Paras vaihtoehto on etsiä vanhoja naistenlehtiä ja muotilehtiä (Anna,
Me Naiset, Hopeapeili, Jaana, Eeva ... jne)sekä yleisaikakauslehtiä (Apu, Seura, Hymy... jne) ja nuortenlehtiä (Suosikki, Iskelmä, Stump, Intro, Ajan Sävel).
Alla lisäksi muutama linkki:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e87b0d1b-fc7…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=2f1d0b7c-c04…
http://www.tyylitaika.com/1960-luvun-muoti.html
http://oh-molly.blogspot.com/2008/03/osa-vii-1960-luku.html
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=33&t=577
http://girlsloveshoes.blogspot.com/2007/12/1960-luvun-muoti.html
Suomalaisten latojen historiasta ja rakennusmateriaaleista löytyy tietoa Sirkka-Liisa Rannan kirjasta Hellettä, heinäpoutaa: heinänteon kulttuurihistoriaa (2006) ja Pirkko Ikävalkon Riukuaita ja pärekatto: opas perinteisestä rakentamisesta (2001). Tietoa ja muisteluita on Esa Keron kirjassa Lato (2006). Aihetta käsittelee myös Ritva Liisa Snellmanin artikkeli Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä: Mennyt maisema: ladot ovat kuuluneet suomalaiseen maaseutuun satoja vuosia. Kohta niitä on vain muistoissa ja tauluissa (2003, nro 7, s. 54-59).
Entressen kirjaston digitointikeskuksessa on skanneri, jossa on OCR-ominaisuus. Voit varata laitteen soittamalla numeroon 09-81653776. Ohjelman ohjeet löytyvät digitointikeskuksen sivuilta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Entressen_kirjasto/Jut…
Tällaista sääntöä ei ole Suomessa. Onko tällaista esitetty kirjastossa asioidessanne?
Täydennys: tarkoittanet Lumme-kirjastojen uutta käytäntöä, jonka mukaan asiakkaalla on käytössä vain yksi Lumme-alueen kirjastokortti.
Jos kirjastokortteja on useampaan kirjastoon (esim. Mikkelin ja Juvan kortti), asiakas voi vielä alkuvuonna valita, minkä kirjaston kortin haluaa säilyttää. Asiakkuudet tullaan yhdistämään ohjelmallisesti 28.2.2017, jonka jälkeen tietokannassa on vain yksi kirjastokortti/asiakas. Sama kortti käy siis koko Lumme-kirjastokimpan kirjastoissa, mikä helpottaa asiointia, esim. kaikki lainat ja varaukset näkyvät kerralla yhtä korttia käyttäen. Myös Koha-kirjastojärjestelmä ja vuoden alusta käyttöön otettu Lumme-kirjastojen...
Aihehaku sanoilla vene* ja potkuri* (* = katkaisu) tuotti suomalaisten lehtien artikkeliviitetietokannasta (Aleksi, sekä WWW - että cdrom- versio löytyy useimmista yleisistä kirjastoista kautta maan) tulokseksi muutaman relevantin artikkelin: "Potkurin valinta kun akseliteho ja veneen kulkunopeus ovat tiedossa" (Diesel-lehti 1993: 3-4); "Potkurinvalintaa edeltävä veneen kulkunopeuden arvioiminen" (Diesel-lehti 1993: 1) Lisäksi vielä pari viitettä, jotka käsittelevät aihetta hieman yleisemmällä tasolla, mutta lienevät hyödyksi: Vesa Leppä "Potkua vai pärskeitä? Uudet potkurit testissä." (Kippari 1997: 4); Kari Hermola "Miksei vene kulje vaikka tehoa riittää" (Vene 1995: 6); Matti Murto "Ei mikä tahansa rusetti." (Artikkeli potkureiden...
Emme ole löytäneet säädöksiä liittyen radion kuuntelun kieltämiseen yhteisessä työtilassa. Asia voi liittyä esim. työsuojelusäädösten tulkintaan. Asiaa voi selvittää edelleen Sosiaali- ja terveysministeriöstä, vaihde 09 - 16001
Internetistä löytyy yksi suomenkielinen dokumentti, jossa käsitellään aihetta http://www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/mielenterveyshankkeet/lapsi_nuor…
Yritin googlata internetistä englanninkielisillä hakusanoilla, mutta käsitteen englanninkielinen vastine ei oikein selvinnyt. Andolfi Maurizion nimellä ei myöskään löytynyt mitään mainittavaa. Voit yrittää vielä itse googlata esimerkiksi hakusanoilla family therapy generations. Kirjastoissa on mahdollista käyttää Ebsco-tietokantaa, josta löytyy myös kokotekstiartikkeleita. Ebscosta löytyy mm. artikkeli "Family Approach with Grandchildren of Holocaust Survivors" (American Journal of Psychotherapy; 2003, Vol. 57 Issue 4, p519-527, 9p) Artikkeli on siis suoraan luettavissa ja tulostettavissa...
Kyselimme asiaa kirjastoammattilaisten valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta sielläkään ei kukaan tunnistanut etsimääsi kirjaa. Tietäisiköhän joku lukijoistamme?
Kyseessä on ilmeisesti japanilaisen Keiko Matsuin melodian pohjalta lyhytelokuvaan "Arabat Steed" sovitettu kokonaisuus. YouTubessa löytyvissä esityksissä kesto on yli 7 musiikkia. Näyttää kuitenkin siltä, ettei juuri tätä musiikkia ole julkaistu Matsuin lukuisilla albumeilla, ei ainakaan nimellä "Beautiful music about love".
Matsuin omilla verkkosivuilla on tarjolla neljän sävellyksen nuotit
http://www.keikomatsui.com/sheet.html mutta etsitty ei kyllä näyttäisi olevan mukana. Matsui säveltää soitinmusiikkia, joten tämä sanoilla varustettu versio lienee jonkun muun sovittama. Matsuilta on 2005 julkaistu tusinan sävellyksen nuottikokoelma, mutta sitä ei ole enää myynnissä.
Yritin turhaan etsiä lisätietoja tästä lyhytelokuvasta itsestään....
Varkaustapauksien yhteydessä ensimmäinen toimenpide on aina varastetun kirjastokortin kuolettaminen, jotta sitä ei voida väärinkäyttää. Olen nyt kuolettanut korttisi.
Uuden kirjastokortin saat käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Ota silloin mukaan kuvallinen henkilötodistus. Uuden kortin hinta on 3 €, mutta jos teet varkaudesta rikosilmoituksen ja otat kirjastoon mukaasi kopion siitä, saat uuden kirjastokortin maksutta.
Kyselin tätä asiaa Nordeasta, siellä palveluneuvoja sanoi että ainoa tapa saada kuitti on kuvankaappaus maksetusta laskusta. Näin saattaa olla myös toisissa pankeissa. Lisää neuvoja kannattaa kysyä myös omasta pankista.
Valitettavasti kukaan ei vielä näytä keksineen tehdä sellaisia kirjoja.
Nettisivuja, videoita, tehtäviä ja ostettavia pelejä kyllä löytyy.
Esim. Lukimatka, Pedanet, Maria Blombergin blogisivut ja Aikapuu
Kirjastosta löytyy lisäksi erilaisia loru ja runokirjoja isoille ja pienille Vaarakirjastot sekä riimittelystä kertovia kirjoja Vaarakirjastot.
Ääneenlukiessa myös ne käyvät lorutuspahjiksi.
Koulunkäynnistä 1800-luvun alkupuolella on vähemmän lähteitä tarjolla kuin loppuvuosikymmeniltä, joista on ylioppilasmatrikkeli, https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/1853-1899/aakkosittain.php ja keisarillisia määräyksiä kouluille (Hans kejserliga majestäts nådiga skolordning för storfurstendömet Finland, eri vuosilta). Autonomian ajan alusta löytyy kouluolojen historiasta kuvausta Turusta Ikonen Kimmo, Turun koulut aikansa ilmiönä, https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//turun_koulut_hist…
Porvoon kymnaasista löytyy 1800-luvulla kirjoitettua historiaa Alopeus, M. J. Borgå gymnasii historia, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=borg%C3%A5+gymnasii+histori…. Se voi sisältää kiinnostavaa...
Valitettavasti kuva ei näy.
Kotiliesi on listannut huonekasvien tuholaisia 2014. https://kotiliesi.fi/koti/huonekasvit/huonekasvien-tuholaiset-kuriin/
Toivottavasti kuvassa oleva ötökkä ei kuulunut niihin.
Räätälin patti on pikkuvarpaan tyvessä oleva patti. Menneinä vuosisatoina räätälit istuivat jalat ristissä siten, että jalan ulkoreuna oli jatkuvasti painettuna maata vasten. Tämä aiheutti räätäleille tuon varpaan tyvinivelen tulehduksen. Vaivaa kutsutaan usein pikkuvarpaan vaivaisenluuksi.
https://web.archive.org/web/20111226010139/http://www.footphysicians.co…
Hei
Lappeenrannan pääkirjastossa on ajoittain toiminut vapaaehtoisvoimin suomenkielen kielikahvila. Tänä keväänä 2024 kerho on peruttu vetäjän estymisen vuoksi. Valitettavasti emme tiedä milloin kerho mahdollisesti jatkaa toimintaansa.
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ilmoitamme heti, mikäli saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Valitettavasti kukaan meistä ei tunnistanut runoa vain tuon yhden lauseen pohjalta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Voit kirjoittaa tietoja runosta kommenttina tämän vastauksen perään.
