Kyseessä on Valion Kefir-mainos. Kappale on arkistomusiikkia ja sen nimi on Shining in the night, sävellys Philip Hochstrate. Kappale on julkaistu kaupallisesti myös levyllä Electro Indie Alternative.
Laulu on Hiski Salomaan säveltämä ja sanoittama "Vanhanpiian polkka". Se alkaa: "Nimeni on minun Riika, enk' oo mikkään vanhapiika." Laulu sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 21 ja nimellä "Vanhanpiijan polkka" nuottiin Salomaa, Hiski: "Hiski Salomaa" (Fazer FM05803-2). Sen ovat levyttäneet Hiski Salomaan lisäksi ainakin Ritva Oksanen ja yhtye Hiskias Möttö & Mojakka.
Hiski Salomaa: Vanhanpiian polkka YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=nMyxqeDFGLU
Hiskias Möttö & Mojakka: Vanhanpiian polkka YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=ow6cfMy-oT0
Aivan etsimäsi nimistä teosta emme onnistuneet löytämään, mutta pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista näyttäisi löytyvän useitakin teoksia aiheesta, kuten esimerkiksi:
Kastemaa, Pekka: Auto 60-luvulla: henkilöautot Suomessa 1960-1969 (Teekkarien autopalvelu, 1985)
Ojanen, Olli J.: Autot ja autoilu Suomessa 60-luvulla (Alfamer, 2002)
Lisää teoksia löydät Helmet-verkkokirjastosta hakusanoilla 'autot' ja '1960-luku´:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1332114__Sautot%201960-lu…
Petri Laaksosen säveltämä "Maailma on kaunis " löytyy ainakin nuottijulkaisusta Messulauluja 3 vuodelta 2023. https://anders.finna.fi/Record/anders.1931868?sid=5227618352Teos on saatavilla Kokkolan kaupunginkirjastosta. Teos sisältää sanat, melodia / 3-4-ääninen kuorosovitus, sointumerkit, pieniä soitinsovituksia.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Internetsivulta löytyvät hakemasi termit. Heidän osoitteensa on http://www.kotus.fi. Klikkaa 'tietoa kielistä' ja 'ruotsi', niin löydät luettelon ruotsin kielen kehitysvaiheista.
Mitään uudempaa suomenkielistä teosta ruotsin kielen kehityksestä ei ole, joten hankalissa käännöstehtävissä kannattaa kysyä neuvoa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta. Mikael Reuter, ruotsinkielisen osaston esimies, on paras asiantuntija tässä tapauksessa.
Ravintolan päivällisen suunnittelusta on kirjoitettu yleensä vain pieniä kappaleita, joten tieto pitää kerätä monista eri kirjoista.
Ateria- ja ruokalistasuunnittelusta, mm. päivällisten suunnittelusta löytyy tietoa esim. näistä Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluvista teoksista:
Hiekkataipale, Anne. Bongaa : palvelun ja tarjoilun avaimet. Helsinki : WSOY, 2002. Sivut 39-40.
Lampi, Raija. Ruokapalvelut työnä. Helsinki : WSOY, 2001. Sivut 105-109.
Liikala, Jaana. Ruokapalvelujen markkinointi. Helsinki : Otava, 1996. Sivut 18-32.
Lehtinen, Mika. Ruoanvalmistuksen käsikirja. Helsinki : WSOY, 2003.
Lehto, Pirkko. Kokin käsikirja. Helsinki : Otava, 1998.
Karhu, Hannu. Ravintolapalvelu. Helsinki : Restamark, 1992.
Louhija, Jarl....
Havaijilaista musiikkia on esim. alla olevilla cd-levyillä. Levyjä on eri Helmet-kirjastoissa, paikallaolon voi tarkistaa Helmet-verkkokirjastosta: http://helmet.fi/
- Hawaii : traditional hula / Halau Hula Ka No'eau
- Legends of ukulele
- Cherish the mele of our kupuna
- Aloha no na kupuna = Love for the elders
- On a coconut island : Music of Hawaii
- Aloha Hawaii
- Guitare Hawaienne authentique = Authentic Hawaiian guitar
Leo Tuominen toimi Rooman suurlähettiläänä 1.9.1968 lähtien. Hän siirtyi Tukholmaan 1.11.1969. Tukholman suurlähettilään posti on merkittävimpiä suurlähettiläsposteja. Tarkempia tietoja voi tiedustella Ulkoasiainministeriön tietopalvelusta tietopalvelu.um@formin.fi
Tässä yliopistokirjastojen kokelmista löytyviä nukkekirjoja asiasanoilla 'nuket' ja'japani'. Näillä pääset varmaan alkuun:
http://finna.fi
'Dolls to remember' löytyi myös HelMetistä:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=nuket+japani&searchscope=9&m=&…
Voit mennä kotikirjastoosi ja pyytää kirjoja kaukolainaukseen tai tehdä sen seuraavasta osoittesta: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Kyllä uuden salasanan saaminen vaatii kirjastokäyntiä ja henkilöllisyyden todistamista. Kyyti kirjastojen käyttösäännöt löytyvät osoitteesta: http://www.kyyti.fi/palvelut/kayttosaannot
Kokeile pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-aineistohakua osoitteessa http://www.libplussa.fi. Valitse asiasanaksi "rakkausrunot", aineistolajiksi kirja ja kieleksi suomi. Saat 30 teosta uutuusjärjestyksessä. Saatavuustiedoista näet missä kirjastoissa teokset ovat paikalla ja voitpuhelimitse tilata ne haluamaasi kirjastoon.
Viimeisten viiden vuoden aikana on ilmestynyt mm. seuraavat kokoelmat:
Viiniä suloisempi on rakkaus--runoja intohimosta ja rakkaudesta,
Häävene vesiä käypi--runoja ja riimejä hääparille,
Tämä hetki on meidän--runoja rakastuneille,
Tuuli paiskii rakkauden ovea,
Runoni rakkaudesta,
Pieniä sanoja sinulle, jota rakastan.
Kontulan kirjastossa on muovitusklinikka ma 20.8. klo 15-17. Alla linkki tapahtumaan:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Jakomaen_kirjasto/Muovitusklinikka(169678)
Perustiedot Pietarista lähtevän rautatieverkoston rakentamisesta 1800-luvulla löytyy suomeksi nopeimmin Wikipediasta. Tällä sivulla on koottu kattava lista eri Pietarista lähteviä ratoja koskevia sivuja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Ven%C3%A4j%C3%A4n_rataverkko
Näillä yksittäisillä sivuilla (esimerkiksi täällä https://fi.wikipedia.org/wiki/Pietari%E2%80%93Varsova-rata) kerrotaan muun muassa milloin eri ratoja rakennettiin. Jos vain perustiedot kiinnostavat, kannattaa katsoa näitä. On myös vastaavia englanninkielisiä sivuja, joilla on enemmän tietoa ja parempia lähteitä.
Englanniksi löytyy myös tämä kattava katsaus: https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_rail_transport_in_Russia
Kansalliskirjastossa on aihetta...
Kyse ei ole voikukista vaan leskenlehdistä, keltaisia karheakukkaisia kuitenkin molemmat. Runo löytyy Maaria Leinosen kokoelmasta Sydämessäni tämä maa, 2003.
Löytyy myös kootuista runoista Matka on laulu : kootut runot II 1994-2005, 2006
"Leskenlehdet sen ensiksi kertovat"
Kuvailemistasi kirjojen kansista tulee mieleen William Nicholsonin trilogia Tuulen laulu, Ylivaltiaan orjat ja Tulilaulu, joka ilmestyi vuosina 2002-2004. Kauniit kansikuvat ovat keltaisissa kuvioiduissa kehyksissä.
Trilogiassa kaksoset Kestrel ja Bowman lähtevät etsimään Aramanthian kadonnutta ikivanhaa Tuulen laulua pelastaakseen perheensä ja koko Aramanthian.
Kyse voi olla useista eri tapahtumista ja laivoista. Sotalapsia kuljettivat Turun-Tukholman ja Vaasan-Uumajan reiteillä ainakin höyrylaivat Arcturus, Heimdall, Brynhilde ja Ariadne.
Kotiliesi-lehden haastattelussa sekä Talentia-lehden artikkelissa mainitaan Arcturus-laivan olleen jäissä kiinni talvella 1942. Teoksessa Elämän pituinen matka: Keski-Suomen Sotalapset ry 20 v kerrotaan Arcturuksen auttaneen Heimdall-höyrylaivaa 1940-luvun alussa vaikeissa jääolosuhteissa. Sotatilan ja ahtojäiden takia matka Tukholmaan saattoi kestää useita vuorokausia.
Alkuvuoden 1942 jääongelmista uutisoitiin aikalaislehdissä, ja esimerkiksi Kansan Lehti kirjoittaa 22.1.1942 Arcturuksen viivästyneen jääesteiden vuoksi, ja 30.1.1942 Aamulehti kirjoittaa...
Hei,
netissä on paljon ohjelmia, jotka tarkastavat plagioitua tekstiä. Osa niistä on maksullisia, osa ilmaisia. Tässä muutama esimerkki:
Scribbr:
Scribbr Plagioinnin Tarkistus
Smodin:
Tarkista, ettei tekstissä ole plagiointia (smodin.io)
Luettelo ilmaisista ja maksullisista työkaluista:
7 parasta plagioinnin tarkistustyökalua opiskelijoille [ilmainen ja maksullinen] (googiehost.com)
Kyseinen Reetta Onkelin kolumni on julkaistu Helsingin Sanomissa 21.12.2009 otsikolla Sinä riität. Vanhat Helsingin Sanomien numerot ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteessä.Mikäli olet Helsingin Sanomien tilaaja ja sinulla on digilukuoikeudet, voit lukea kolumin netissä.
Tiurun sairaalan historia vaikuttaa aika sekavalta vuoden 1941 osalta. En onnistunut löytämään mainintoja siviilipotilaista.Tietoa 43. sotasairaalasta jatkosodan aikana: https://sotapolku.fi/sotapolut/43.-sotasairaala-joutseno/Rauhan sairaala ja Tiuruniemen parantola Kansallisarkistossa: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=410266529Uutinen Laatokka-lehdessä 10.9.1941 Tiuruniemen parantolasta, ks. linkki.
Etätietopalvelun toimintaperiaatteet eivät poikkea kirjaston tietopalvelun yleisperiaatteista, minkä mukaan kaikkia asiakkaita palvellaan tasapuolisesti. Mitään tiedontarpeita ei sinänsä rajata ulkopuolelle, emmekä yleensäkään kysy sitä mihin tietoa tarvitaan.
Mutta kirjaston tietopalvelu ei tee asiakkaan puolesta kaikkea. Tervettä järkeä käytetään, ja aina on syytä pohtia mikä on järkevin ja mielekkäin tapa vastata esitettyyn tiedonhakupyyntöön. Koululaisen puolesta ei tehdä esitelmää, eikä liioin käytetä kaikkea työaikaa tietokilpailuvastausten etsimiseen.
Sen sijaan tietopalvelun ja neuvonnan virkailijat opastavat, avustavat, antavat käyttöön erilaisia tiedonlähteitä, auttavat ihmisiä pääsemään oikean tiedon jäljille. Useimmiten...
