Tässä tarvitaan nyt niin tarkkoja tietoja, ettei niitä verkon kautta näköjään löydy. Wikipedian artikkeli mainitsee kyllä Sumiaisten kirkonkylän asukasluvun (430), mutta ei haja-asutusaluetta erikseen. Postinumeroiden 44260 ja 44280 osoite on Äänekoski. Kannattaa varmaan ottaa yhteyttä suoraan Äänekosken kaupungin viranomaisiin, joilla todennäköisesti on tällainen asukaslukutieto olemassa. Puhelinvaihteen numero on 020 632 2000, sähköpostia voi lähettää osoitteella kirjaamo@aanekoski.fi. Suoraan voi yrittää soittaa toimistosihteeri Tuula Ruuskalle, puh. 040 740 7311, joka näyttää koonneen verkkosivuilla olevat perustiedot. Hän ainakin osaa sanoa, onko etsittyä tietoa saatavana.
Heikki Poroila
Ehkä tarkoitat ulkoasiainministerinä työskennellyttä Walther Rathenauta ? Hänet murhattiin v. 1922. Biografia löytyy saksaksi internetistä
http://www.dhm.de/lemo/html/biografien/RathenauWalther/ Muutosten vuosisata -kirjassa (osa 3, s.270) on Rathenausta jonkin verran suomeksi. Otavan suuri maailmanhistoria (osa 17, s.55)kertoo, että Rathenau murhattiin 24.6.1922 hänen mm. neuvoteltuaan liittoutuneiden kanssa Genovan konferenssissa eri tavoista maksaa sotakorvauksta. Rathenaun oli konferenssissa onnistunut voittaa liittoutuneiden luottamus ja hillitä heidän vaatimuksiaan ilman Saksan tekemiä myönnytyksiä.
Et kertonut tarkemmin mikä sijaintisi Euroopassa on. Vastaajissamme ei ollut ketään Eurooppaa viime aikoina busseilla tai junilla kiertänyttä, jolla olisi ollut omakohtaisia vinkkejä aiheesta. Eräs Tukholmasta Kööpenhaminaan pari kesää sitten junalla matkustanut kollega tosin kertoi, että Euroopassa junalippujen hinnat toimivat vastaavasti kuin lentolippujen hinnatkin, joinakin päivinä saattaa olla todella edullisia tarjouksia joillekin reiteille, jos hyvä tuuri käy, voi päästä vaikka puoleen hintaan! Näin ollen junalippujen hinnat eivät ole samalla lailla vakioita kuin Suomessa. Käytännöt siis voivat vaihdella maakohtaisesti. Kannattaa siis kysellä suoraan sijaintimaasi rautatieasemalta.
Helsingin Sanomissa oli taannoin juttu bussilla...
Sulasol ry:n sivulla on selattavissa varsin laaja Sulasolin julkaisemien diskanttikuoronuottien luettelo. Luettelo on tekijän mukaan aakkosissa, musiikkityylin mukaan sitä ei ole ryhmitelty.
http://www.sulasol.fi/nuotit/diskanttikuoro/
Lähimmän kirjaston kuoronuottikokoelmia voi tutkiskella sen verkkokirjastosta valitsemalla (tarkassa haussa) hakukriteeriksi luokka ja kirjoittamalla siihen 78.3413 (naiskuorojen luokkanumero) sekä valitsemalla aineistolajiksi nuotin.
Outi-kirjastojen kokoelmista tehdyn tällaisen haun tulos löytyy tästä linkistä: https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?boo1=NOT&booC=NOT&dat0=78.3413&dat1=heng…;
Listauksessa nuotin nimestä klikkaamalla näkee, mitä kappaleita nuotti sisältää. Monet kuoronuotit sisältävät...
Oikeudenkäynnin pöytäkirjat ja päätökset löytyvät todennäköisesti Kansallisarkiston Joensuun toimipisteestä. Ohjeet tietopyynnön tekemiseen: https://www.arkisto.fi/fi/palvelut/tietopyyntopalvelu
Surunvalittelukirjaan on voinut kirjoittaa nimensä Ison-Britannian suurlähetystössä Helsingissä ma-ti 12.-13.9.
Surunvalittelut voi esittää myös verkossa osoitteessa https://www.royal.uk/commemoration-and-condolence. "Book of Condolence" aukeaa sivun oikean laidan punaisesta palkista.
Sukunimeä Nikkola esiintyy lähinnä Eteläpohjanmaalla. Sukunimi on peräisin samannimisistä taloista, joiden nimiin sisältyy varhaisen isännän nimi Nikko.
Nikkoloita on asunut etenkin Ilmajoella, jossa on ollut Nikkola-niminen kylä jo vuonna 1571.
Lähteet: Pirjo Mikkonen, Sukunimet, 2000.
Mustekaloista eli meritursaista pitäisi löytyä tietoja seuraavista kirjoista:
Maailman eläimet. Kalat, sammakkoeläimet, matelijat. Tammi 1988
Erich Hoyt: Creatures of the deep : in search of the sea “monsters” and the world they live in. Firefly 2002
Suomenkielellä netistä löytyy tietoa Wikipediasta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Meritursas .
Latinankielisellä nimellä Octopus vulgaris Google löytää mm. sivut http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Octopus…
http://www.thebigzoo.com/Animals/Common_Octopus.asp
Tanskankielisellä nettisivulla on ehkä parhaiten tietoa (ruotsin avulla siitä saa kyllä selvän): http://www.norden.org/faktaof/text/09blaek.htm
Käsiin saamistani kirjoista voisi tehdä kaksi ryhmää: uudet, mielenkiintoiset, enemmän yleisellä tasolla liikkuvat sekä vähän vanhemmat enemmän katsojatutkimuksen tyyppiset. - Modernia linjaa edustaa esimerkiksi Matti Paloheimon Seksiä ja väkivaltaa - kysymyksiä elokuvatarkastajalle, joka on Liken vuonna 2003 julkaisema. - Musta lammas - kirjoituksia populaari- ja massakulttuurista vuodelta 1998, joka on Joensuun yliopiston humanistisen tiedekunnan julkaisema , sisältää kirjallisuustieteen, folkloristiikan, kulttuuriantropologian ja taiteensosiologian tutkijoiden populaari- ja massakulttuuria käsitteleviä artikkeleita. Pohjan tähteet - populaarikulttuurin kuva suomalaisuudesta, jonka ovat vuonna 2000 toimittaneet Hannu Salmi ja Kari...
Valitettavasti emme löytäneet mitään tietoa erityisesti "tummasta" ja "vaaleasta" soijasta. Soijasta sinänsä löytyy runsaasti tietoa; eniten seuraavasta: Rousi, Arne: Auringonkukasta viiniköynnökseen (kust. WSOY 1997).
Voit myös hakea kiinnostavia sivuja Internetistä: www.kirjastot.fi -> Tiedonhaku ja jatka sen mukaisesti haluatko suomenkielisiä sivuja vai myös muunkielisiä (jos haet kansainvälisesti, pitää hakusanankin olla englantia!). Hakusanaksi voit kirjoittaa minkä tahansa asian, joka sinua kiinnostaa (esim. soija tai vegaani tms.)
Kaikista kaupallisesti viljellyistä kasveista on useita erilaisia lajikkeita, samoin useimmista vain kotipuutarhoissa viljellyistä kasveista. Jälkimmäiset voivat olla kaupallisesti jalostettuja tai maatiaislajikkeita. Esimerkiksi tästä KWS:n esitteestä löydät tietoja sokerijuurikaslajikkeista: kws-lajikeopas-2022.pdf tai Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen sivuilta: Vuoden 2023 lajikkeet – SJT – Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus
Tällä sivustolla on mainittu joitakin sokeriruokolajikkeita: Differences Between Sugarcanes – Learn Aobut Various Types Of Sugarcane (gardeningknowhow.com)
Ja täällä: Sugarcane Varieties | Sugar Research Institute (kalro.org)
Sokeriruokoa ei viljellä Suomessa, joten tietoa ei tunnu...
Ikävä kyllä tämän tyyppistä runoa tai aforismia ei löytynyt muutamia kirjaston äitiyteen liittyvistä runo- ja aforismikokoelmia selatessa. Ehkäpä joku tämän palstan lukijoista tunnistaa tuon tekstin.
Suomen käsityön museosta kerrottiin, että heidän tietokantojensa avulla voisi olla mahdollista löytää kuva ryijystä. He tarvitsevat kuitenkin lisätietoja esimerkiksi ryijyn iästä. Voit ottaa yhteyttä Suomen käsityön museon amanuenssiin Riitta Salmenojaan (riitta.salmenoja@jkl.fi). Suomen käsityön museon Internet-sivut löydät täältä:
http://www.craftmuseum.fi/yhteys.htm
Helsingin kaupunginkirjastoon ei ole tilattu Valkeakosken sanomia mihinkään yksikköön, ei myöskään Espoon, Vantaan eikä Kauniaisten kirjastoihin. Lehti tulee Yliopiston kirjaston kansalliskokoelmaan, sitä voi pyytää luettavaksi Yliopiston pääkirjastossa (Unioninkatu 36). En osaa sanoa, miten tuoreina lehdet siellä ovat saatavissa. Valkeakosken sanomilla on myös verkkoversio osoitteessa http://www.valkeakoskensanomat.sps.fi/ .
Tiedossa ei ole, että Helmet-verkkokirjastossa olisi tällaisia ongelmia. Ainakin tällä hetkellä lainojen uusiminen ja omien tietojen muokkaaminen näyttäisi onnistuvan. Ehkä ongelma on ollut hyvin lyhytaikainen.
Ota uudelleen yhteyttä, jos ongelma ei ole poistunut.
"Lapsuus kuin sadekuuro" on esitetty TV 2:lla 2.11.1979. Ohjelman pituus on noin 18 minuuttia ja se perustuu Mirja Kuivaniemen runoihin. Runojen kuvituksena on käytetty luontokuvia Pohjanmaalta. Tämä tieto on saatu Ylen arkistosta, kirjasto-tietopalvelu@yle.fi
Wikimedia Commonsista osoitteesta https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Interior_of_Rikhardinkatu_L… löytyy kuvia Rikhardinkadun kirjaston sisätiloista. Kuvan yhteydessä on kerrottu lisenssiehdot eli ilmeisesti näiden kohdalla se, että kuvaajan nimi täytyy mainita, kun kuvia käytetään.
Verenpainemittareita ei ole lainattavissa Jyväskylän kirjastoissa. Kehottaisin kysymään omalta terveysasemalta voisiko sieltä lainata mittaria tai olisiko siellä verenpaineen mittauspistettä omatoimiperiaatteella.
Tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannan mukaan kirjaa löytyy ainoastaan Jyväskylän, Kuopion, Turun ja Tampereen Yliopistojen kirjastoista. Kaukolaina-pyynnön voit tehdä Helsingin kirjastojen kautta. Kysy lähimmästä kirjastostasi tarkempia ohjeita. Voit tehdä pyynnön myös Internetin kautta osoiteessa: http://www.lib.hel.fi Valitse kirjastopalveluiden opas, sieltä löydät Kaukopalvelu henkilöasiakkaille.
