yhteystiedot löytyvät Kirjastot.fi -palvelusta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Tutkimustietoa aiheesta voi hakea esim. yliopistojen kirjastojen kokoelmatietokannoista. Yhdistelmähaulla voi hakea vaikkapa asiasanoilla avohoito potilaat tai avohoito omaiset. Kokoelmatietokantoihin pääsee http://www.kirjastot.fi sivulta valitsemalla sisällysluettelosta tieteelliset kirjastot. Helsingin yliopiston kirjaston Helka tietokannan osoite on http://wwls.lib.helsinki.fi/ Edellämainitut sisältävät myös graduja. Suomen kansallisbibliografiatietokantaan Fennicaan pääsee myös kirjastot.fi -sivulta valitsemalla sisällysluettelosta tietokannat ja edelleen Fennica. Fennicassa ei ole graduja. Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo Linda on asiakkaiden käytettävissä monien oppilaitosten kirjastoissa. Myös yleisten kirjastojen, kuten...
Radio- ja tv-arkiston (RTVA) Ritva-tietokannasta ei löytynyt annetuilla tiedoilla vastausta.
Ylellä on oma tietokantansa, jossa ohjelmien sisältöä on kuvailtu tarkemmin.
Kannattaa ottaa yhteyttä Yle Arkiston asiakaspalveluun:
eva.andberg@yle.fi
keskifinna.fi -sivulla Info -kohdasta Näin käytät verkkokirjastoa ja Tallennetut haut ja uutuusvahti -kohdasta löydät yksityiskohtaiset ohjeet.
https://keski.finna.fi/Content/help_opac#saved_searches
Lainaushistorian yläreunassa on Vie kaikki -toiminto. Sen avulla voi kopioida lainat esimerkiksi Excel-tiedostoksi, minkä jälkeen voi etsiä teosta ohjelman Etsi-toiminnolla. Lainaushistorian voi viedä myös suosikkeihin ja käyttää hakuun selaimen Etsi-toimintoa. Myös suosikeissa listan voi järjestää eri tavoin ja lisäksi valita, kuinka monta teosta sivulla kerrallaan näkyy.
Elmer Diktonius on koonnut ja kääntänyt ruotsiksi Eino Leinon runoja kokoelmaan
Lyriskt urval (Helsingfors 1931). Valitettavasti kokoelmassa ei ollut runoa Hymyilevä Apollo ruotsinkielisenä.
Valmista tiedostoa osoitteista ei ole, mutta löydät kaikkien Suomen kirjastojen osoitteet helposti kirjastot.fi -sivustolta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Joitakin yksittäisiä numeroja saattaa HelMet-kirjastoista löytyä vielä vuosilta 2010 ja 2011, mutta pääsääntöisesti useimmat kirjastot säilyttävät kuluvan ja edellisen vuoden numerot.
Frank-monihaun mukaan muualta Suomesta saattaa saada yksittäisiä vuoden 2009 numeroita tilaamalla. Kaukopalvelutilaus muualta Suomesta maksaa neljä euroa / nide. Myös Suomen Kansalliskirjasto säilyttää vanhat numerot, mutta niitä ei saa kotilainaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Yleensä suojelijana tuntuu olevan joku tunnettu henkilö, jolla on arvovaltaa. Usein suojelijat ovat politikkoja, mutta esimerkiksi osoitteessa http://www.pirkanpojat.com/requiem.html mainitun Requiem-tapahtuman suojelijana on toiminut Pelastakaa Lapset ry:n ylilääkäri Jari Sinkkonen, joka ei ole poliitikko mutta muuten arvovaltainen henkilö.
Kyse on kai aika pitkälti sitä, mitä suojelijan nimeämisellä halutaan saada. Yleensä suojelijan merkitys lienee siinä, että hän saattaa tuoda tapahtumalle näkyvyyttä omalla tunnettavuudellaan. Ei liene aivan huono veto valita joku tapahtuman alan tunnettu henkilö, kuten esimerkiksi osoitteessa http://www.visithelsinki.fi/fi/juuri-nyt/tapahtumia/dekkari-festivaali-… mainitussa Dekkarifestivaalissa,...
Eini on Eine nimen rinnakkaismuoto. Eine on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1929, Eini vuodesta 1950. Pentti Lempiäisen ja Kustaa Vilkunan mukaan kyseessä lienee alkuaan Eino-nimen sisarnimi. Eino taas on jo 1500-luvulla Suomessa tunnettu nimi, lyhentymä saksalaisesta pyhimysnimestä Enewald (muinaissaksan Aginwald = miekalla hallitseva).
Aunetta on suomalainen vastine Agneta-nimelle, jonka kantanimi taas on Agnes (kreikan agnós, puhdas, siveä, keskiajalla nimen tulkittiin juontuvan latinan sanasta agnus, karitsa). Agnes on katolisessa kirkossa 12 pyhimyksen tai autuaaksi julistetun nimi. Nimimuoto Aunetta esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1882. Muita Agnes-kantanimeen perustuvia suomalaisia etunimiä ovat ainakin Aune,...
