Ehdotan Salme Setälän kirjaa Kirjoitan pojalleni (WSOY 1971). Arkkitehtiopinnoistaan Salme Setälä kertoo kirjassaan Polusteekin koulussa - opiskelua kymmenluvulla (Otava 1970) ja työstään kirjassa Epäasiallinen kronikka viiden pääjohtajan ajalta (WSOY 1973).
Hei, kysyin Amos Rexin asiakaspalvelusta ja sieltä vastattiin näin:
"Valitettavasti nyt juuri itse Lasipalatsin Bio Rexin elokuvasaliin asti ei pääse itsenäisesti piipahtamaan, mutta Bio Rexin lämpiö eli yläaula on usein avoinna museon aukioloaikoina. Bio Rexin kerroksessa järjestetään juuri nyt paljon mm. elokuvien ensi-iltoja sekä tilaustapahtumia ja joskus museon näyttelyt levittäytyvät kerrokseen ( esim. studionäyttely Between us vuonna 2021). Varsinaisia avoimien ovien päiviä tai arkkitehtuurikierroksia ei juuri nyt ole tiedossa, mutta Open Helsinki-tapahtuman aikaan (toukokuussa) näitä on nyt viimeiset pari vuotta pidetty eri muodoissa."
Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa ei voida vastata lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin. Lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta. Tietoa saa lakitoimistoista ja oikeusaputoimistoista, https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/. Ohjeita maahantuloon ja sen rajoituksiin löydät myös Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta.
Loimaan kansallispuvun kuva on mm. Leena-Liisa Lehikoisen ja Mervi Puhakan kirjassa Kansallispukuja Suomesta (s. 97), Helmi Vuorelma Oy:n esitteessä Uusia kansallispukuja Vuorelmalta (s. 14) sekä Kotiteollisuus-lehden numerossa 1988:3 sivulla 51. Kuva on kaikissa lähteissä sama, laajin sanallinen selitys liittyy Kotiteollisuus-lehden kuvaan.
Kysymäsi runo löytyy useasta eri lähteestä, mutta missään ei ole mainittu suomentajaa. Runon nimi on "Tänään. Teoksessa:
Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa, 1976, on samat runot Aale Tynnin suomennoksina kuin löytämässäsi kirjassa Tuhat laulujen vuotta.
Kirjasta: Nobel-kirjailijat, osa 3, 1977, löytyvät seuraavat suomennetut runot: "Katkera laulu", "Hurmio", "Kolme puuta", "Huippu" ja "Saven sanoja".
Gabriela Mistral sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1945. Valvoja-lehteen vuodelta 1945, s. 412-417 on suomennettu Mistralin runoja: "Sapenpisaroita", "Tuudittaen", "Balladi" ja "Nocturno".
Maritza Nunez on tehnyt näytelmän: Gabriel Mistral : nainen joka keksi oman elämänsä, 1995. Näytelmässä on katkelmia Mistralin runoista, jotka on...
Englannin kuullun ymmärtämisharjoituksia lukion I-luokkalaiselle löytyy valitettavasti vain kasetteina. Useita muita englannin kielikursseja on kirjastossa saatavina cd-levyinä.
Jarl Hemmeriltä on suomennettu runokokoelma Rågens rike(1922) nimellä Viljan valtakunta (1926). Lärkorna runoa, joka ilmestyi myös vuonna 1922 kokoelmassa Väntan, ei löytynyt suomennettuna.
Muita Hemmerin runoja löytyy suomennettuna seuraavista kokoelmista:
Suomen kirjallisuuden antologia V, Kohti kahta kulttuuria, Otava, 1969.
Veri ja kulta, Otava, 1954. (Talvitunturi-runo)
Lähteet:
Suomen kansallisbibliografia Fennica
https://finna.fi
Suomen kirjailijat 1809 - 1916, SKS, 1993.
Linkki maailman runouteen
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Tietoa Jarl Hemmeristä:
http://city.porvoo.fi/maakuntakirjailijat/suo/hemmer_jarl.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jarl_Hemmer
Kasettisoitinta ei ole mahdollista lainata Joensuun seutukirjastosta, mutta meillä on pääkirjastossa digitointipiste, jossa myös c-kasetteja voi digitoida CD-levylle tai tallentaa muistitikulle. Se saattaisi olla ratkaisu ongelmaasi.
Ks tarkemmin: http://vaarakirjastot.fi/digitointi
Etsimäsi teos on ilmeisesti John Gouldin "Birds of Asia" (1850). Sen näköispainos vuodelta 1969 löytyy Varastokirjastosta Kuopiosta. Voit tilata sen sieltä kaukolainaan omaan kirjastoosi.
Teos on digitoitu ja on luettavissa verkossa alla olevista osoitteista:
https://archive.org/stream/BirdsAsiaJohnGoVIIGoul#page/n5/mode/2up
http://www.biodiversitylibrary.org/item/115342#page/2/mode/1up
Myös Gallus Sonnerati eli Sonnerat's jungle fowl löytyy sieltä helposti haulla.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
Parhaiten voit tutustua niihin Julinin lehtisalissa, missä kuluvan vuoden numerot ovat paikalla ja vuoden 1999 numerot arkistossa.
Kokoelmatietokantamme lehtiluettelosta näet, mihin aluekirjastoihin lehti tulee. (Webissä http://www.turku.fi/kirja/lehtiluettelo/lehtilue.html)
Seppo-nimi on peräisin Kalevalasta ja tarkoittaa seppää. Kalevalassa ”seppo” Ilmarinen oli Väinämöisen avustaja kaikissa vaikeissa tehtävissä. Hän myös takoi taivaan kannen ja Sammon. Seppoa alettiin käyttää etunimenä 1900-luvun alussa. Se otettiin almanakkaan vuonna 1929.
Myös Kalevi-nimi juontaa suomalaiseen kansanrunostoon. Muinaisrunoissa puhutaan kalevanpojista, joita olivat mm. Lemminkäinen ja Väinämöinen. Nimitys saattaa olla ”talonpojan” vastakohta ja siten ilmaista kantajansa ylhäistä alkuperää. Mikael Agricolan Psalttarissa (1551) mainitaan Caleauan-poiat, jotka on sijoitettu hämäläisten palvomien epäjumalien joukkoon. Kaleva-sanan alkuperäistä merkitystä sen sijaan ei ole pystytty selvittämään yksimielisesti. Kaleva-nimi...
Pääkirjastossa sijaitsevasta Helsinki-kokoelmasta löytyy kysymäänne aineistoa runsaasti, mutta ei kuitenkaan kattavasti. Esim. seuraavat kuuluvat kokoelmaan:
-Helsingin kaupungin kunnallishallinto (vuodesta 1875 lähtien)
-Helsingin kaupunginvaltuuston painetut asiakirjat (vuodesta 1907 lähtien. Myöhemmin Helsingin kaupunginhallituksen mietinnöt ja Helsingin kaupunginvaltuuston päätökset erillisinä julkaisuina)
-Kaupunginhallituksen esityslistat (säilytetään 5 vuotta)
-Lautakuntien esityslistat (kuluva ja edellinen vuosi, paitsi Kulttuuri- ja kirjastolautakunta viisi vuotta)
-Hallintokuntien toimintakertomuksia satunnaisesti
-Kaupungin eri virastojen ja laitosten omia julkaisuja, vuosikertomuksia yms. (ei kattavasti)
Edellä mainittujen...
Näyttelijä Pekka Autiovuoren mahdollista kesäteatterityöpaikkaa 2006 ei ole helppo löytää ja pyydänkin kysyjää jatkamaan etsintää omatoimisesti. Tässä pari vihjettä:
http://www.kulttuuri.net/
http://www.nationaltheatre.fi/
> Palaute-valikkoon voi laittaa sähköpostia. Toivottavasti joku vastaa, koska teatteri taitaa olla kesätauolla.
E.H. Gombrichin teosta "Eine kurze Weltgeschichte für junge Leser" ei valitettavasti löydy HelMet-kirjastoista eikä myöskään muista suomalaisista kirjastotietokannoista. Teos näyttää kuitenkin olevan tilattavissa kaukolainana esimerkiksi Tanskasta.
Mikäli sinulla on HelMet-kirjastokortti, voit tehdä kaukolainapyynnön Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla. Voit tietenkin tehdä kaukolainatilauksen myös omassa lähikirjastossasi. Pohjoismaista tilattu kaukolaina maksaa HelMet-kirjastoissa neljä euroa. Lisätietoa kaukopalvelusta ja kaukopalvelulomakkeen löydät alla olevasta osoitteesta.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Mongolialaisia romaaneja ei valitettavasti näy suomennetun, eikä Mongolia-aiheisten kirjojenkaan joukko järin suuri ole. Jos keskitytään romaaneihin, joissa Mongolia sinänsä on keskeinen aihe tai tärkeä tapahtumapaikka, tarjolle jää oikeastaan vain englantilaisen Conn Igguldenin historiallinen Valloittaja-sarja, jota tähän mennessä on suomennettu neljä osaa (Tasankojen susi, Nuolten herrat, Kunnian kentät ja Hopeinen valtakunta). Sarjan viides osa Conqueror ilmestyi vastikään alkukielisenä; se saataneen suomeksi vuoden 2012 aikana.
Hei,
erilaiset keräilysarjat olivat Saksassa erittäin suosittuja vuosien 1926 ja 1945 välillä. Vielä nykyisinkin tunnetaan n. 700 erilaista tuon aikakauden albumeihin kerättävää keräilysarjaa, lisäksi on vielä n. 420 sarjaa, joita varten ei erityistä albumia ollut. Kuvia on ollut erikokoisia ja eri aihepiireistä.
Tunnetuin kuvasarjoja albumeihin painattanut yhtiö oli savuketehdas Reemtsma, jonka mukaan noita kuvia alettiin nimittää tupakkakuviksi eli Zigarettenbilder.Savukerasioissa oli numeroitu kuponki, joita keräämällä ja useampia savukefirmaan kerralla lähettämällä sai paluupostissa 25, 50 tai jopa 100 keräilykuvaa.
Ainakin osassa albumeista on keräilykuvien kautta saatu kerätyksi myös tekstiosuus.Kuvia on painettu myös niin paljon,...
Teoksessa Lukeva ja kirjoittava työläinen on artikkeli, Pia Koivunen: Neuvostoliiton Komsomol-nuoret lukutaidottomuutta likvidoimassa.
1980 on julkaistu Iljinski, Igor: Komsomol.
Google Books: Gorsuch Anne E: Youth in revolutionary Russia (abstrakti löytyy netistä) samoin Google Books Neumann Matthias: The Communist Youth League and the Transformation of the Soviet Union, 1917-1932.
Koivusen teos Uuden maailman lähettiläät on netissä https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/93071/gradu00804.pdf?seque… .
Internetistä löytyy opinnäytetyö Ystävyyden monet kasvot https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/26623. Kohdeyhteisönä on mainittu Komsomol.
Melindassa, kirjastojen yhteistyökannassa on useita aiheeseen liittyviä englanninkielisiä...
Sanomalehtien liiton sivuilta löytyvät nykyään ilmestyvät sanomalehdet maakunnittain. Lehdet, jotka eivät enää ilmesty, eivät tietysti ole tällä listalla.
http://www.sanomalehdet.fi/sanomalehdet/lehdet_maakunnittain
Sanomalehtien liitolla on myös aineistopankki, mutta se on käytössä vain liiton jäsenille.
Suomen lehdistön historia 1-10 ilmestyi 1980- ja 1990-luvuilla. Sen osissa 1-4 on sanomalehdistön historiaa yleisesti, ja osista 5-7 löytyy lehtien levikkialueita ja levikkiä paikkakunnittain. Kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28suomen%20lehdist%C3%…
Eli valitettavasti sivustoa, jolle kaikki kysymäsi tieto olisi koottu, ei löytynyt. Yllä olevan sivuston ja kirjasarjan kautta löytyy osa...
