Olisikohan kyseessä HelMet-kirjastoistakin löytyvä Rui João Baptista Soaresin kirja Provérbios Europeus = European proverbs = Eurooppalaisia sananlaskuja vuodelta 2006, jossa on esitelty samoja sananlaskuja suomeksi, englanniksi ja portugaliksi.
Paul Westlake ja Eeva-Liisa Pitkänen ovat tehneet parikin fraasisanakirjaa: Parempi pyy pivossa kuin two in the bush ja Se ei ole minun cup of tea. Molempia löytyy HelMet-kirjastoista.
Lisää englannin fraasisanakirjoja löydät hakusanoilla "fraasit englannin kieli".
Kirjastokorttia ei voi tilata netin kautta, vaan ainoastaan asioimalla paikan päällä jossakin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä ja näyttämällä voimassa olevaa, kuvallista henkilöllisyystodistusta. Kirjastokortin myöntämiseen vaaditaan myös Suomessa oleva osoite. Kirjastokortti on maksuton, mutta mikäli kortin hukkaa, maksaa uusi kortti aikuiselta 3 euroa. Kortti tehdään odottaessa paikan päällä ja uusi asiakas voi heti käyttää sitä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Helmet-kirjastojen käyttösäännöt:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston…
Myöhästymismaksu on Vaski-kirjastoissa 30 senttiä/laina/päivä ja enintään 9 €/laina.
Lasten- ja nuorten aineistosta ei peritä näitä päivittäisiä myöhästymismaksuja.
Kun lainaamasi aineisto on myöhässä viikon eli 7 vuorokautta, kirjasto lähettää siitä ensimmäisen muistutuksen.
Jos lainaamasi aineisto on myöhässä kolme viikkoa eli 21 vuorokautta, kirjasto lähettää siitä toisen muistutuksen.
Maksu ensimmäisestä muistutuksesta on 1,5 € ja toisesta muistutuksesta 3 €.
Jos et vieläkään palauta lainaasi, siitä lähetetään lasku. Laskutustavat ja -maksut vaihtelevat eri Vaski-kirjastoissa ja niistä kannattaa kysyä suoraan omasta kirjastosta.
Maksuja voi saada anteeksi hyvästä syystä, esimerkiksi lääkärintodistuksella tai näin...
Göran Schildtin teoksen
Nykyaika : Alvar Aallon tutustuminen funktionalismiin. - Otava, 1985
mukaan (s. 102) Aallot muuttivat Helsinkiin vuonna 1933 osoitteeseen Mechelininkatu 20.
Helsingin vuosien 1934-1935 puhelinluettelossa on tämä osoite, samoin luettelossa 1935-1936, luettelossa 1936-1937 (julkaistu elokuussa 1936) osoite on Turuntie 26 A (lienee nykyisin Mannerheimintie 54), luettelossa 1937-1938 (julkaistu syyskuussa 1937) Riihitie 10.
Hei!
Hemminki Maskulaisen Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikirian vuodelta 1605 vanhin tunnettu versio on vuonna 1607 Rostockissa painatettu laitos. Teos löytyy digitoituna Kansalliskirjaston ylläpitämästä Doria-julkaisuarkistosta:
http://www.doria.fi/handle/10024/117847
Lutherin virsi "Jumala ompi linnamme" nimellä "Meidhän linnam on Jumal taivast, meidhän kilpem ja otam" on kirjan lopussa olevan sisällysluettelon mukaan sivulla 22.
Helsingin yliopiston uutinen kirjalöydöstä:
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/yllatysloyto-vuodelta-1607-kaksi-uut…
Wikipedian artikkeli Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikiria:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yxi_W%C3%A4h%C3%A4_Suomenkielinen_Wirsiki…
Särkänniemi on 14,2 hehtaarin suuruinen Näsijärveen pistävä niemeke Tampereella, jolla sijaitsee Särkänniemen elämyspuisto. Nykyisin Särkänniemen nimi assosioituu lähinnä vuonna 1975 avattuun huvipuistoon, mutta ajanvietetoiminta alueella alkoi jo Akvaario–Planetaarion myötä keväällä 1969. Lasten eläintarha avattiin heinäkuussa 1970 ja Näsinneulan näkötorni vappuna 1971. Vuodesta 1979 Särkänniemen alueella on toiminut myös Sara Hildénin taidemuseo.Alun perin Särkänniemi ei ollut edes niemi, vaan se tunnettiin ensin Särkänsaarena. Nykyinen Särkänniemi on syntynyt täyttämällä Onkiniemen ja Särkänsaaren välinen salmi nykyisen huvipuiston kohdalla sijainneen Särkän sahan puujätteellä, kivillä ja mudalla. Nykyisin Särkännokkana tunnettu niemen...
Siskon tyttären pojalle ei ole muuta nimitystä kuin sisarentyttären poika.
Sukulaisuusnimityksistä löytyy tietoa esim. Otavan Suuressa Ensyklopediassa, osa 16, 1980, s. 6503.
Tuomas Salsteen verkkosivulla on kaavio sukulaisnimityksistä sukulaiset.pdf - Tuomas Salste
Asiasta saa tietoa myös Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta https//www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Kyllä saa.
Vegaanista elintarviketta ei ole erikseen määritelty elintarvikelainsäädännössä. Elintarvikkeiden merkitseminen
vegaanituotteiksi on vapaaehtoista.
Mikäli eläinperäinen aines esiintyy ruoassa jäämänä eli tuote on valmistettu samassa tehtaassa tai samalla tuotantolinjalla, jossa käsitellään myös maitoa, kananmunia tai muita allergeeneja, siitä on ilmoitettava pakkauksessa, koska tiedolla on merkitystä allergisille asiakkaille. Tämä on pakollinen merkintä. Tuote lasketaan silti vegaaniseksi, sillä sen valmistuksessa ei ole tarkoituksella käytetty eläinperäisiä ainesosia.
Lähteet:
Ruokaviraston sivut: https://bit.ly/3IxyQMS
Ruokaviraston elintarviketietoopas, s. 213: https://bit.ly/3BNVP2G
Vegaanihaaste-sivusto: https://...
Kaunokirjallisuutta, joissa matkustetaan junalla Siperiassa:
Rosa Liksom: Hytti nro 6
Hugo Pratt: Corto Maltese Siperiassa (sarjakuva)
Antti Tuuri: Suuri viljajuna Siperiasta
Paulo Coelho: Alef
Stuart M. Kaminsky: Murder on the Trans-Siberian Express : an inspector Porfiry Rostnikov mystery (E-kirja)
Kaunokirjallisuutta, joka sijoittuu Siperiaan:
Jevgeni Griškovets : Joet
Anneli Ylimartimo: Baikal, ystäväni
Jeremei Arpin: Siperian veriset lumet
Kaunokirjallisuutta, jossa ollaan vankileirillä Siperiassa:
Guzel Jahina: Suleika avaa silmänsä
Riikka Pelo: Jokapäiväinen elämämme
Katja Kettu: Yöperhonen
Matkakertomukset ym:
Robert M. Goldstein: The gentleman from Finland – adventures on the Trans-...
Verkkolehdellä tarkoitetaan tavallisesti julkaisun verkkoon tuottamaa sisältöä, joka yleensä poikkeaa lehden paperiversiosta sekä sisällöltään että ulkoasultaan (esimerkiksi www.hs.fi, www.aamulehti.fi). Digitaalinen lehti sen sijaan on sekä ulkoasultaan että sisällöltään tarkka kopio painotuotteesta: lehden sivut avautuvat tietokoneen näytölle täsmälleen samansisältöisinä ja -näköisinä kuin julkaisun paperiversiossa (esimerkiksi HS Digilehti, Aamulehden näköislehti).
Tähän Tuure Kilpeläisen ja Timo Kiiskisen säveltämään ja Tuure Kilpeläisen ja Jiri Kurosen sanoittamaan Jäähyväiset-lauluun ei ole tähän mennessä julkaistu nuottia.
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa mielellään vastaan kirjalahjoituksia. Kannattaa kysyä aluksi omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville kirjoille.
Kunkin kirjaston henkilökunta arvioi lahjoitukset ja päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Lahjakirjoihin sovelletaan kirjaston yleisiä kirjavalintaperiaatteita ja lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kirjasto pidättää oikeuden olla liittämättä lahjoituksia kokoelmiinsa.
Useissa nuottikirjoissa on tämä laulu, esimerkiksi Musiikin maailmaan : lauluja ja runoja; Suuri toivelaulukirja : lastenlauluja, nimellä Autolaulu, alkusanat: Autolla ajetaan varo-varovasti... Näissä se on nimetty suomalaiseksi kansansävelmäksi, sanoittaja tuntematon. Ks. Viola: https://finna.fi
Näin ollen laulun tekovuotta ei voida määrittää.
Hei,Aika niukasti löytyy tietoa. Nimi lienee oikea, koska missään ei löytynyt muuta tietoa. Loinen ja kruunu romaanin kansiliepeessä on syntymävuodeksi merkitty 1956. Kansiliepeessä on myös tieto, että hän soittaa rumpuja ainakin seuraavissa bändeissä: Transistors, Joan Bennett museo sekä muuta kautta tieto: Smokey Joe's Cafe.Vuosien 1979-80 taitteessa hän soitti Smokey Joe's Cafe -bandissä, joka kiersi klubikeikoilla Baddingin kanssa. Näistä kappaleista on taltioitu ainakin kappaleet: Kukkolaulu, Pikku-Arja, Glendora, Paratiisi, Paras haihtua vaan. Nämä kappaleet löytyvät Baddingin kokoelmalla Henkilökohtaisesti. Nämä mainintana Baddingista kertovissa kirjoissa, mm. Badding: Rauli Somerjoen elämä ja laulut (kirj. Heikki Metsämäki)...
Selvittelin asiaa, ja Internetissä on tosiaan hyvin vähän osumia termillä ”mikrotarina”. Osoitteesta https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/37177/978951394499… löytyvässä opinnäytetyössä viitataan termin yhteydessä David M. Bojen teokseen ”Narrative Methods for Organizational and Communication Research”. Siitä paljastuu, että suomennos on englaninkielisestä termistä ”microhistory”, joka taas on peräisin italiankielisestä termistä ”microstoria”. Suomeksi kai yleensä siitä käytetään termiä ”mikrohistoria”.
Pääsykoetta tarkemmin tuntematta on vaikea ottaa asiaan kantaa varmasti, mutta voisiko kysymys olla juuri mikrohistoriasta? Mikrohistoriaa käsitellään monissa kansatieteen teoksissa, esimerkiksi Matti Peltosen kirjassa ”...
Elokuvassa Matti tosiaan nostaa ilmeisesti suolakalan pytystä ja syö sen. Kala näyttäisi silakalta, vaikka sitä on vaikea tunnistaa varmasti, kun pää puuttuu ja Matti avaa vatsan. Sillä ei kuitenkaan näytä olevan rasvaevää eli se ei olisi siis muikku, jolla on rasvaevä selkäevän ja pyrstöevän välissä. Salakalla vatsaevä on pidempi ja selkäevä on alempana, joten sen pitäisi näkyä kohdassa, jossa Matti pitelee kalaa.
Kirjassa Matti syö myös, mutta ei kalaa, siinä mainitaan, että hän söi varsinkin voita paljon ja ryyppäsi tuopista piimää ja seuraavana päivänä hän paistoi potattipaistikkaita.
Kalan tunnistukseen löytyy apua LuontoPortista, https://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/ ja Vapaa-ajan kalastajien sivuilta,...
Runo on Aale Tynnin Puutarha, alunperin kokoelmasta Lehtimaja (1946). Löytyy Kootuistakin runoista.
--- ---
"Oi haapa, sydämeni puu,
miten lehväsi värisevät!
Minun ihmissilmäni sumentuu -
sano, syksykö on vai kevät?
Sinun laillasi levottomaksi saa
minut ankara tuuli ajan.
Voin lasten suojaksi rakentaa
vain lauluni lehtimajan."
Yhteinen aihealue mainitsemille kirjoillesi on kirjastojen kokoelmaluetteloiden mukaan psygologiset romaanit. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjaston mukaan asiasanayhdistelmällä psykologiset romaanit löytyy kirjoja paljon, noin 1250 suomeksi kirjoitettu tai käännettyä kirjaa.
Kätevä tapa on käyttää kirjanystävien palvelua nimeltä LibraryThing. Sivustolla voi etsi mm. uusia kirjoja luettavaksi; palvelusta löytyy kirjasuosituksia jo luettujen kirjojen perusteella: LibraryThing BookSuggester http://fi.librarything.com/suggester
Tässä yksi listaus edellä mainittuja tapoja käyttäen:
Aurinkomyrsky / Åsa Larsson
Bagdadin kutsu / Yasmina Khadra
Balzac ja vaatturintytär / Dai Sijie
Divisadero / Michael Ondaatje
Hyviin naimisiin /...
Nivara, niverä, nivari ja niveri ovat kaikki niva-sanan johdannaisia ja tarkoittavat "kierosyistä puuta, visaa, pahkaa". Niivermäen niiverin voisi otaksua muokkautuneen tämän sanaryhmän niveri-muodosta.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 1. Suomalais-ugrilainen seura, 1955
