Kivihiili on syntynyt turpeesta, joka on jäänyt maankuoren puristuksiin. Kovan paineen sekä kuumuuden vaikutuksesta turve on hapettomassa tilassa maan alla miljoonien vuosien kuluessa muodostunut kivihiileksi.
Palamista kivihiilen muodostumisprosessissa ei tapahdu, joten palanutta puuta ei prosessiin sisälly. Lisäksi palamiseen tarvitaan happea, jota ei syvällä maan alla ole.
Lisätietoa aiheesta:
http://www.minersmuseum.com/history-of-mining/coal-formation/
https://energiamaailma.fi/mista-virtaa/fossiiliset-energialahteet/kivihiili/
https://peda.net/lohja/peruskoulut/ylakoulut/harjun-koulu/oppiaineet/erityisopetus/8-9-sl/yhteinen_ymparisto/energia/ue7/kivihiili2
https://www.britannica.com/science/coal-fossil-fuel
Varauksen tila muuttuu matkalla -tilasta odottaa noutoa -tilaan heti kun virkailija on merkinnyt varauslaatikon saapuneeksi ja alkaa tyhjentää sitä varaushyllyyn. Eli käytännössä varaus on joko varaushyllyssä, tai ainakin juuri menossa sinne, kun se näkyy odottaa noutoa -tilassa. Sähköpostit tulevat aina viiveellä vasta myöhemmin.
Kysy Kirjastonhoitajalta -palvelu ei pysty arvioimaan rahojen arvoa. Rahojen arvoon vaikuttavat mm. niiden kunto ja painosversio. Hintoja kannattaa kysyä asiantuntevalta numismaatikolta.
Verkosta löytyvät mm. seuraavat sivustot, joista saattaa olla apua hinnanmäärityksessä:
https://www.thesprucecrafts.com/1970-quarter-4582114
https://cointrackers.com/coins/915/1988-d-washington-quarter/
Valitettavasti kirjaston poistettavista kirjoista ei oteta vastaan toiveita, eikä Turun pääkirjaston kerran vuodessa järjestettävään poistokirjamyyntiin voi tehdä varauksia. Vähän vanhempien, kirjakaupoista löytymättömien kirjojen metsästämisessä esimerkiksi seuraavat internetin kauppapaikat voivat olla suureksi avuksi:
https://www.antikvaari.fi/
https://www.tori.fi/
https://www.huuto.net/
Vinkattakoon tässä, että joku näyttäisi tällä hetkellä myyvän kyseistä Markku Turusen kirjaa kolmella eurolla huuto.netissä.
Kirjastojen tietokannoista lauluja voi etsiä laulun nimen ja kotimaisia nuotteja myös alkusanojen mukaan, joskus myös kertosäkeen mukaan.Aiheen mukaan lauluja voi etsiä Yleisradion Fono-tietokannasta. Aiheella laiva löytyy 185 suomenkielistä viitettä, purje-alkuisella sanalla 23 viitettä. Valitettavasti Yle Arkisto on lopettanut Fono-tietokannan päivittämisen tammikuussa 2022.Yleisradion Fono-tietokanta:www.fono.fiFonon tarkennettu haku:http://www.fono.fi/LaajennettuHaku.aspx
Aivan L. Onervan tyyliä mukailevaa nykyrunoilijaa ei ehkä löydy, mutta hänen jälkeensä tulleista runoilijoista voisit kokeilla esimerkiksi seuraavia: Johanna Venho, Aulikki Oksanen, Rakel Liehu, Sirpa Kyyrönen, Anne Hänninen ja Lassi Nummi. Linkit Kirjasampoon:Johanna Venho: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175962676666Aulikki Oksanen: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175916263016Rakel Liehu: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175927940816Sirpa Kyyrönen: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Factor_Kyyr%2525C3%2525B6nen%25252C%252BSirpaAnne Hänninen: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175923599411Lassi Nummi: https://www....
Laajaan kysymyspakettiisi löytyy runsaasti kirjallista materiaalia
Helsingin kaupunginkirjaston eri tietokannoista esim. omasta aineisto-
tietokannastamme PLUSSASTA (www.lib.hel.fi/plussa/), lehtitietokanta
ALEKSISTA, internet-pohjaisista tietokannoista ja Helsingin yliopiston
ylläpitämistä LINNEA-tietokannoista. Asiasanahaku tuottaa parhaan tuloksen
- keskeisimmät asiasanat löytyvät kysymyksestäsi.
Hyvää aiheeseen liittyvää kirjallisuutta löytyy esim. monikulttuurisuus-
ja suvaitsevaisuus aiheisesta kirjalistasta Nuorisotiedon kirjastosta
(www.alli.fi/kirjasto/).
Eve Hietamiehestä löytyy tietoja teoksesta Kotimaisia nykykertojia (BTJ 1997).
Tuoreimmat tiedot löytyvät osoitteesta http://www.otava.fi/kirjailijat/
Eve Hietamiehestä on kysytty tällä palstalla myös aikaisemmin, vastaukset voi tarkistaa Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta asiasanalla hietamies eve.
Varmaa vastausta en pysty antamaan, mistä kansanperinteessä käytetyt nimitykset hauen pään luille löytyy, mutta jossain alla olevista teoksista ne voisivat olla.Satu Apo & Saima-Liisa Laatunen: Veden viljaa (Kalevalaseuran vuosikirja 56) https://finna.fi/Record/outi.38661?sid=4863326209Marita Råman: Mulurautunen : ruutanalliset säkeet https://finna.fi/Record/eepos.1946988?sid=4863327676U. T. Sirelius: Suomalaisten kalastus https://finna.fi/Record/erkki.42300?sid=4863332353
Jyväskylän kaupunginkirjaston syksyn ensimmäinen Digitietoisku on tosiaankin 26.8. Sen aiheena on Paikallisaineistojen löytäminen Finna.fi-hakupalvelussa.Löydät Digitietoiskujen ohjelman kirjaston verkkosivuilta. Linkki ohjelmaan. Henkilökohtaisen opastusajan Ikääntyvien yliopiston digineuvojille voi varata vaikka heti ottamalla yhteyttä oman kirjastosi asiakaspalveluun. Kaikki digineuvojien syksyn opastusajat eivät ole vielä varmistuneet, mutta esimerkiksi pääkirjaston digineuvojille ajan voi jo varata.
On olemassa kaksi samannimistä laulua. Kumpaakaan ei ikävä kyllä ole saatavilla HelMet-kirjastoista. Toinen vanhempi on Yrjö Väsärin (Göran Ödnerin salanimi)1955 saveltämä Syntymäpäivävalssi, joka sisältyy Lahden kaupunginkirjaston käsikirjaston kokoelmaan Musiikin tietopalvelukansio. Tämä teos alkaa sanoilla "Lakastuu kukkaset kauneimmatkin" ja se kuuluu myös Kansalliskirjaston, http://www.kansalliskirjasto.fi/index.html ja Suomen Jazz & Pop Arkiston, http://www.jazzpoparkisto.net/digitoimisto.php kokoelmiin. Toinen on Mauri Kivikosken säveltämä ja se alkaa sanoin "Maailma muuttuu ja aika rientää" ja kuuluu nuottikokoelmaan Maurin viisuja (2008), joka on saatavilla muutamista maakuntakirjastoista kaukolainaamalla.
Tämäntyyppisissä kysymyksissä kannattaa kääntyä suoraan Helsingin kaupunginarkiston puoleen. Sieltä löytyvät mm. kaikkien Helsingin koulujen vuosikertomukset. Meillä täällä kaupunginkirjastossa niitä ei ole kattavasti, eikä myöskään kaikkien koulujen matrikkeleita.
Helsingin kaupunginarkiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
Ihminen voi tulla riippuvaiseksi erilaisista asioista, joten tietokoneen käytöstäkin voi tulla riippuvaiseksi. Erilaisia tietokoneriippuvuuden muotoja ovat peliriippuvuus ja nettiriippuvuus. Osoitteesta http://www.paihdelinkki.fi/ saat asiasta enemmän tietoa.
Osoitteesta http://www.csc.fi/WWW/ löytyy Funetin verkkopalveluiden opas WWW -palveluiden suunnittelusta ja ylläpidosta. Luvussa WWW -palveluista tiedottaminen kerrotaan ilmoituspalveluista, joita löytyy Funetin lisäksi mm. Yahoosta.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat -linkkihakemistossa http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm kohdassa Viestintä - Kotisivu - Yleistä - Mainosta kotisivuasi on luettelo erilaisista tiedotustavoista ja -paikoista mm. hakemistoista ja hakupalveluista, joihin voi verkkoaineistostaan ilmoittaa.
Kirjaston kokoelmaluettelosta löytyi hakusanoilla internet ja markkinointi seuraavat teokset:
STEINBOCK, DAN:
INTERNET JA MARKKINOINTIVIESTINNÄN MUODONMUUTOS,
STEINBOCK, DAN:
INTERNET JA MAINOSTAJA,
STERNE, JIM:...
Lastenkirjoissa käsitellään erilaisuutta nykyään koko ajan enemmän, onneksi. Vammaisuus, erilaisuuden hyväksyminen ja samanarvoisuus ovat keskeisinä teemoina ainakin seuraavissa, alla mainituissa kirjoissa. Nämä kaikki soveltuvat hyvin ääneen luettaviksi. Teosten kuvaukset löytyvät Kirjasammosta, alla olevien linkkien taka:
Kuvakirjat:
Harainen, Pirkko: Empo ja oikea ystävä (Karkkila: Mäkelä, 2014).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf17a254b-c5c6-445a-84e1-218021eeee49
Kallioniemi, Tuula: Neljä muskelisoturia (Hämeenlinna: Karisto, 2018).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6846657
Wänblad, Mats: Pikkusiipi (Helsinki: Kolibri, 1997).
https://www...
Korttisi on vanhentunut. Kirjastosulun aikana emme valitettavasti voi tehdä uusia kirjastokortteja. Sulun jälkeen saat uuden kortin minkä tahansa Helmet-kirjaston asiakaspalvelussa.
Tittamari Marttinen on julkaissut kirjan Tavallisen kiva päivä (Lasten Keskus, 2009). Kirjassa on kahdeksan kertomusta, jotka tutustuttavat lasten oikeuksiin ja niiden toteutumiseen. Kirjassa on myös toiminta- ja keskusteluvinkkejä, joiden avulla kirjaa voi käsitellä. Kirja on kirjoitettu tyyliin, joka sopii hyvin alakouluikäisille.
Viime vuonna ilmestyi suomeksi Annika Sandelinin kirja Varislaulu Pohjolan lapsille (Luckan, 2021). Kirjan on suomentanut Henriikka Tavi. Kirja on kuvakirja, joten sitä voi käsitellä pienempien lasten kanssa, mutta sitä voisi soveltaa myös alakouluikäisille.
Molemmat kirjat löytyvät Helmet-tietokannasta.
Emme valitettavasti tunnistaneet kyseistä runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ehkä tarkoitatte seuraavaa levyä? Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohaku-tietokannasta löytyy tekijänimellä Collage levy nimeltä Parimad lood 1970-76 = Complete recordings Se kuuluu Itäkeskuksen kirjaston, Kirjasto Kympin ja Leppävaaran sekä Tapiolan kirjastojen kokoelmiin. Tarkemmat tiedot Helmet-aineistohausta osoitteessa http://www.helmet.fi Kirjoittakaa Sanahaussa hakukenttään Uni tule silma peale. Ko levyn tiedoissa ei kuitenkaan mainita Otto Donneria.
Näillä tiedoilla ei löytynyt varsinaisesti miehen paidan muuttamista naisen paidaksi.
Suuri käsityölehti 2004:5, sivulla 24, 75 on ohje vanhan kauluspuseron muodistamisesta, jossa kavennetaan ja lyhennetään vanhaa paitapuseroa.
Suuri käsityölehti 2005:6-7, sivulla 52- on kaavojen mittataulukko ja välikoon piirtäminen, joista voisi olla apua.
Naisten paitapuseron kaavoja löytyy useista lehdistä, mm.
Suuri käsityölehti 2007:4, 2006:6-7, 1998:1.
