Koko maan, ja lähes koko maailman, kirjastojen kirjastotietokannat avautuvat esimerkiksi Yleisten kirjastojen Kirjastot.fi -sivulta linkeistä "Kirjastot" ja "Frank-monihaku". Samalta sivulla on myös linkki "Söksam" -tietokantaan, joka kattaa rannikkoseutujen suomenruotsalaisten kirjastojen kokoelmat.
Kirjastot kaukolainaavat kirjoja keskenään. Helsingin kaupunginkirjaston lib.hel.fi -sivun ylälaidan "Hakemistosta" löydät "Kaukopalvelun", josta voit tarkistaa kaukopalvelun säännöt ja kaukolainoista perittävät maksut.
Helsingin kaupunginkirjaston tietokannat löytyvät klikkaamalla sivulla lib.hel.fi>Aineisto ja tietokannat>Tietokannat.
HelMet-kirjastoista löytyy yksi ainoa soitinversio tästä suositusta Georg Malmsténin laulusta. Se on sovitus kahdelle harmonikalle ja soitinyhtyeelle Veikko Ahvenaisen CD-levyllä Nikkelimarkka. Se löytyy tällä hetkellä - tai siis seuraavan kerran perjantaina 15.5.2015 - Sellon kirjastosta hyllystä. Tee varaus netissä ja käy hakemassa se, jos vielä on aikaa. Tässä on suora linkki tuohon tietueeseen varaamista varten: http://luettelo.helmet.fi/record=b1938888~S9*fin. Jos et ole vielä HelMet-asiakas, soita heti perjantaina Sellon kirjaston musiikkiosastolle (09 816 57615) ja pyydä heitä ottamaan levy sinua varten sivuun ja mene sitten paikan päälle, hanki siellä kortti ja lainaa. Toivottavasti tämä vielä mahtui "nopean aikataulun"...
Lumikki ja seitsemän kääpiötä /
Bibliographic Record Display
Nimeke:Lumikki ja seitsemän kääpiötä / suomeksi kert. Mirja Rutanen.
Kieli:suomi
Julkaistu:Helsinki : Kirja-Lito, [1965]
Ulkoasu:94, [1] sivua : kuvitettu ; 4:o
Alkuteoksen kieli:und
Muu(t) tekijä(t):Rutanen, Mirja.
Kirjaa ei löydy Helsingin kaupunginkirjastosta eikä Kuopion varastokirjastosta. Kansalliskirjastosta sen saa lukusaliin luettavaksi.
Olen itse saanut kirjan 1966 syntymäpäivälahjaksi. Kuvat ovat todella vaikuttavat. Paha äitipuoli punaisine hiuksineen on kuin suoraa Angelica-sarjasta. Olen ollut töissäkin antikvariaateissa, enkä ole koskaan nähnyt tätä myytävänä. Samassa sarjassa on ilmestynyt myös Punahilkka. Onkohan yhtä vaikuttava kuvitukseltaan?
Kyseessä lienee Xiao Hong Kongin kirja Red veil white gown.
Artikkeleita/arvosteluja teoksesta löydät seuraavista lehdistä:
Vahtokari, Reijo: Kaksi maailmaa : Xiao Hong Kong teki kirjan siitä, miltä kiinalaisesta tuntui Suomessa
Suomen kuvalehti 2003 ; 29 ; s. 57-59
(Huomautus: Xiaolta on ilmestynyt valokuvateos Red Veil White Gown)
Uimonen, Anu: Punainen Kiina, valkoinen Suomi : värit eivät symboloi politiikkaa Xiao Hong Kongin valokuvissa
Helsingin sanomat 2003-05-09
(Huomautus: Haastateltavana Suomessa graafiseksi suunnittelijaksi opiskellut Xiao Hong Kong, jolta on juuri ilmestynyt omakustannekirja "Red veil white gown".)
Susi, Pauliina: Suomi muutti minut
Kotiliesi 2003 ; 17 ; s. 84-87
(Huomautus: Haastateltavana graafinen...
Sextonin teoksen Elä tai kuole: valitut runot sivulla 115 on runo Suudelma, joka alkaa "Suuni kukkii kuin viiltohaava." Teos löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta.
Vaasan kaupunginkirjastossa on Tokio mew mew- sarjaa ruotsinkielisenä osat 1-4, ja todennäköisesti myös uudemmat osat hankitaan. Suomenkielisenä sarjaa ei näillä näkymin hankita ainakaan toistaiseksi.
Asetan ehdolle seuraavaa. Näitä voi kysellä kirjastosta:
1.
Tekijä Fritz, Oz (esitt.)
Teoksen nimi All around the world / Oz Fritz
Julkaisutiedot [S.l.] : Sub Rosa, 2004
CDLEVY
äänimaisema
ambient
kollaasit
2.
Tekijä Denny, Martin (esitt.)
Teoksen nimi Afro-desia : The exotic sounds of Martin Denny
Julkaisutiedot [S.l.] : Liberty Records, Caroline Records, p1995
Huomautus Julkaistu alunperin 1959.
Sisällys Tsetse fly. Ma'chumba. Jungle drums. Cubano chant. Baia. Swamp fire. Temptation. Simba. Mumba. Aku aku. Raftero. Siboney.
Esittäjä Martin Denny, The Randy Van Horne Singers (voices), Julius Wechter (perc), Augie Colon (perc), Harvey Ragsdale (b, mar).
Kieli Soitinmusiikki
Aineistolaji CDLEVY / CDSKIVA
sademetsät
äänimaisema...
Usein ilmaisen virustorjuntaohjelman tarjoaja on globaali yritys. Ilmaisohjelmat eivät sisällä samanlaisia palveluita kuin maksulliset ohjelmat. Ilmaisohjelmat ovat usein kevyempiä ja karsitumipia eivätkä ne tarjoa asiakastukea. Maksulliseen version hyöty on usein asiakastuki ja asiakaspalvelu ongelmatilanteissa. Koneenkäyttötottumukset määrittelevät usein sen kumman käyttö on kannattavampaa.
Tällaista artikkelia ei valitettavasti löytynyt Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä tältä ajalta. Olisiko lehti ollut joku muu?
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ:n mukaan ravintola Georgen toiminta on loppunut 1.1.2008:
https://tietopalvelu.ytj.fi/yritystiedot.aspx?yavain=764590&tarkiste=8D…
Heinolan alueella ilmestyviä sanomalehtiä ovat Itä-Häme ja Kirkonseutu-seurakuntalehti. Lehdet löytyvät Heinolan kirjastosta, jonne on tilattu myös monia muita sanomalehtiä:
http://lastukirjastot.fi/106557/fi/articles/heinolan-kirjaston-sanomale…
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne mumma-sanaa. Se mainitaan yhtenä mummo-sanan murteellisena (Pohjanmaan ja Kainuun murteet) muotona (Suomen sanojen alkuperä -etymologinen sanakirja 2: L-P). Siksi mitään "oikeaa" taivutustapaa ei liene. Apuna voi käyttää Kielitoimiston sanakirjaa, ja esim. kumma-sanan taivutusta:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Näitä ovat muutkin viime aikoina kyselleet.
1. Viljo Kajava, Kun tänä iltana äiti, kokoelmasta Maan ja meren runot
2. Viljo Kajava, sikermän Kevät 1918 ensimmäinen runo, kokoelmasta Tampereen runot
3. Eeva-Liisa Manner, Peilikuvia-sikermän kolmas runo, kokoelmasta Niin vaihtuivat vuoden ajat
https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-runo-missa-teoksessa-voinko?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/kun-istuimme-aiti-syksyn-huoneen?language_content_entity=fi
Libby-sovelluksessa yhtäaikaisten lukijoiden määrä riippuu kunkin luettavan kirjan lisenssistä eli on teoskohtainen.
Toisin sanoen, kullakin kirjalla on oma lisenssinsä, joka määrittää, monta yhtäaikaista lukijaa kyseisellä kirjalla voi olla.
Suosittelen siis etukäteen tarkistamaan tarvitsemasi kirjan lisenssin.
Se onnistuu avaamalla sovellus, painamalla haluamasi kirjan kansikuvaa ja rullaamalla alaspäin näkymässä. Kirjan tiedoissa on kohta "Copies", joka kertoo, kuinka monta kirjaa on kullakin hetkellä vapaana ja kuinka monta lukijaa voi enintään olla.
Jos esimerkiksi kentässä lukee "1 of 7 available", kirjaa voi lukea enintään 7 lukijaa kerrallaan, ja vapaana tällä hetkellä on yksi kirja.
Ainakaan kirjojen asiasanoituksen perusteella ei ole. Vuonna 2005 ilmestyi Tiina Mahlamäen väitöskirja Eeva Joenpellosta (Naisia kansalaisuuden kynnyksellä). Mahtaisiko siitä löytyä vastausta?
Ota henkilöllisyystodistus mukaasi ja käy kirjastossa pyytämässä uusin pin-koodi. Voit hoitaa asian missä tahansa Joki-kirjaston toimipisteessä. Pin-koodia ei anneta puhelimessa eikä sähkököpostitse.
Joki-kirjastojen käyttösäännöt: https://joki.finna.fi/Content/info
Vuosittain ilmestyvästä Spes patriae -kirjasarjasta löytyvät tiedot eri vuosien ylioppilaista. Kirjassa on kuitenkin tiedot vain niistä ylioppilaista, jotka ovat sinne tietonsa antaneet.
Vuoden 1992 teoksesta ei löydy lainattavia kappaleita Helle-kirjastoissa. Tietokannassa olevat teokset ovat koulukirjastojen omassa käytössä eikä niitä voi lainata tai varata.
Teos on saatavana muista kirjastoista, tässä kirjan teos- ja saatavuustiedot verkkokirjastossa:
https://finna.fi/Record/helle.437958?sid=3086065452
Teoksen voi myös tilata kaukolainaan. Mikäli sinulla on voimassa oleva Helle-kortti, voit tehdä kaukolainapyynnön alla olevata linkistä löytyvällä lomakkeella:
https://www.loviisa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/kaukopalvelu/...
Uuden verkkokirjaston lainaushistoria toimii hieman eri lailla kuin entinen.
Oletkin jo tallentanut lainaushistoriasi.
Nyt kannattaa lisätä koko lainaushistoria suosikkeihin. Voit luoda erilaisia suosikkilistoja tai käyttää sivun tarjoamaa suosikit-listaa.
Kun sitten haet aineistoa sisään kirjautuneena, näet jo lainaamasi/lukemasi kirjat vihreällä.
Luettujen kirjojen tarkistaminen käy helpommin, kun ei tarvitse vertailla kahta listaa.
Pieni kauneusvirhe toiminnossa on se, että vihreällä on merkitty vain se painos, jonka olet lainannut. Uusintapainokset ja pokkarit täytyy tarkistaa hakutulosta vierittämällä.
Tuiskulan koulusta on julkaistu vuonna 2003 Maija Myllykosken kirjoittama kirja Kasvoimme tuulessa ja tuiskussa: Tuiskulan koulu 100 vuotta. Siinä mainitaan, että Martta Leppälä on ollut koululla opettajana vuosina 1957-1970. Leppälästä opettajana on jonkin verran mainintoja ainakin sivulta 80 alkaen. Kirjasta sain myös selville, että hän siirtyi opettajaksi Tuiskulaan Oppaan koululta. Puolisonsa Sulo Leppälän kanssa olivat myös Viitalan koulun opettajina ennen Tuiskulaa. Heidät mainitaan myös Lauri Tammiston kirjoittamassa teoksessa Kurikan kansanopetuksen ja 100-vuotiaan koululaitoksen vaiheita, joka julkaistiin vuonna 1982.Tein myös Google-hakuja ja löysin kuvaukseen sopivan Martta Leppälän sukututkimussivusto Genistä, suora linkki...
Old Bailey on viralliselta englanninkieliseltä nimeltään Central Criminal Court. Maria Paukertin matkaoppaassa nimeltä Lontoo ympäristöineen (1990) nimi on suomennettu keskusrikostuomioistuimeksi. Internetistä löytyy muitakin suomalaisia käännöksiä näkökulmasta riippuen, esim. Englannin rikosoikeuden päätuomioistuin, Lontoon rikosoikeus ja Old Bailey -oikeusrakennus.
