Kyseessä lienee venäläisen Aleksandr Beljajevin romaani Amfibi. Siinä kerrotaan Iktyander-nimisestä pojasta, jolle tohtori Salvator on leikkauksessa siirtänyt "nuoren haikalan kidukset ja sen tuloksena lapsi saattoi elää sekä maalla että vedessä".Amfibi | Kirjasampo Tshelovek-amfibija | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Narnia-kirjoissa on jonkin verran jännittäviä kohtauksia ja taistelua, mutta väkivalta ei ole yksityiskohtaista tai graafista. Yleisesti sarja sopii noin 7-vuotiaista alkaen, riippuen lapsen lukutaidon tasosta ja siitä, kuinka paljon jännitystä hän kestää. Moni lapsi onkin tutustunut Narniaan ensin yhdessä aikuisen kanssa.
Hei!
Löydät kaikki Jacques Brelin nuotit sekä pelkästään Brelin lauluja sisältävät että kokoelmat, joissa on joitakin hänen laulujaan pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteishausta seuraavasta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Nyt valitset kohdan SANAHAKU
-kirjoita laatikkoon Brel
-alempana olevasta laatikosta Aineisto klikkaat kohdan: nuotit
-klikkaa Hae-painiketta ja saat tulokseksi 29 viitettä
Hyvää syksyä!
Anat Berkolta on ilmestynyt teos The path to paradise: the inner world of suicide bombers and their dispatchers. Kyseinen teos löytyy ainoastaan Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta e-kirjana englanniksi. Kirjakaupoissa teos on saatavilla englanniksi.
Teosta ei ainakaan nykyisten tietojen mukaan ole suomennettu. Suomen kansalliskirjaston tietokannasta Fennicasta ja yleisimmistä suomalaisista kirjakaupoista ei löydy suomenkielistä teosta.
Teos on mainittu nimellä Tiellä paratiisiin Savon sanomien lehtiartikkelissa "Valmiita kuolemaan" 3.3.2008. Artikkelin on kirjoittanut israelilainen toimittaja Semy Kahan. Ilmeisesti artikkeli on suomennettu lehteä varten ja samalla myös kirjan nimi on käännetty suomeksi.
Tain Helmet-haun suomenkielisistä kaunokirjoista, joihin liittyy sana metafiktio. Ainakin kaksi ensimmäistä - Totuus harry Quebertin tapauksesta ja Makeannälkä ovat hyviä esimerkkejä.
Ensimmäisessä kirjoittaminen on läsnä alusta asti - selvitetään arvoitusta ja kirjoitetaan selvitystyöstä kirjaa - jälkimmäisessä taas kirjoittamisen rooli paljastuu selvemmin vasta teoksen lopussa. Uskon, että lista on pätevä muiltakin osin.
Haun tulos:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28metafiktio%29%20%28kauno…
Helmetistä löytyy kyllä Viron kielioppi suomeksi, julkaistu vuonna 1983, ja sitä on saatavilla monissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Hae teoksen nimi-hakutekijällä, ja nimi on siis Viron kielioppi.
Yle arkistosta vastattiin, että Ylellä on sarjaan vain esitysoikeudet, eikä heiltä löytynyt tarkempaa tietoa sarjassa kuultavasta profetiasta. Profetia kuuluu englanniksi näin: "The humans, if one day they will desire so, will live again in harmony with their mother... Earth" Sarjasta löytyvän tiedon mukaan samadhi on muinaista sanskritin kieltä ja sen merkitys on englanniksi juuri tämä sarjan "we are one" Mahdollisesti profetiakin on peräisin sankskritin tapaan Intiasta, mutta tietoa siitä ei löytynyt.
https://www.gaea.it/catalogue/2017-2/files/assets/common/downloads/publication.pdf
Kyseessä lienee kirjailija Jonas Gardell (s.-63). Häneltä on Porin kaupunginkirjastossa teokset: En komikers uppväxt, Fru Björks öden och äventyr ja Vill gå hem. Tulossa on teos nimeltä Kummajainen astuu kehiin (Like, 2002).
Janakkalan kunnankirjasto ei valitettavasti kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajakirjastoihin, joten tämä vastaus tulee Helsingistä.
Saat korttiin salasanan kirjastosta, joten sinun pitäisi käydä siellä, jos haluat salasanan. Mukaan kannattaa varata kuvallinen henkilöllisyystodistus. Janakkalan pääkirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.janakkala.fi/fi/vapaa-aika_ja_matkailu/kirjasto/janakkalan_p…. Tervekosken kirjaston tiedot ovat osoitteessa http://www.janakkala.fi/fi/vapaa-aika_ja_matkailu/kirjasto/tervakosken_…. Kun olet saanut salasanan, omien lainojen uusiminen onnistuu osoitteessa http://janakkala.kirjas.to.
Kouvolan kirjastosta ja muista Kymenlaakson kirjastoista lainataan edelleen liikuntavälineitä, mutta valitettavasti putkirullia ei ole. Alla olevan linkin kautta saat luettelon lainattavista liikuntavälineistä.
http://www.kyyti.fi/libdbsearch/selauslista/edhaku%3D3%26lkm%3D94%26siv…
Tuota Martti Gröndalin levytystä ei löydy Suomen kansallisdiskgrafiasta eikä sitä löytynyt kirjastojen kokoelmista. Sen sijaan kansalliskirjaston äänitekokoelmista löytyy äänite Vauhdikas 50-luku, jossa on muita Gröndahlin laulamia 1950-luvun iskelmiä. Äänite on tehty yhdessä Esko Rahkosen kanssa ja alkuperäinen levytys on vuodelta 1975. Kansalliskirjaston kokoelmissa on kasetti. Valitettavasti Kansalliskirjasto ei lainaa aineistoaan.
Tähän kysymykseen on todella vaikeata vastata. Eri maiden rannikkoviivojen pituudet löytyvät alla olevasta palvelusta. Laskemalla yhteen ne Euroopan ja Aasian maiden rantaviivoja, jotka kiertäisit, saisit tietyn kilometrimäärän. Rantaviivojen pituus ei ole yksiselitteinen asia. Tähän vaikuttaa mm. vuorovesi ja jokien suistot.
Kun kävelet Helsingistä Espanjaan käytät jo noin puolitoistamiljoonaa askelparia. Kävelyn vauhti on melko mahdotonta määritellä koska se riippuu mm maastosta.
Eri maiden rantaviivojen pituus löytyy tästä
http://dbis.informatik.uni-freiburg.de/content/courses/SS06/Praktikum/P…
Netistä löytyy hyviä vinkkejä työhakemuksen laatimiseen kuin myös yleensä työnhakuun ja työpaikkahaastatteluun sekä ansioluettelon tekemiseen.
Katso Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat -linkkikokoelmasta "Työnhakuoppaita" http://www.htk.fi/kirjasto/paikat3.htm , löydät varmasti tarvitsemaasi tietoa. Esim. Akateemiset rekrytointipalvelut http://www.aarresaari.net/mhakemus.htm ja Internetix http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/3yhteiskunta/tyonhaku/ind… nettisivuilla on työhakemusmalleja.
Kirjassa: Studia : studia-tietokeskus, Osa: Sanankäytön pikkujättiläinen / toimittaneet Hannu ja Janne Tarmio (Espoo : Weilin Göös, 1999) on kohtalaisen ajantasainen malli.
Kirjan voit saada kaukolainaksi lähimmän kirjastosi kautta.
Valitettavasti tätä Mika Toivasen sävellystä (sanat Toivanen ja Ilkka Vainio) Onnemme kyyneleet ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina, vaan pelkästään äänitteinä.
Heikki Poroila
Kyllä, kirjan jokaisella julkaisumuodolla (painettu kirja, audiovisuaalinen tai elektroninen tallenne) on oma ISBN. Löydät lisätietoa ISBN-tunnuksesta Kansalliskirjaston sivulta.
Teos "Muisteluja Timperilästä" löytyy Oulun- ja Lappeenrannan maakuntakirjastoista.
Myös seuraavista yliopistokirjastoista; Oulu, Helsinki sekä Åbo Akademi.
Internet-osoitteessa http://juuretsuvussa.net/kirja_luettelo_sukukirjat.htm
esitellään "Juuret suvussa" teos, joka sisältää tietoja "Muisteluja Timperilästä".
Markkinatietoa kerääviä yrityksiä on Suomessa kymmeniä. Yrityksille suunnattua tietoa kerää esim.. Keskuskauppakamari
Sijoittajille suunnattua tietoa tarjoavat mm. Tesi, Rakli, Suomen vuokranantajat, monet suuret yritykset sekä pankit.
Yritysten sivuilta on tosiaan usein hankala löytää suoraan omistajatietoja. Yleensä ne siellä ovat (sivun alaosassa, tietoa meistä), mutta niitä voi joutua myös hakemaan hankalasti. Kannattaa tarkistaa yritysten tiedot suoraan yritysrekisteristä. https://www.ytj.fi/
Jos yrityksen nimeä ei löydy sieltä, kannattaa suhtautua siihen pienellä varauksella.
Yleensä kaikki tieto on jollain tapaa puolueellista. Markkinoinnissa, sijoittamisessa ja talouden kehityksessä yleensä suunnataan tulevaisuuteen. Sen...
