Eero Avenin tuotannosta löytyy kappale nimeltään Siirtolaisen tie, jossa äiti ja siskot jäävät kaipaamaan lasta. Kertosäkeessä lauletaan "Kaipaamaan sua kaikki me jäimme. Miksi piti sun lähteäkään. Kunpa palaisit luoksemme kotiin. Rakkaampaa paljon meille se ois. Kaipaamaan sua kaikki me jäimme. Kirjekyyhkynen viestejään tuo. Miksi kohtalo kirosi meitä. Lapsemme siirtolaisen tie vei." Laulussa puhutaan äidistä, mutta pohjanlahtea ei mainita. Kappale löytyy esimerkiksi. https://youtu.be/Mwofs_DHtHY
Irina Milanin esittämä Missä olit silloin on Ahmet Ertegunin (1923-2006) sävellys Dawn in Ankara. Valitettavasti Suomen kirjastoista ei kappaleesta löydy nuottia, eikä sitä näytä olevan saatavissa myöskään netin kautta.
Jorma Panulan säveltämän Keskiyöllä-kappaleen ainoa nuotti näyttää olevan Kansalliskirjaston musiikkiarkistossa. Nuotin tarkempia saatavuustietoja ei ole kuitenkaan mainittu Kansallisdiskografia Violassa, joten voisitte ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjastoon.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/neuvonta
Jason Lewisin Dark Waters on suomennettu (Tummat vedet : lihasvoimin maailman ympäri), ja se on esimerkiksi Hämeenlinnan kirjaston kokoelmassa.Englanninkieliset jatko-osat (The seed buried deep ja To the brink) löytyvät Tapiolan kirjastosta. Voit saada ne sieltä lähimpään kirjastoosi kaukolainana. Kaukolainat ovat usein maksullisia, esimerkiksi Hämeenlinnassa yksi kaukolaina maksaa 8 euroa.Voit tehdä pyynnön Vanamo-verkkokirjaston lomakkeella tai sähköpostiviestillä.https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainat?culture=fi
Tässä joitakin vinkkejä mukaansatempaavista ja kiehtovista historiallisista romaaneista Sinuhen ystävälle:
Boyne, John: Tarkoin vartioitu talo
Eco, Umberto: Ruusun nimi
Follett, Ken: Taivaan pilarit (+ itsenäiset jatko-osat Maailma vailla loppua, Tulipatsas, Tuli ilta ja tuli aamu)
Mantel, Hilary: Susipalatsi (+ jatko-osa Syytettyjen sali)
Jos pitää Linnunradan käsikirjasta liftareille, kannattaa tutustua myös seuraaviin teoksiin:
Colfer, Eoin: Vielä yksi juttu... (Adamsin alkuperäissarjan jatkoksi kirjoitettu kuudes osa)
Dahl, Roald: Rakkaani, kyyhkyläiseni
Gaiman, Neil: Hämähäkkijumala
Gaiman, Neil & Pratchett, Terry: Hyviä enteitä
Pratchett, Terry: Kiekkomaailma-sarjan romaanit
Hei
Ellibsillä on "Pyydä uusi salasana"-toiminto, jonka kautta voit saada uuden salasanan sähköpostiisi. Jos tämä ei jostain syystä onnistu, kehotan ottamaan yhteyttä Ellibsiin.
Näitä tuntuukin olevan vaikea löytää. Finna-haussa niitä ei tule esiin, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Aineisto on senluonteista, että se voisi löytyä Kansalliskirjastosta, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/neuvonta. Sitä voisi myös löytyä Eduskunnan kirjastosta, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietoakirjasto….
Tietoa ja lähteitä kehitysvammaisuudesta löytyy Kehitysvammaliiton sivulta sekä Verneri.net-verkkopalvelusta. Jälkimmäisessä on kerrottu diagnooseista, Downin oireyhtymästä löytyy kokonaisuus, jossa on lisää viitteitä verkkosivuille ja kirjallisuuteen.
Verneri.netissä on myös neuvontaa, jonne voi lähettää kysymyksiä.
Kirja saattaisi olla Bengt Fagerholmin Muuttuva Pietari: Huomioita kaupunkikuvasta ja arkkitehtuurista. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2219512
Eero Väreen vuonna 1949 levyttämän tangon nimi on "Surun kukkia". Sen on säveltänyt Olavi Helsky. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Helsky on myös sanoittaja, mutta Kansalliskirjaston tietueen mukaan sanoittaja on tuntematon.Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiSurun kukkia YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=nuxd_ByOctA
Kaupallisilla kustantamoilla on omat ISBN-numerosarjansa, joita he käyttävät kaikissa kustantamissaan ja julkaisemissaan kirjoissa. Jos onnistuu saamaan aiemmin omakustanteena julkaisemansa kirjan kaupalliselle kustantajalle, tämä varustaa julkaisunsa omalla ISBN-numerollaan. Omakustanteen ISBN ei silti mitenkään estä tarjoamasta sisältöä toiselle kustantajalle. ISBN yksilöi julkaisun, ei varsinaisesti sen sisältöä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Etsimästäsi aiheista löytyy tietoa ainakin seuraavista lähteistä:
Andre Llhoten taidekoulusta löytyy artikkeli suomeksi:
Andre Llhote ja Suomi, TAIDE lehti, 1982:1
Myös seuraavissa teoksissa, joista voisi olla apua:
"Näkyjä ja haaveita: ranskalainen symbolismi 1886-1908" ja "Bonnard und die Nabis"
Tällaista sukukirjaa en valitettavasti löytänyt. Yliopiston Melinda tietokannasta löytyi kirja, joka käsitteli Mussaloa: Mirja Huuhka: Mussalo; saaren elämää menneisyydestä nykypäivään ( Mussalon historiatoimikunta, 1988). Kirja on saatavilla Kansalliskirjastossa.
http://finna.fi
Suvun historiaa voisi kysellä esim. Arkistolaitokselta
http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/apuvaelineet/sukututkimus-2/
Hahmot on luonut armenialais-amerikkalainen Ross Bagdasarian Sr. (syntymänimi Rostom Sipan Bagdasarian) vuonna 1958.
Alunperin Bagdasarian loi hahmot virtuaalibändiksi, joka esiintyi musiikkilevyillä ja radiossa. Vastaa myöhemmin niistä tuli animaatiohahmoja.
Lähteet:
https://www.businessinsider.com/alvin-and-the-chipmunks-history-2015-12?r=US&IR=T
https://en.wikipedia.org/wiki/Alvin_and_the_Chipmunks#The_Three_Chipmunks_(1959)
Pohjoisella pallonpuoliskolla sataa enemmän kuin eteläisellä pallonpuoliskolla. Syynä tähän ovat merivirrat. Oletettavasti pohjoisella pallonpuoliskolla on siten myös enemmän sadepäiviä kuin eteläisellä pallonpuoliskolla, mutta tähän en valitettavasti löytänyt vahvistusta.
https://www.nature.com/articles/ngeo1987
https://earthdata.nasa.gov/learn/sensing-our-planet/rooting-out-rainfall
Uusin luotettava tieto löytyy Duodecimin Terveyskirjastosta https://www.terveyskirjasto.fi/haku?q=polyneuropatia
Artikkeli Ääreishermojen sairaudet on kirjattu päivälle 22.1.2019
Myös Kansalliskirjaston Arto -hausta löytyy muutamia artikkeleita, mutta ne ovat vanhempia.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=polyneuropatia&type=AllFields
Valitettavasti runoilija on jäänyt tuntemattomaksi. Runo löytyy Maarit Tyrkön toimittamasta Tätä runoa en unohda -teoksesta (1977), jossa julkisuudesta tutut henkilöt kertovat heille merkityksellisistä runoista. Geniusruno löytyy sivuilta 148-149. Kuvanveistäjä Essi Renvall kertoo valinneensa runon, sillä se on tuonut hänelle lohtua. Tätä runoa en unohda -teoksen hakemistossakin mainitaan, että runon kirjoittaja on tuntematon.
Lahden kaupunginkirjaston kokoelmassa olevista Lahden historiikeista ei löytynyt oikeastaan ollenkaan tietoa alueen vanhoista vähemmistöistä. Ainoa kirjallinen lähde, jossa asiaa sivuttiin, oli 100 askelta Lahdessa: lahtelaista elämänmenoa itsenäisessä Suomessa (2017). Siinä on Kati Mikkolan kirjoittama artikkeli Moniarvoinen Lahti: muistoja ja tulkintoja 1900-luvun alkupuoliskon kulttuurisesta, yhteiskunnallisesta ja uskonnollisesta kirjosta (s. 185–221). Artikkelissa on käytetty lähteenä teosta Meillä Lahdessa: muistoja omasta elämästä (1997), jossa lahtelaiset muistelevat elämäänsä Lahdessa. Kertomuksissa esiintyy myös ihmisten muistoja Lahdessa asuneista vähemmistöihin kuuluneista ihmisistä.
Paula Mustalahti on laatinut pro gradu -...
Tarkoitatko ehkä Uniklubi-yhtyeen esittämää kappaletta "Jos tähän jään", jossa lauletaan:"...mietin tässäkö elämä on hauras ja mittaamaton..."? Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jussi Selo.
Runoa on yritetty kovasti löytää siinä onnistumatta. On hyvin erikoista, että runoa ei löydy Lars Huldénin ruotsinkielisestä kirjasta, mutta se löytyy suomenkielisestä. Suomenkielisessä versiossa on useampia runoja, joita ei ole ruotsinkielisessä versiossa, vaikka Huldén kirjoitti ruotsiksi. Tämä kysymäsi runo on Huldénin teoksessa "Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus" lopussa olevassa kokoelmassa. Huldénia oli pyydetty kirjoittamaan kesärunoja vuonna 2005 ja niitä olikin syntynyt noin 100 kpl. Ne on liitetty marjamatka-kirjan loppuun ja nimetty Suvirunoiksi (Sommardikter). Niitä ei siis ole julkaistu muussa kokoelmassa aikaisemmin.Kävin läpi Huldénin runokirjoja, mutta valitettavasti en löytänyt kysyjän runoa ruotsiksi. Kysyimme asiaa...
