Keskustakirjasto Oodin elektroniikkatyöasemien varustukseen kuuluvat myös juotosasemat. Työasemat voi varata https://varaamo.hel.fi/ -sivuston kautta. Varauksen lisäksi tarvitset myös voimassaolevan kirjastokortin.
Elektroniikkatyöasema:
https://varaamo.hel.fi/resources/awmyaqgjiiba?date=2023-12-19
Lisätietoja voi kysyä:
oodi.kaupunkiverstas@hel.fi
Valitettavasti en löytänyt mainintaa sarjasta. Paperiaskarteluarkkeja on julkaistu esim. lehtien liitteenä.Pinterestistä löytyy runsaasti kuvia paperiaskartelusta. Hakusana "Paper toys 1970s". Pinterest vaatii kirjautumisen.Sarjasta voisi kysyä esim. Museo leikistä. info@museoleikki.fi
Tässä muutama yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta saatu kirjallisuusviite ruotsalaisesta yksityistämisestä yleensä :
MANAGEMENT for privatization : lessons from industry and public service / edited by Joseph Prokopenko. 1995.
SPRINGDAL, Kent : Privatisation of the IT sector in Sweden. 2000.
SVENSSON, Torsten : Marknadsanpassningens politik : den svenska modellens förändring 1980-2000. 2000.
Suomalaisia Telian yksityistämistä käsitteleviä artikkeleita Aleksi-artikkelitietokannasta :
TIILIKAINEN, Teppo : Kansankoti sai kansanosakkeen. Suomen kuvalehti. 2000 ; 24 ; 9.
MÄÄTTÄNEN, Seppo : Epätoivon hyppy osakemarkkinoille. Talouselämä. 2000 ; 21 : 46-48.
Ruotsalaisesta Affärsdata-aikakauslehtiartikkelitietokannasta http://80-www.ad.se....
Hei
Kysymyksestäsi ei ilmene tarkoitatko keinotekoista Sona kieltä, vai jotain Sona-merkkistä tuotetta tai mahdolisesti henkilöä nimeltä Sona?
Sona-kieli on Wikipedian mukaan englantilaisen Kenneth Searightin luoma kieli. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sona
Sona tuotteista esimerkkinä Lappsetin myymä interaktiivinen peli, jonka sertifikaatti on Alankomaista. Tuotetta myyvä Lappset Group Oy on kuitenkin suomalainen, lappilainen yritys. https://www.lappset.fi/Tuotteet/Tuote/SONA/YA3500
Ota henkilöllisyystodistus mukaasi ja käy kirjastossa pyytämässä uusin pin-koodi. Voit hoitaa asian missä tahansa Joki-kirjaston toimipisteessä. Pin-koodia ei anneta puhelimessa eikä sähkököpostitse.
Joki-kirjastojen käyttösäännöt: https://joki.finna.fi/Content/info
Jos kyseessä on Sauli Viitalan säveltämä "Salla-valssi", löytyy nuotteja, joissa on melodia ja sointumerkit. Seppo Leinon (myös salanimellä Soile Noppe) säveltämä valssi "Sointuja Sallasta" löytyy harmonikkanuotinnoksena esimerkiksi Veikko Ahvenaisen nuottikokoelmasta Giulietti soi 1.
Kirjastot eivät pysty arvioimaan kolikkojen arvoa. Kolikon kunto ja mahdolliset lyöntivirheet vaikuttavat ratkaisevasti sen arvoon. Tuoreinta painosta 'Suomen rahat arviohintoineen : keräilijän opas' -teoksesta kannattaa tutkia. Rahan arvionnissa kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen. Suomen numismaatikkojen sivuilta löytyvät jäsenyhdistysten yhteystiedot, https://www.numismaatikko.fi/index.php/jasenet/jasenyhdistykset
CD-ROM-levykkeelle tallennettua tietosanakirjaa voidaan pitää elektronisena hakuteoksena. YSAn - yleisen suomalaisen asiasanaston mukaan http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html hakuteos on teos, johon on koottu tiiviitä artikkeleita usealta tai tietyltä alalta. Hakuteoksen rinnakkaistermejä ovat hakemistot, käsikirjat, sanakirjat, tietosanakirjat.
Elektronisen aineiston määrittely on esim. teoksessa Suomalaiset luettelointisäännöt: elektronisen aineiston kuvailu (julk. BTJ : Kirjastopalvelu, 1999)
"Aineisto (data ja/tai ohjelma), joka on koodattu tietokoneella käsiteltäväksi. Myös aineistot, jotka vaativat tietokoneeseen kytketyn oheislaitteen (esim. CD-ROM lukijan) käyttöä ja suorakäyttöpalvelut (esim. ilmoitustaulut, keskusteluryhmät/...
Hei!
Kyllä löytyy, voit kysellä lehteä pääkirjaston toisessa kerroksessa sijaitsevasta lukusalista. Siellä on myös kopiokone ja skanneri asiakkaiden käytössä.
Helsingin sanomia on myös tilattu seuraaviin lähikirjastoihin:
Ahtiala, Jalkaranta, Kiveriö, Kärpänen, Laune, Liipola, Mukkula, Renkomäki. Näistäkin ristikko saattaa vielä löytyä.
Hattulassa on Parolan panssarimuseo. Sen tietoja löytyy osoitteesta: http://www.panssarikilta.fi/Museo/index.htm.
Sotamuseo on puolestaan Helsingissä, sen internet-osoite on: http://www.luokkis.com/sotamuseo.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy teos Sotahistorialliset erikoismuseot. G 1997. Siitä voi hakea lisää tietoja alan museoista.
Sex Pistols: Lydon, Johnny Rotten 78.9 (lainassa), Paytress: Sid Vicious, nuorena kuolemisen jalo taito 78.9 (lainassa)Montonen, Uuden aallon tekijät (varasto)
Nirvana: Cobain, Päiväkirjat 78.9, Black, The story of Nirvana 78.9
Get on: 101 rocklyriikan parasta 82.2 (Sex Pistols, Nirvana) Mötley Crue kirjallisuutta ei meiltä valitettavasti löytynyt.
Suomesta kertovia runoja on muun muassa seuraavissa kirjoissa:
Juuret Suomessa: ulkosuomalaisten runoantologia,
Kotimaani: itsenäinen Suomi runouden kuvastimessa,
Suomeni laulut,
Suomi synnyinmaani sekä
Suuri runokirja: valikoima perinteistä suomalaista runoutta
Kaukolainaus onnistuu mainiosti. Ennenkun tilaa ulkomailta on syytä tarkistaa onko teos saatavilla Suomesta. Kaukolaina Suomesta tai muista Pohjoismaista maksaa 4€. Kaukolainaajalla on oltava voimassaoleva kirjastokortti.
Voi joko tulla käymään kirjastoon jolloin kaukolainapyyntö tehdään.
On myös mahdollista tehdä se Internetissä täyttämällä lomake, joka löytyy kotisivuiltamme.
Katso
Kaukolainaus onnistuu mainiosti. Ennenkun tilaa ulkomailta on syytä tarkistaa onko teos saatavilla Suomesta. Kaukolaina Suomesta tai muista Pohjoismaista maksaa 4€. Kaukolainaajalla on oltava voimassaoleva kirjastokortti.
Voi joko tulla käymään kirjastoon jolloin kaukolainapyyntö tehdään.
On myös mahdollista tehdä se Internetissä täyttämällä lomake, joka...
Näyttäisi siltä, ettei teosta ”Other Way Round” ole saatavilla kuin käytettynä, eikä sitä ei ole HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmässäkään. Siksi voi hyvinkin olla, ettei tuota teosta pystytä hankkimaan HelMet-kirjastoihin. Laitoin kuitenkin varmuuden vuoksi siitä hankintapyynnön, jos kirjasta otetaan jossakin vaiheessa vain uusi painos.
Jos haluat itse hankkia tuon kirjan, sitä löytyy käytettynä Amazon.comista osoitteesta http://www.amazon.co.uk/Other-Way-Round-Judith-Kerr/dp/0001846043.
Digi-Sound niminen firma on ainut löytämäni. Heillä hinta on 0,25 eur/min = 14,88 eur/h. http://www.digi-sound.fi/videopalvelut.html?gclid=EAIaIQobChMI25Kgq6PV5gIVD5SyCh1Rggq-EAMYAyAAEgJUo_D_BwE#
Kannattaa kuitenkin kysäistä palvelua muistakin digitointipalvelua tarjoavista yrityksistä.
Kirjastossa miniDVD-digitointia ei valitettavasti ole tarjolla.
Erich Spörliä ei tosiaan mainita missään taiteilijaluetteloissa verkossa eikä häntä löydy painetuista teoksistakaan. Tutkiskelin saksalaisen taiteen ja historian teoksia tuolta ajalta, siis 1940 eteenpäin signeerausten perusteella, mutta mitään ei löytynyt. Myöskään esim. Leni Riefenstahlin muistelmissa vuosilta 1902-1945 ei tätä henkilöä löydy. Riefensthal kertoo melko paljon kansallissosialistisen ajan taide- ja kulttuurielämästä. Ainoat tiedot ovat nuo, joita taulun signeerauksista on löytynyt eli hän olisi müncheniläinen ja professori. Toinen samaan aikaan Münchenissä toiminut professori on tunnetumpi historian tutkija Johannes Spörl, mutta ei ole mitään tietoa, onko näillä henkilöillä mitään yhteyttä. En löytänyt hänestä tietoja...
Maria Letonmäki on varmaan halunnut ilmoittaa lempinimensä/kutsumanimensä Edustajamatrikkeliin. Sanomalehdissä kansanedustajasta on varmasti puhuttu kunnioittavasti virallisella nimellä. Kenties Haapamäen paikallishistoriikeista voisi löytää maininnan Maikista? Finna-hakutulos
Vuosien 1998-2001 tilastoja kirjastojen suosituimmista/lainatuimmista nuortenkirjoista ei enää löydy. Risingshadow-nettisivulla on kirjalistaushaku, jossa voi hakea tietyllä aikavälillä julkaistua kirjallisuutta (pääpaino scifi- ja fantasiakirjallisuudessa). 1998-2001 aikavälillä tulee seuraava tulos, josta voi saada joitakin suuntaviivoja:
https://www.risingshadow.fi/library/searchlist#nav
Luultavimmin suosituimpia nuortenkirjoja noina vuosina olivat ainakin J. K. Rowlingin Harry Potter -sarjan teokset.
Kirjakauppaliitto julkaisee Mitä Suomi lukee tilastoa vuosittain, mutta arkisto ulottuu heilläkin vain vuoteen 2016.
https://kirjakauppaliitto.fi/mita-suomi-lukee/
'Pippan laulu' Elina Vaaran suomentamana sisältyy Robert Browningista kertovaan osuuteen Vappu Roosin kirjassa Dantesta Dickensiin : maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien elämäkertoja. Vaaran runokokoelmissa on joitakin hänen maailmanrunouden käännöksiään, mutta Pippan laulua ei ainakaan tutkimiini kirjoihin sisältynyt, eikä Roosin Browning-teosten ja -suomennosten listauksessa mainita, mistä Vaaran Pippa-katkelma on peräisin. Tämän enempää ei Browningin draamarunoelmaa Pippa passes näytä suomeksi tulkitun. Alkukielisenä sen voi lukea esimerkiksi Google-kirjoista: Pippa passes. King Victor and King Charles. The return of the Druses. A sou... - Google Books
