"Valitettavasti Tampereen konttoriopiston arkiston/aineistojen sijainti ei ole tiedossa. Tampereen kaupunginarkiston yksityisarkistokokoelmissa ei ko. opiston aineistoa löydy. Opistoa ei löydy myöskään muista potentiaalisista arkistoista, ainakaan heidän nettitietokannoistaan (kansallisarkisto ja yksityiset keskusarkistot). On siis myös täysin mahdollista, että kyseisen yksityisen toimijan aineistoja ei ole koskaan luovutettu mihinkään viralliseen arkistoon."
Näin kysymykseen vastattiiin Tampereen kaupunginarkistosta.
Saksankieliseltä Sich erinnern -sivustolta löytyy kuolinilmoitus, jossa kerrotaan, että filosofian tohtori Egon Werlich on syntynyt 26. kesäkuuta 1934 ja kuollut 19. maaliskuuta 2014 Dortmundissa Saksassa.
Hei,
Kysymäsi kirja voisi olla Hannu Rajaniemen Kvanttivaras-trilogia. Sarjan ensimmäinen osa 'Kvanttivaras' ilmestyi vuonna 2011, toinen osa 'Fraktaaliruhtinas' ilmestyi vuonna 2013 ja kolmas osa 'Kausaalienkeli' ilmestyi vuonna 2014. Trilogian päähenkilönä on mestarivaras nimeltään Jean Le Flambeur. Yhdestä virheestä hän joutuu virtuaaliseen dilemmavankilaan. Siellä vangit joutuvat pelaamaan loputtomia kuolettavia pelejä tuhansien itsensä kopioita vastaan. Kirjasarjan toisessa osassa Tuhannen ja yhden yön tarinat heräävät henkiin.
Kirjasarjaa on saatavilla kirjastoissa esimerkiksi OUTI-kirjastoissa.
Linkit OUTI-kirjastojen saatavuustietoihin:
Kvanttivaras
Fraktaaliruhtinas
Kausaalienkeli
Toivottavasti tästä on sinulle hyötyä...
Toivo Kärjen sävellyksestä "Jäähyväiset sumussa" ei näytä olevan nuotinnosta. Kokoelmalla Tanssirytmejä 02 (Kustantamo Kal-Te, 1946) julkaistu nuotinnos on tehty Erkki Niemen aiemmasta samannimisestä sävellyksestä.Myöskään Pauli Salosen sanoitusta ei ole saatavilla muuten kuin kuuntelemalla kappaletta.
Vanhahtava sana koketti tarkoittaa Kieltoimiston sanakirjan mukaan 'keimailijaa, keikailijaa'. Koketisti hymyilevä hymyilee siis keimailevasti, keikailevasti.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/koketti
Hei, löydät matkaoppaita kaikista haluamistasi kaupungeista (paitsi Stresasta) HelMetin kautta laittamalla hakuun sanan "matkaoppaat" ja kaupungin nimi. Stresasta tietoja löytyy varmastikin Italian matkaoppaista eli "matkaoppaat Italia" tai tarkemmin Pohjois-Italia.
Tarkenna hakua -linkin kautta voit rajata sanahakua etukäteen aineistolajin, kielen, kirjaston ja ilmestymisvuoden mukaan. Jos haluat muuttaa rajauksia jälkikäteen, käytä selaimen "Takaisin/Back" -painiketta.
Tulosluettelo järjestyy relevanssin mukaan. Voit jälkikäteen järjestää tulosluettelon ilmestymisvuoden tai aakkosjärjestyksen mukaan tai voit valita muun kuin relevanssijärjestyksen jo hakua tehdessäsi.
"Du är helig, du är hel" laulun on säveltänyt ja sanoittanut ruotsalainen Per Harling. Suomenkieliset sanat siihen on tehnyt Anna-Mari Kaskinen. Laulun suomenkielinen nimeke on "Pyhä" ja laulun alkusanat ovat "Pyhä yksi yhteinen". Laulu löytyy Anna-Mari Kaskisen toimittamasta nuottikokoelmasta "Matkalauluja".
Nuotti löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmasta. Saatavuustiedot voit tarkistaa verkkokirjastosta (keski.finna.fi) ja siellä voit tehdä myös varauksen.
Matkalauluja | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Sara Hildén ei tiettävästi itse maalannut tauluja, mutta hän oli taitava liikenainen, taidemesenaatti ja suuri taiteen suosija. Sara Hildén syntyi Tampereella 16.8. 1905. Osoitteesta http://www.tampere.fi/hilden/ voit lukea lisää tietoa Sara Hildénistä ja hänen taidemuseostaan Tampereen Särkänniemessä. Aamulehden arkistotietokannasta löytyi tieto, että Sara Hildén kuoli 7.10. 1993. Aamulehden arkistotietokantaa voit käyttää Tampereen kaupunginkirjastossa. Sieltä löytyy erilaisia artikkeleita Sara Hildénistä. Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy myös mielenkiintoinen kirja, jonka on kirjoittanut Timo Vuorikoski. Kirjan nimi on Sara Hildén - mesenaatin muotokuva. Kirja on lainattavissa ja sitä voi myös pyytää varastosta lainaksi, mikäli...
Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjaston aikuisten osaston videokokoelmassa sekä Tesoman kirjastossa kummassakin on tällä hetkellä (maanantaina klo 10.35) yksi kappale etsimäänne videota hyllyssä. Soittamalla esim. aikuisten osaston tietopalveluun puh. (03) 3146 4014, (03) 3146 4015 voitte pyytää tietopalvelun kirjastonhoitajia pistämään video teille syrjään.
Tesoman kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät sivulta
http://www.tampere.fi/kirjasto/ajat.htm
Näin pääsiäisviikolla on kirjastoissa loppuviikosta poikkeavia aukioloja ja ne voi tarkastaa osoitteesta
http://www.tampere.fi/kirjasto/aatot.htm
Kirjaston PIKI-verkkokirjastosta osoitteesta
http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas voi hakea kaikkea kokoelmiimme kuuluvaa aineistoa....
C.J.Gardbergin ja P.O.Welinin kirjassa Suomen keskiaikaiset linnat (1993) on kerrottu Raaseporin käskynhaltijoiden elämänkohtaloista eri vuosisatoina. Siellä kerrotaan mm.haaksirikoista ja rakkaustarinoista.
Ehkäpä saisit niistä muokattua tarvitsemasi tarinan.
Mös Martti Santavuoren kirjassa Kastelholma, Kuusisto, Raasepori (vuodelta 1972) on lyhyehkö selostus asukkaiden vaiheista.
Seuraavissa romaaneissa tapahtumapaikkana on Raasepori:
Ilona Meretoja, Rakkauden viimeinen sinetti (1969),
Eka Lainio, Lumottu sormus (1987 , lasten kirja),
Ursula Pohjolan-Pirjonen, Kolmasti kuningas (1984) ja
Kaari Utrio, Haukka, minun rakkaani (1990)
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Liedon aineistotietokannasta
http://pallaskirja.lieto.fi:8000/Intro?...
Robert Swindells on perusteellisimmin esitelty Mervi Kosken kirjassa "Ulkomaisia nuortenkertojia 1", joka löytyy esim. Rovaniemen pääkirjaston nuortenosastolta. Kirjassa on tietoa mm. Swindellsin lapsuudesta, kirjailijan urasta sekä hänen teoksistaan.
Löytyy mm. seuraavat arvostelut:
Thanatos, häpeä ja muita tutkielmia / Pentti Ikonen, Eero Rechardt (Psykologia 1996, Kirja-arv., nro 2, sivu 141-142) ja
Thanatos, häpeä ja muita tutkielmia / Pentti Ikonen, Eero Rechardt (Suomen lääkärilehti 1996, Kirja-arv., nro 8, sivu 856-858)
Kielihistorialliset kysymykset liittyvät laajaan aiheeseen ja kaipaavat erikoistietämystä, jotta niitä voisi selvittää kattavasti. Ruotsin ja englannin kielen suhteet ovat moninaiset, ne lähtevät samasta alkumuodosta, kehittyvät yhdessä tiettyyn pisteeseen ja lähtevät sitten erillisiin kehityssuuntiin. Englannin kielen historiaa, https://www.thehistoryofenglish.com/ ja ruotsin kielihistoriaa, https://svenskaspraket.si.se/kort-svensk-sprakhistoria/ ja puu, jossa sukukielten kehitys ja niiden eriytyminen toisistaan https://www.grundskoleboken.se/wiki/Svensk_spr%C3%A5khistoria. Kielillä on myös ollut kontaktia ja vaikutusta toisiinsa eri aikakausina (esim. viikingit).
Wessenin Svensk språkhistoria 'sta löytyy...
Hei,
viitteitä Hämeenlinna-aiheiseen kaunokirjallisuuteen löydät Vanamo-verkkokirjastosta sivulta Hämeenlinna kaunokirjallisuudessa
Luettelon avulla voi löytää kaunokirjallisia teoksia, joiden tapahtumapaikkana on Hämeenlinna tai jotka muulla tavalla liittyvät Hämeenlinnaan tai hämeenlinnalaisiin henkilöihin. Luettelo sisältää romaaneja ja näytelmiä, joissa kuvataan Hämeenlinnaa tai lähiympäristöä sekä runoja ja runoteoksia, joissa Hämeenlinna maisemineen tai henkilöineen on tunnistettavissa. Luettelossa mainituissa teoksissa liikutaan usein muissakin ympäristöissä, mutta ainakin osa tapahtumista sijoittuu Hämeenlinnan seudulle.
Valitettavasti "Elementary Modern Standard Arabic" -kielikurssiin ei ole äänitteitä saatavana, vain pelkkä kirja. Mikäli haluat tietää, missä arabian kursseissa on äänite mukana, valitse HelMetissä sanahaku ja kirjoita hakulaatikkoon ARABIAN KIELI KIELIKURSSIT (myös CD-ROM-levyt tulevat mukaan).
Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta löytyi kaksiosainen teos vuodelta 1936 ja 1938. Jostakin syystä tekijä on luetteloitu eri tavalla eri osissa.
Raudonikas, W. J.
Naskal’nye izobraženiâ Onežskogo ozera i Belogo morâ = Les gravures rupestres des bords du lac Onéga et de la mer Blanche
Osa: čast’ 1
(Trudy Instituta antropologii, arheologii, ètnografii , Arheologičeskaâ seriâ ; T. 9:1)
Moskva : Izd-vo Akademii nauk SSSR , 1936
Ravdonikas, V. I.
Naskal’nye izobraženiâ Onežskogo ozera i Belogo morâ = Les gravures rupestres des bords du lac Onéga et de la mer Blanche
Osa: čast’ 2
(Trudy Instituta ètnografii , Arheologičeskaâ seriâ ; T. 10:1)
Moskva , 1938
Nämä käsittelevät Karjalan kaliiopiirroksia.
Ruotsin...
Eniten suomenkielisiä matkailualan kirjoja julkaisevat suuret kustantajat Tammi, WSOY ja Otava. Myös pienemmät kustantajat, kuten Savukeidas, Like, Karttakeskus, Suomalainen Matkaopas, Johnny Kniga ja A-kustannus ovat julkaisseet matkaoppaita.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä on Casa di Lorenzo Manilio Rooman juutalaisessa kaupunginosassa Piazza Giudian laidalla. Talo on rakennettu vuonna vuonna 1468, mutta talon rakennuttaja Lorenzo Manilio halusi kunnioittaa kaupungin roomalaista perintöä ja merkitsi talon rakennusvuodeksi 2221, joka laskettiin Rooman perustamisvuodesta 753 jKr.
http://roma.mysupersite.it/romaantica/regio-9-circus-flaminius/porticod…
https://iviaggidifra.wordpress.com/curiosita/curiosita-romane/la-casa-d…
https://www.romeartlover.it/Iscrizio.html
https://www.romeartlover.it/Vasi29.html
Tätä satukokoelmaa emme löytäneet. Pienistä punaisista autoista on kuvakirjoja
Pieni punainen auto / kirjoittanut ja kuvittanut Tapani Karinen. Perhemediat 2004,
Joonan punainen auto / [teksti ja kuvitus:] Doris Rübel ; [suomentanut Suvi Clarke]. Vaukirja2015
ja Kirjasammon kirjojen joukosta löytyvät seuraavat satukirjat autoista, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/autot%20sadut,
mutta nämä eivät vaikuta kuitenkaan olevan ehkä sopivia. Tunnistaisiko joku lukijoistamme kokoelman?
