Kirja voisi olla vuonna 1991 julkaistu Lemmikki Beckerin Ratko Ariadnen lankoja. Tekijä on kehittänyt kirjan idean vanhasta seuraleikistä, ja siitä on tehty myös televisio-ohjelma (1991, MTV). Kirjassa kerrotaan tarinoita, ja kuulijoiden tehtävänä on päätella, mitä on tapahtunut.
Kirja on vielä joidenkin kirjastojen kokoelmissa. Jos sitä ei ole oman kirjastokimppasi kirjastoissa, voit pyytää kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Osoitetietoja voi etsiä Helsingin vanhoista puhelinluetteloista. Niitä säilytetään Pasilan kirjaston yhteydessä olevassa Helmet-kirjavarastossa. Aineisto on käytettävissä kirjaston aukioloaikoina.
Helmet-kirjavarasto
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Helmetkirjavarasto(1373)
Puhelinluetteloita säilytetään myös Helsingin kaupunginarkistossa. Kaupunginarkistossa on käytettävissä myös Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisteri, mutta se kattaa ainoastaan vuodet 1907-1973.
Kaupunginarkiston aineistoesittelyt
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/kaupunginarkiston-palvelut/aineistoesittelyt/
Asiaa voi myös yrittää selvittää ottamalla...
Gottfried Kellerin teoksista on ainakin seuraavat suomennokset:
188?: (vuosi on epävarma, samoin kääntäjä) Wäärinkäytetyt rakkaudenkirjeet (Die mißbrauchten Liebesbriefe)
1888: Seldwylan asukkaat (Die Leute von Seldwyla); suom. K. Wiljakainen ja Hj. Hagelberg
1908: Novelleja; suom. V.A. Koskenniemi, WSOY
1921: Maakylän Romeo ja Julia (Romeo und Julia auf dem Dorfe); suom. V.A. Koskenniemi, WSOY
1922: Viheriä Heikki (Der grüne Heinrich); suom. J.V. Lehtonen, WSOY
1948: Seitsemän rakkautta (Das Sinngedicht); suom. Toini Heikinheimo, Tammi
1953: Seitsemän legendaa (Sieben Legenden); suom. Lauri Viljanen, WSOY
1971: Seldwylan asukkaat 1-2; suom. Lindgren, Nuuttila, Nuorto, Suominen Kunnas, Gummerus
Uudempia en ainakaan löytänyt, mutta...
Helmet-kirjastoista lainattavat kausikortit / pääsyliput löytyvät helposti Helmet-haun kautta. Helmet
Kirjoita hakukenttään "kausikortti", jolloin hakutuloksissa näkyvät kirjastojen kokoelmiin kuuluvat kausikortit / pääsyliput.
Kortit eivät ole varattavissa tai uusittavissa, niitä voi lainata vain silloin, kun ne ovat kirjastossa "hyllyssä"-tilassa. Kortit on myös aina palautettava samaan kirjastoon mistä ne on lainattu. Tarkemmat tiedot kannattaa aina tarkistaa kyseisen kortin tiedoista, jolloin selviävät mm. lainaava kirjasto, laina-aika ja mahdolliset rajoitukset (esim. montako henkilöä kortilla pääsee käyttämään palvelua)
Luonnontieteellisen keskusmuseon yhden hengen ja kimppalippu (kumpaakin on yksi kpl) ovat...
HT ei välttämättä ole signeeraus – se on yksi Arabian käyttämistä mallitunnuksista. Tehtaan sisäistä käytäntöä varten jokaiselle esineelle on annettu mallitunnus, joka astioissa on kirjain tai kirjainpari. Tämä näkyy esineen pohjassa massaan painettuna milloin selvemmin, milloin heikommin leiman syvyydestä tai lasitteen paksuudesta riippuen.HT-malli oli peräisin Arabian emoyrityksestä Rörstrandista. Arabian mallitunnukset olivat aluksi samoja kuin Rörstrandissa käytetyt.Kokonaiseen 12 hengen kahvi- ja teeastiastoon sisältyi kuppien ja aluslautasten lisäksi joko kahvi- tai teekannu, sokerikko ja kermakko sekä toisinaan myös pieni kulho, johon kahvinporot tai teenlehdet voitiin siivota pois kupista, tai suurempi leivonnaisille tarkoitettu...
Ainoat aihetta käsittelevät uudemmat käsityökirjat, jotka löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, ovat Johanna Pohjanmiehen teokset (1). Linkistä löytyy myös Linda Sparksin The basics of corset building : a handbook for beginners.Fashions of the gilded age / Volume 1 Undergarments, bodices, skirts, overskirts, polonaises, and day dresses, 1877-1882 (2), joka on 469 sivuinen, käsittelee haluamaasi 1900-luvun taitteen malleja muutaman vuoden ajalta. Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön lähikirjastoosi (3).Neljännessä linkissä (4) on lukuisia muita ompelukaavakirjoja ja käsityölehtiä korseteista. Mm. Kansalliskirjastosta tai muualta Helsingistä löytyvistä kirjoista ja lehdistä voit käydä ottamassa kopiot tai lainata, mikäli kyseinen...
Kun vähän aikaa sitten vastasin kysymykseen, jossa pohdittiin kuvittajan U. Toivo henkilöllisyyttä, rohkenen arvailla, että myös "U. T." on saman henkilön eli Usko Toivo -nimisen piirtäjän signeeraus. Usko Toivo teki sodan aikana joitakin sotatilannekuvia ja vuonna 1945 kuvitti kaksi kustantamo Kirjokannen julkaisemaa satukirjaa. Tuon vuoden kuluttua hänen tekemisistään ei näy jälkiä ainakaan julkaisuluetteloissa. Usko Toivon henkilöllisyydestä en löytänyt tarkempia tietoja.
Heikki Poroila
Ainakaan keväälla 2026 kyseisen kirjan suomennosta ei ole tulossa. Asiaa kannattaa tiedustella myös kustantamoista. Apollo 13 -elokuvan seuraavasta esityksestä ei löytynyt tietoa.
Kokoelmistamme ja käytettävissä olevista tietokannoista ei valitettavasti ole apua tähän kysymykseen. Suomen sukututkimusseuran sivut osoitteessa http://www.genealogia.fi saattaisivat auttaa sinut oikeille jäljille. Sivuilta löytyy mm. HisKi-tietokanta, jossa voi tehdä hakuja seurakuntien kirkonkirjoista.
Kirjaa ei ole annettu kenellekään muulle. Niin kauan kuin kirjan tiedot näkyvät varaustiedoissasi, kirjaa ei ole lainattu sinulle. Vasta kun kirja näkyy omien tietojesi lainalistassa, kirja on sinulla lainassa. Muokkasin varaustasi hieman. Varaus on kuitenkin edelleenkin voimassa ja sinulle ilmoitetaan, kun kirja on Puotilan pysäkillä noudettavissa.
Vaikka kirjan nimi ei sisällä sen paremmin sanaa takaisin kuin paluutakaan, tekisi mieleni ehdottaa Nelson DeMillen jännäriä Syvälle viidakkoon (Tammi, 2002).
Puolustusvoimain tutkija, entinen Vietnamin veteraani Paul Brenner matkustaa Vietnamiin etsiäkseen käsiinsä 30 vuoden takaisen amerikkalaisen luutnantin murhan todistajan. Saigonissa Brenner tapaa Susan Weberin, joka tarinan edetessä osoittautuu CIA:n agentiksi.
Aiheestasi näyttää valitettavasti löytyvän hyvin niukalti aineistoa, etenkin uutta tietoa. Tilastokeskus on tehnyt vuosina 1981 ja 1991 laajan haastattelututkimuksen, jossa on selvitetty vapaa-ajan toiminnoista mm. luovaa toimintaa ja sen osana kirjoittamista. Tutkimuksen tuloksia on raportoitu Tilastokeskuksen Kulttuuri ja viestintä -sarjassa (1993:2, 1993:3). Lisäksi julkaisussa Roth, Sari: Varhaisen taidekasvatuksen yhteydet nuoruusiän kulttuuriharrastuksiin : tutkimusraportti (1995) on asiaa käsitelty lyhyesti.
Hauilla tietokannoista (Kati, Aleksi, Arto, Fennica, Linda) löytyy viitteitä yhdistämällä asiasanoja 'nuoret' ja 'kirjoittaminen'/'harrastukset'/'vapaa-aika'/'ajankäyttö'. Niistä ei ensisilmäykselle näyttänyt löytyvän...
Kyllä on, tällä hetkellä palautusautomaatteja on Pukinmäen ja Viikin kirjastoissa. Myös remontin jälkeen 10.1. avattavassa Itäkeskuksen kirjastossa on automaatteja palautukseen. Näiltä internetsivuilta saat lisätietoja:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2219
http://www.lib.hel.fi/page.asp?notice=1&_item_id=5465
Kirjallisuutta kysymästäsi aiheesta kannattaa etsiä HelMet-tietokannasta vaikkapa hakusanoilla "aika", "ajankäyttö" ja "filosofia".
Alla esimerkkejä aikaa ja ajankäyttöä filosofisessa ja kulttuurintutkimuksellisessa mielessä käsittelevistä teoksista:
Ajan filosofia / Eero Ojanen (Kirjapaja, 2007)
Meemejä ja uskonnollisia robotteja : kulttuuriesseitä / Matti Kamppinen (Yliopistopaino, 2004)
Time and the other : (and additional essays) / Emmanuel Levinas : translated by Richard A. Cohen (Duquesne University Press, 2003)
Oleminen ja aika / Martin Heidegger ; suomentanut Reijo Kupiainen (Vastapaino, 2000)
Aika / toimittaneet Sami Pihlström, Arto Siitonen, Risto Vilkko (Gaudeamus, 2000)
The story of time / Kristen Lippincott ; with Umberto Eco...
Voit etsiä dokumenttielokuvia HelMet-järjestelmästä kirjoittamalla ensin hakusanaksi sademetsät ja kun saat listan aineistoista, valitse sitten vasemmasta palkista aineistolajiksi DVD-levyt. Ainakin elokuvia Ajan unohtama maa ja Villi Indonesia on kuvattu asiasanoilla sademetsät ja heimot tai alkuperäiskansat, josta voinee päätellä, että niissä esiintyy luonnon lisäksi myös ihmisiä. Samanlaisen haun voit tehdä hakusanalla viidakot.
Kirjaston asiakas on velvollinen ilmoittamaan muuttuneen osoitteensa kirjastoon. VASKI-kirjaston asiakas voi tehdä ilmoituksen missä tahansa VASKI-kirjaston toimipisteessä, jolloin täytyy esittää kuvallinen henkilöllisyystodistus. Osoitteenmuutoksen voi tehdä myös VASKI-verkkokirjastossa osoitteessa:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Jotta pääsee muuttamaan tietojaan verkkokirjastossa, pitää kirjautua sisään kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella tunnusluvulla. Tunnusluvun saa mistä tahansa VASKI-kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
VASKI-verkkokirjastoon kirjautumisen jälkeen valitaan oikean reunan valikosta "Omat tiedot", sen jälkeen alhaalta oikealta "Omat yhteystiedot". Tämän jälkeen tiedot tulevat...
Naantalin kaupunginkirjastossa ei voi skannata tiedostoja.
Vaskialueella esimerkiksi Raisiosta ja Turusta skanneri löytyy.
Tiedot palveluista saat hakemalla kirjaston nimellä ja klikkaamalla sitä https://vaski.finna.fi/Content/kirjastot
Avaruudessa ääniaallot eivät liiku, eikä kukaan ole siten pystynyt nauhoittamaan auringosta lähtevää ääntä. Auringon pinnalla näkyviä liikehdintöjä, jotka ovat verrattavissa ääniaaltojen värähtelyihin, pystytään kuitenkin muuntamaan ääneksi. Tämä ei edes ole kovin kaukaa haettua, koska ääni itsessään on paikoin hyvinkin rytmistä aaltoliikettä.
Auringon pinnan värähtelyt voidaan nopeuttamalla muuntaa äänentaajuuksille, jotka ovat ihmisten kuultavissa. Tällä tavalla voidaan saada meidänkin kuultavaksemme "auringon ääntä". Seuraavista linkeistä voit kuunnella sitä:
https://www.youtube.com/watch?v=GvMbUxqGuOc
http://soi.stanford.edu/results/sounds.html
Lähteet:
https://www.forbes.com/sites/jillianscudder/2017/02/14/...
Hyvää yleisesitystä kirjastojen e-aineiston tarjonnan laajenemisesta koko maan tasolla on hankala löytää. Vastauksessa kerrotaan Helsingin kaupunginkirjaston ja helmet-kirjastojen erilaisen e-aineistotarjonnan kehityksestä.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen ensimmäiset e-kirjat ilmestyivät verkkoon 2006. https://yle.fi/uutiset/3-6081326 HelMet-aineistohaun yhteydessä tarjottiin Ellibsin e-kirjojen lainauspalvelu, mainittiin Helsingin kaupunginkirjaston vuoden 2007 vuosikertomuksessa. Mahdollisuus kuunnella musiikkia Naxos Music Library -palvelun kautta otettiin kokeiluna käyttöön kesäkuussa 2007. Vuoden 2008 lopulla e-kirjoja oli Helsingin kaupunginkirjastossa 328 nidettä. Suurta läpimurtoa ei e-kirjojen osalta tapahtunut vielä...
