Kirjan takakannessa kerrotaan mm. näin: ”Holly on kirjoittanut kirjeen suosikkikirjailijalleen P. J. Bensonille, joka ystävällisesti suostuu tapaamiseen. Kirjailija näyttäytyy kuitenkin aivan erilaisena kuin kirjojensa kansissa ja käyttäytyy erittäin oudosti. Onkohan hän edes väittämänsä henkilö? Kuka kumma on pikkuasioista raivoava näyttelijä Peter Crawford? Ja miksi hurmaavan komea radiotoimittaja Ainsley James liikuskelee kylällä toistamiseen?”
Tarkemman juonen selvittämiseksi kannattaa lukea kirja vaikka luku kerrallaan ja merkitä muistiin sen luvun tapahtumat.
Kuluttaja-asiamiehelle voi lähettää kysymyksiä osoitteseen posti@kuluttajavirasto.fi
Sivuilta http://www.kuluttajavirasto.fi/tehtavat/asiamies/html ja
http://www.kuluttajavirasto.fi/asiakas/index.html löytyy monenlaisia ohjeita ja ja infoa.
Ystävällisin terveisin
Seija Ålander
informaatikko
Internetistä löytyy Lappeenrannan kaupunginkirjaston sivuilta tietoa Aino Kallaksesta. Sivujen osoite on:
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kallas.html
Tässä lyhyet perustiedot kirjailijasta näiltä sivuilta:
Aino Krohn, Aino Suonio
Syntynyt 2.8.1878 Viipurin mlk:ssa
Kuollut 9.11.1956 Helsingissä
Kirjailija
Helsingin Suomalainen tyttökoulu
Eesti Kirjanduse Seltsin kunniajäsen 1932
Valtion kirjallisuuspalkinto 1907, 1920, 1926,
1928, 1942
Aleksis Kiven palkinto 1942...
Kirjasto perii myöhästymismaksua, jonka suuruus määräytyy palautushetken mukaan. Täsmällistä summaa ei siis ole olemassa ennen palautusta. Myöhästymismaksu peritään joko heti tai myöhemmin, se jää asiakkaan tilille.
Jos laina on tarpeeksi pahasti myöhässä, siitä lähetetään eriasteisia karhukirjeitä, joissa mainitaan myös itse julkaisun hinta. Se tulee korvattavaksi vain siinä tapauksessa, että julkaisu tuhoutuu tai katoaa kokonaan. Kun tällainen karhuttu laina palautetaan, siitä peritään kertyneet myöhästymismaksut, mutta ei itse julkaisun hintaa.
Mitä nopeammin lainat palauttaa, sitä vähemmän joutuu maksamaan. Mutta jos laina on myöhässä, siitä menee aina jolkin maksu, jonka tarkoituksena on kannustaa lainaajia joko uusimaan lainansa...
Etsimäänne julkaisua Historia : kuinka menneisyys on muokannut nykypäivää (toim. Line Therkelsen, Orage, 2019) näyttää löytyvän yksi kappale Lukki-kirjastojen kokoelmista. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa julkaisua ei ole.
Voitte tilata teoksen kaukolainaan omaan lähikirjastoonne. Kaukolaina Suomesta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa. Mikäli teillä on voimassa oleva kirjastokortti, voitte tehdä kaukopalvelupyynnön alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Voitte myös pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään pyynnön.
https://www.finna.fi/Record/lukki.823379
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Tällaista haavanhoitotapausta ei tullut vastaan ennätysten kirjoista tms. lähteistä, joten valitettavasti on todettava, että vastausta kysymykseen ei löytynyt.
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan Ikola on satakuntalaista alkuperää. Varhaisimmat havainnot nimestä ovat Kokemäeltä, Köyliöstä ja Tyrväältä. Satakunnasta nimi on levinnyt myös Etelä-Pohjanmaalle.
Laulun nimi on Virran Olan sydän. Sen sävelsi Esa Nieminen ja tekstin kirjoitti Sana Mustonen. Laulu on julkaistu Suora lähetys -yhtyeen cd-albumilla Olen yksi meistä (AXR Music, 2012, AXR092). Nuottina laulua ei ole julkaistu, joten sanat täytyy kuunnella levyltä, tai esim. Youtubesta, josta Virran Olan sydän myös löytyy.
Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkisalissa on piano, jonka voit varata maksutta käyttöösi, jos tila on vapaa. Muulle kuin kuluvalle päivälle tehdyt varaukset ovat maksullisia. Pianon voi varata kahdeksi tunniksi/ asiakas/ päivä. Musiikkiosastolla on digitaalipiano, jota voi soittaa kuulokkeilla, jotka voi lainata asiakaspalvelupisteestä.
Musiikkisalin pianon voit varata yläkerran infopisteestä tai soittamalla p. 03 621 3040.
Tietoa pianoista kotisivuillamme:
http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/soita-ja-kuuntele-kirjas…
Varminta olisi varata skannerilla varustettu kone etukäteen, sillä jos menet Kaupunkiverstaalle ilman varausta, saattavat skannerikoneet olla varattuina. Skannerit ovat Kaupunkiverstaan koneilla 1–5.
Espoossa on noin 20 sivun tulostus ja kopiointi ollut maksutonta kesäkuun alusta alkaen.
Värillinen ja mustavalkoinen tulostus on toistaiseksi ilmaista.
Rahoja koskevia kysymyksiä on tullut runsaasti "Kysy kirjastonhoitajalta"-palveluun ja tutustumalla niihin ja vastauksiin löytyy paljon yleistä tietoa ja linkkejä.
Ottamalla suoraan yhteyttä Suomen Numismaattiseen Yhdistykseen saanet helpoiten vastauksen kysymykseesi. Kansallismuseossa on numismaatikkaan keskittynyt rahakammio, josta voi kysyä löytyneestä rahasta.
http://www.snynumis.fi
http://www.nba.fi/fi/skm_rahakammio
Hei! Lahden kaupunki työllistää kesällä lahtelaisia koululaisia ja opiskelijoita kuukauden pituiseksi ajaksi, ja kirjasto on saanut luvan 20 kesätyöntekijään. Haku tapahtuu netissä kaupungin kotisivulta.
Mutta kuten sanottu, tämä koskee lahtelaisia.
Dagens nyheter -lehti vuodelta 1975 löytyy Suomesta vain Åbo Akademin kirjastosta.
Uppsalassa ilmestyi tuolloin Upsala nya tidning -lehti. Lehteä ei ole Suomen kirjastoissa, mutta se löytyy muutamasta Ruotsin yliopiston kirjastosta, ainakin Lingköpingin yliopiston kirjastosta.
Molemmat lehdet ovat mikrofilmimuodossa. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta.
Kaikkia Helmet-järjestelmän toimintoja koskevat ohjeet löytyvät Helmet-haun etusivun ( https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin ) linkistä "Ohjeita".
Lainaushistoriasta siellä kerrotaan näin:
"Järjestelmä ei tallenna lainaushistoriaasi automaattisesti, vaan voit itse aloittaa ja lopettaa lainaushistorian tallentamisen milloin tahansa. Muut lainaajat ja kirjaston henkilökunta eivät voi tarkastella lainaushistoriaasi eivätkä muuttaa sitä.
Aloita ja lopeta lainaushistorian tallentaminen Omien tietojesi linkistä Lainaushistoria. Voit myös poistaa valitsemiasi lainoja lainaushistoriastasi tai tyhjentää lainaushistoriasi kerralla.
Lainaushistoriaasi kertyvät vain ne lainat, jotka olet tehnyt aloitettuasi...
Hei,
Yleisesti ottaen koiran hyvinvointiin ja näinollen myös elinikään vaikuttavat asiat ovat rodun lisäksi: sopivasti liikuntaa ja aktiviteetteja, hyvä ravinto ja sairauksien hoito. Mitään "poppakonstia" ei valitettavasti ole olemassa.
Kysymääsi aiheeseen saat lisätietoa esimerkiksi Eläinystäväsi lääkäri-sivustolta: https://elainystavasilaakari.fi/2015/03/koiran-pitkan-ian-salaisuus-osa-1-rotu/
Tarkoitat ehkä Suomalaisia pientaloja -CD:tä.
Tuotetietoa: Suomalaisia pientaloja -CD esittelee kuuden suomalaisen talovalmistajan suosittuja omakotitaloja. Ohjelmalla pääset vapaasti kulkemaan 3D-mallinnetuissa taloissa ja niiden ympäristössä. Kirjastoilla on CD:n lainausoikeus asiakkaille.
Tätä CD:tä ei vielä ole kirjastoissa, koska tuote on niin uusi. Oletettavasti lähitulevaisuudessa tulee kirjastoihin.
Sain apua KAVI:sta:
Tässä muutamia vaihtoehtoja ehdokkaiksi, mutta mikään näistä ei taida istua sataprosenttisesti näihin tuntomerkkeihin.
The Evil (1978 film), https://en.m.wikipedia.org/wiki/The_Evil_(1978_film)
Don't Be Afraid of the Dark https://en.wikipedia.org/wiki/Don%27t_Be_Afraid_of_the_Dark_(2010_film) [Tässä ei kyllä täsmää vuosiluku]
High Spirits, https://en.wikipedia.org/wiki/High_Spirits_(film)
Valitettavasti en löytänyt valmista listaa, jossa näkyisi suoraan henkilöautojen leveys. Voit ehkä suoraan etsiä tiedon verkosta automallien mukaan. Voit käydä automalli kerrallaan läpi verkossa. Autojen verkossa olevista tiedoista näet myös leveyden.
Vuosittain ensirekisteröidyt autot
https://www.aut.fi/tilastot/ensirekisteroinnit/henkiloautojen_vuosittaiset_merkki-_ja_mallitilastot
Yhden tutkimuksen asiasta löysin. Joel Knaapi on vuonna 2017 tehdyssä opinnäytetyössään selvittänyt Suomessa myytävien henkilöautojen fyysisiä ominaisuuksia.
Suomessa tarjolla olevan henkilöautokaluston analysointi
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/132519/Knaapi_Joel.pdf?sequence=1
Työssä on listattu myös (silloiset) kapeimmat...
Tilastojen saaminen koko Suomen laajuisesti taitaa olla melko mahdotonta.Sanasto kertoo lainamäärien laskennasta näin:"Sanasto kerää vuosittain tiedot yleisten kirjastojen sekä korkeakoulukirjastojen lainatapahtumista. Valtaosa kirjastoista ei toimita lainaustilastoja itse, vaan tiedot saadaan suoraan järjestelmätoimittajilta, kuten Axiell Finlandilta ja Kohalta. Suomessa ei ole olemassa mitään kirjastojen yhteistä tietokantaa, jonne tiedot lainauksista kertyisivät valtakunnallisesti kaikista kirjastoista." Linkki Sanaston sivulle
