Marko Nenonen kertoo teiden rakentamisesta ja työllisyyspolitiikasta seuraavassa teoksessa (s. 84 – 199): Tuhat vuotta tietä, kaksisataa vuotta tielaitosta. 3 : Pikeä, hikeä, autoja : tiet, liikenne ja yhteiskunta 1945 - 2005 / Jaakko Masonen, Mauno Hänninen (toim.). - Hki : Painatuskeskus, 1995. Katso myös Timo Haaviston artikkeli vankityömaista saman kirjan sivuilla 106 – 107.
Kirjan paikallistamisessa ja sen hankkimisessa voit pyytää apua lähimmästä kirjastosta.
Tässä muutamia ehdotuksia:
Alakoski, Susanna: Sikalat
Kirja perustuu Susanna Alakosken omiin lapsuudenkokemuksiin. Tarinan alussa perhe muuttaa Ystadiin vuokrakaksioon. Kaikki näyttäisi olevan hyvin, mutta menneisyyden ongelmat siirtyvät uuteen ympäristöön, eikä yritys sopeutua ruotsalaiseen kulttuuriin helpota tilannetta.
Lisätietoa Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9188#.VugvA1IYGzU
Koskiniemi, Sisko: Kääntöpuolella lapsuus
Teoksen päähenkilö, sosiaalityöntekijä Kaija on työssä keskisuuren kaupungin poliisilaitoksella. Hänen vastuullaan on lastensuojelu. Karuja asioita ratkoessaan Kaija miettii, miksi naiset jäävät väkivaltaisiin suhteisiin ja kenen syynä nuorten häiriökäyttäytyminen lopulta on.
Kytömäki...
Kollaa oli talvisodan aikana usein uutisissa, mutta ”Kollaa kestää” -sanaparia en sodan ajalta löytänyt otsikoista. Vanhin löytämäni maininta oli Aseveli-lehdessä 7.6.1940 julkaistu artikkeli Kollaan ristin käyttöönotosta:
”Kollaan risti on kunniamerkin tapainen ja kunniamerkkinä Kollaan taistelijat tahtovat sitä kantaakin. Siihen heillä on oikeus, sillä olivathan Kollaanjoen taistelut sotamme kaikkein verisimpiä ja samalla kunniakkaimpia. Kollaanjoki oli nimittäin ainoastaan viivytyslinja, mutta taistelijoittensa erinomaisen kunnon ja sitkeyden ansiosta se muuttui pääpuolustuslinjaksi. Jo joulukuussa vakuuttivat siellä aseveljet toisilleen: ”Kollaan täytyy kestää - ja Kollaa kestää”, ja niin se kestikin sodan viimeiseen hetkeen saakka...
Valitettavasti kappaletta ei löytynyt näillä tunnusmerkeillä. Kenties jokin Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukija tunnistaisi kappaleen näiden muutaman sanan perusteella?
Laulu on Georg Malmsténin säveltämä ”Pikku Tipin laulu” satukuunnelmasta ”Onnea etsimässä”. Laulu alkaa: ”Mä pikkulintu oksalla nyt laulan riemuiten” tai ”Mä pikku lintu oksalla nyt laulan riemuiten”.
Laulun sanoittajasta on erilaisia tietoja. Esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannassa laulun sanoittajaksi nimetään Georg Malmstén, mutta yhden viitteen mukaan sanoittaja on tuntematon. Kansalliskirjaston hakupalvelusta löytyy nuotti, jonka tiedoissa sanoittajiksi on nimetty R. R. Ryynänen ja Karin Mandelstam. Todennäköisesti Karin Mandelstam on kirjoittanut laulun ruotsinkielisen sanoituksen, sillä nuotissa ovat myös laulun ruotsinkieliset sanat. Laulun ruotsinkielinen nimi on ”Lilla Tippis visa” ja se alkaa: ”Jag är en liten fågel...
Kyseessä lienee Anna Justicen ohjaama Pako vankileiriltä (Die verlorene Zeit, 2011), joka on esitetty televisiossa vuonna 2015 nimellä Menetetty aika.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1530866
Elokuva on julkaistu DVD:nä ja sitä löytyy kirjastoista eri puolilta Suomea. Jos se ei kuulu oman kuntanne kirjaston elokuvavalikoimaan, sen voi tilata katsottavakseen kaukolainana.
Vuoden 2006 Kodin kuvalehteä ei valitettavasti enää löydy VASKI-kirjastojen valikoimasta. Lehdestä voi tehdä kaukolainapyynnön osoitteessa https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans .Kaukolainat ovat maksullisia. Lehteä voi tiedustella myös Turun yliopiston kirjastosta: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto .
Juuri vastaavaa vetoketjullista kylpytakkia en löytänyt. Useiden käsityölehtien kaavoja ei voi hakea verkossa, joten se vaatisi lehtien läpikäymistä yksitellen. Suuri Käsityö- lehdellä on mallihaku: https://www.kodinkuvalehti.fi/mallit jossa voi hakea malleja nimellä vuodesta 2013 alkaen.
Valitettavasti emme löytäneet hänestä mitään tietoja. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista hänet? Tietoja lasitaiteilijasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Määritelmä, jonka mukaan mikromuovit ovat halkaisijaltaan enintään 5 mm kokoisia, on alunperin peräisin NOAA:n (National Oceanic and Atmospheric Administration) vuoden 2008 kansainvälisestä mikromuoveja käsittelevästä työpajasta. Työpajan raportissa kerrotaan, että 5 mm valittiin ylärajaksi, jotta tutkimuksessa ja päätöksenteossa voidaan kiinnittää huomio muoviroskaan, jolla on muita ekologisia vaikutuksia kuin suuremmalle muoviroskalle ominainen ruoansulatuskanavien tukkeutuminen; tällainen vaikutus on muun muassa muovin laajamittainen kertyminen kudokseen.Peruste määritelmälle on siis ennen kaikkea toiminnallinen: mikromuovit määritellään alle 5 mm kokoisiksi, koska tämän mittaluokan muoviroska tekee ympäristössä tiettyjä huomionarvoisia...
Parisuhdetyö ja avioliittotyö kuuluvat käsitteinä perhetyön tai perheneuvonnan alle eivätkä ne esiinny omina asiasanoinaan ainakaan vielä YSA - Yleisessä suomalaisessa asiasanastossa. Viimeksi mainituilla asiasanoilla löytyy kirjastojen tietokannoista aikamoinen määrä viitteitä, joiden läpikäymiseen tarvitaan hiukka sitkeyttä. Yhdistelemällä ko. asiasanoja sanoihin "avioliitto" ja "parisuhde", asiasanoina tai vapaatekstinä, saadaan suppeampi hakutulos.
Linda-tietokannasta löytyy seuraava käytännöllisen teologian tutkielma Helsingin yliopistossa:
Viitanen, Matti: Marriage Encounter : ME-Mennään Eteenpäin : parisuhdeviikonlopun viestintäteoreettinen tutkimus, 1998.
Suosittelisin yleisistäkin kirjastoista löytyvää teosta:
Viika, Kaarle:...
Voisitko etsiä mieleistäsi aineistoa itse Helmetin aimeistoluettelosta vaikka asiasanoilla 'kuluttajakäyttäytyminen' ja 'consumer behavior'?
www.helmet.fi
Ehdolla on kaksikin kirjaa, missä lapsivangit on muutettu surumielisiksi linnuiksi.
Laura Sointeen Satuja-kirjassa on hurja satu " Hukkasaaren salaisuus". Käyttämäni ensimmäinen painos on Wsoy:n kustantama
vuonna 1946. Toinen mahdollinen on Astrid Lindgrenin kirja "Mio, poikani MIo". Muistatko missä teatterissa näitte ko. näytelmän?
Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen kirjassa Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007) kerrotaan, että Lilian on englantilaista alkuperää oleva nimi, jonka alkuperästä on useampia tulkintoja. Nimi on ainakin hellittelymuoto Elisabetista, mutta se voi myös pohjautua liljaa merkitsevään Lily-nimeen. Ruotsinkielinen Lilian onkin luultavasti ollut pohjana suomenkieliselle Lilja nimelle.Lilja taas merkitsee puhtautta ja pohjaa latinan lilium-sanaan.https://www.behindthename.com/name/lilySamalla kannalla on myös netistä löytyvä nimipäivät.fi-sivusto. Linkki sivulle.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-kokoelmatietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy seuraavia kirjoja, joissa käsitellään tietotekniikkaa ja organisaatioita:
Atk:n vaikutuksia--Pertti Järvinen (toim.) Tampereen yliopisto, Tampere, 1995
Praxis--käytännön yritystaito [Osa 3]/[toimitus: Raisa Vuohelainen] WSOY, Porvoo, 1994
Karvinen, Matti :Tietotekniikkainvestoinnit--valmistelijan ja johtajan opas, Suomen Atk-kustannus, Espoo, 1994
Salli, Paavo: Organisaatioiden välinen tiedonsiirto kuntien hankintatoimessa, Suomen kuntaliitto, Helsinki, 1993
Zuboff, Shoshana: Viisaan koneen aikakausi--uusi tietotekniikka ja yritystoiminta, Otava, Helsingissä, 1990
Stenlund, Heikki: Organisaatioiden tietotekniikan soveltamisvalmiudet--arviointi ja...
Frank-monihaun mukaan kausijulkaisu Suomen kauppalaivasto löytyy mm. Kuopiosta Varastokirjastosta. Numero 1 on ilmestynyt v. 1920 ja nro 2 vuonna 1921. Julkaisija on Merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteritoimisto. Varastokirjasto lähettää kaukolainoja muihin kirjastoihin.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilla on tietoa vuotuisjuhlista ja nuuttipukeista
http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/nuutti.htm
Parhainta kuvitettua tietoa Nuutista löydät teoksesta
Bregenhöj, Carsten: Nuutti: suomalainen karnevaali.
Teoksessa Vilkuna Kustaa: Vuotuinen ajantieto kerrotaan myös Nuutin päivän vietosta tammikuussa.
Päiväkodeista, jotka sijaitsevat kirjaston kanssa samassa rakennuksessa, on kirjoitettu, mm.
- Kartanonkoskelle kohonnut Point-keskus on Vantaan uuden kaupunginosan sydän (Helsingin Sanomat 18.2.2003)
Päiväkodeissa olevista kirjakokoelmista ei näytä löytyvän tietoa. Kannattaa ehkä ottaa yhteyttä Vihdin kirjastoon (http://www.vihti.fi/kirjasto) ja kysyä mahdollisuutta yhteistyöhön tai esim. poistokirjojen käyttöön.
Turun Sanomien arkistosta löytyy mm. seuraavia artikkeleita
http://www.ts.fi/uutiset/talous/1073939645/Wartsilan+moottorituotanto+l… (TS 14.1.2004) http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1073939653/Wartsila+vahentaa+Turusta+l… (TS 14.1.2004)
http://www.ts.fi/uutiset/talous/1073939776/Wartsilan+Turun+tehtaan+tuot… (TS 15.1.2004)
Mm. nämä artikkelit löytyivät lehden verkkoversiosta. Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolla (uudisosan 2.krs.) voi tutkia Turun Sanomien painettua lehteä mikrofilmiltä kyseiseltä ajalta. Lukulaitteen voi varata (puh. 02-2620629 tai 02-2620630) ja mikrofilmistä on mahdollista ottaa A4-tulosteita.
Helsingissä asuvana sinun kannattaa tehdä haku Plussa-aineistohaussa.
Osoite on http://www.libplussa.fi/
Valitse ensin kunnaksi HELSINKI, sitten TARKENNETTU HAKU. NIMEKKEEKSI voit kirjoittaa Unkarilaiset tanssit. TARKENNA TARVITTAESSA -kohtaan valitse TEKIJA on Brahms ja vielä NÄYTÄ -kohtaan vain cd-levyjä. (Lisäksi voit vielä pyytää hakemaan ainoastaan hyllyssä-tilassa olevat levyt rastimalla kyseisen ruudun, mutta tuloksesta voi tulla suppea, jos moni levy sattuu olemaan lainassa samanaikaisesti.)
Tulokseksi tulee myös cd-levyjä, joissa on vain otteita, eikä välttämättä kaikkia 21:ta tanssia. Voit tarkistaa yksittäisen levyn kohdalta TÄYDET TIEDOT, joiden perusteella näet, että ko. levyllä on kaikki tanssit haluamassasi esitysmuodossa...
Lahden lasitehdas vihittiin käyttöön 8.8.1969. Tästä on uutinen Helsingin Sanomissa 9.9., jossa myös kuva vihkiäisistä. Artikkelin löytää Helsingin Sanomien Aikakoneesta, joka on käytettävissä pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Myös Etelä-Suomen Sanomissa oli tästä uutinen 9.9.1969. Muissakin sanomalehdissä on voitu tästä uutisoida. ESS ja muut tuon ajan suomalaiset sanomalehdet ovat luettavissa mikrofilmiltä Kansalliskirjastossa..
