Suomen murteiden sanakirjan mukaan holppi on juippi, retku (substantiivi)
"Niistä (pojista) tuloo sellaasia holppia (= juippeja, retkuja) kun ei oo isää." (Laihia)
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_1b6acf7cba4e77593013d5…
Verbinä holppia tarkoittaa 1. harppoa 2. hörppiä.
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_f37f0f6e9a10e1a6216…
Holppi on myös sukunimi.
https://fi.geneanet.org/sukututkimus/holppi/HOLPPI
Linkitetystä laulun "Spesso, Sprofondo" sanoista löytyy englanninkielinen käännös Lyrics Translate -sivustolla. Ainakin kappaleen alku tuntuu viittaavan Sapfon runoon.
Samalta sivustolta löytyy käännöksiä muidenkin Shapplinin laulujen sanoista.
Tällä hetkellä pääkaupunkiseudun kirjastoissa kyseistä elokuvaa on saatavana vain vhs:nä. Elokuva on julkaistu dvd:nä 21.5.2010. Ainakaan toistaiseksi sitä ei ole hankittu kirjastoihin. Ne dvd:t, joille ei myönnetä lainaoikeutta, eivät ilmesty kirjastoihin. En kuitenkaan osaa sanoa, onko Pikku Pietari tällainen tapaus.
Kannattaa joka tapauksessa tehdä Pikku Pietarista hankintatoivomus: https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
Hei !
Pahoittelen tapahtunutta, näin voi käydä vaikka kirjastoissa pyritään suureen huolellisuuteen. Lähikirjastossanne muistettiin teidän tapauksenne. Jos vielä jatkossa sattuisi samoin, niin kannattaa ottaa mahdollisimman pian suoraan yhteys ko kirjastoon.
Nimikirjat selittävät Sainin Saimin ja Saiman kansanomaiseksi rinnakkais- tai lempinimeksi, jolloin sen lähtökohta on järvennimi Saimaa.
Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkitietokannasta ei löydy Saini-nimisiä tuotteita.
J. S. Bachin aikana piano sellaisena kun me sen nykyään tunnemme oli vasta kehitteillä. Bach sävelsi kosketinsoitinmusiikkinsa enimmäkseen cembalolle, klavikordille ja uruille. Bachin kosketinsoitinkonsertot on Heikki Poroilan ohjeluettelon (http://www.kaapeli.fi/~musakir/republic/Bach/esi.html) mukaan sävelletty cembalolle, vaikka niitä pianolla paljon nykyään esitetäänkin. Oikeampaa olisi siis puhua Bachin cembalokonsertoista.
Bachin cembalokonsertoissa on samaisen ohjeluettelon mukaan käytetty jousi- tai kamariorkesteria. Barokkiajalla orkesterin koko vaihteli pienistä yhtyeistä suuriin orkestereihin - kamariorkesteri sopii tähän yhteyteen siis mainiosti.
Kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi) mukaan Grahamilta on julkaistu suomen kielellä seuraavat teokset.
Avioliitto ja kotimme (1. painos 1963)
Elämästä on kysymys! (1. painos 1987)
Elämästä, uskosta, juoksun päättämisestä (2012)
Enkelit, Jumalan salaiset asiamiehet (1976)
Herätystä nykyaikana (1951)
Jeesus-sukupolvi (1972)
Kristus ja kotimme (1962)
Kukistettu kuolema (1991)
Kärsimyksen monet kasvot (1982)
Kääntyminen (1988)
Maailma liekeissä (1966)
Matkalla (2006)
Millainen on taivas? (2013)
Myrskyvaroitus (1993)
Neuvoja kristityn elämään (1955)
Omana itsenään : omaelämäkerta (1997)
Onko helvetti todellisuutta? (1964)
Onnellisen elämän avaimet (1987)
Onnen salaisuus (1956)
Puhalla Jumalan tuuli (1977)
Pyhän Hengen lahja (1979)...
August Strindbergin romaanin "Ensam" on kääntänyt suomeksi Laura Sorma ja se on lainattavissa esimerkiksi Turun, Jyväskylän, Tampereen ja Hämeenlinnan pääkirjastoista. Suomennos on vuodelta 1913 ja siinä kyseinen kohta on suomennettu näin:
"Ja niin huomattiin, ettei kukaan enää puhunut tulevaisuudesta, vaan ainoastaan menneisyydestä, siitä yksinkertaisesta syystä, että jo elettiin tuossa uneksitussa tulevaisuudessa, eikä enää voitu uutta runoilla." (s. 7)
Virallista käännöstä Evert Tauben "Så skimrande var aldrig havet" -kappaleesta ei löytynyt, mutta hakusanoilla "Evert Taube niin aallot kimmellä ei koskaan" löytyy netistä joitakin versioita.
Lähteet:
August Strindberg, "Yksin" (1913, suom. Laura Sorma), sivu 7.
Kotiliesi Käsityö -lehden syksyn 2017 numeroita on lainattavissa useissa Helmet-kirjastoissa. E-lehtenä näin vanhoja numeroita ei ole luettavissa. eMagz-palvelun arkistossa on luettavissa.
Voit varata itse vain yhden kunkin lehden numeron. Jos haluat varata useamman numeron, ota yhteyttä kirjastoon, niin virkailija tekee varaukset puolestasi.
Lehtien varaaminen tapahtuu näin. Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta Varaa tai painiketta Lisää koriin. Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta Jatka. Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta Varaa valittu lehden numero.
https://kirjtuo1.helmet.fi/...
Pääset katsomaan ja uusimaan lainojasi kirjautumalla verkkokirjastoon. Verkkokirjastoon kirjautumisessa tarvitset käyttäjätunnuksesi (kirjastokortin numero, näkyy kortin takapuolella tai vaihtoehtoisesti henkilötunnuksesi) ja nelinumeroisen pin-koodisi.
Mikäli pin-koodi on unohtunut, saat uuden käymällä jossain kirjastomme toimipisteessä. Puhelimitse sitä ei voida antaa.
On vaikea tietää, mistä sinun kohdallasi johtuu se, ettet voi uusia lainojasi. Uusimisen onnistumiseen vaikuttavat ao. seikat:
Lainat voi uusia 5 kertaa, ellei niistä ole varauksia.
Pikalainoja ei voi uusia.
Lainoja ei voi myöskään uusia, jos maksamattomia maksuja on 10 euroa tai enemmän.
Lainojen uusiminen verkkokirjastossa ei onnistu, jos olet saanut...
Tuntomerkkien perusteella kyseessä lienee Léa Poolin vuonna 1999 ohjaama kanadalais-ranskalais-sveitsiläinen "Emporte-moi" (suom. "13 ja risat", engl. "Set Me Free").
Elokuva on esitetty Ylen kanavilla vuonna 2005 kahdestikin (5.5. Yle TV1, 1.11. Yle Teema). Elokuvan päähenkilöä Hannaa esittää Karine Vanasse.
Lisätietoja elokuvasta mm. Elonetissä ja IMDb:ssa.
Etsinnän kannalta tärkeä tieto on, millä vuosikymmenellä koulua on käyty.
J. N. Lahtisen säveltämä ja Siiri L:n (eli Siiri Lamerin) sanoittama laulu "Sisään tullessani" alkaa: "Portahissa hiljaa kuljen, ovet myös mä hiljaa suljen". Laulu sisältyy J. N. Lahtisen toimittamaan nuottiin "Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset" (Valistus, 1932, s. 75).
Kanto - kansalliset toimijatiedot: J. N. Lahtinen:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000123051
Kanto - kansalliset toimijatiedot: Siiri Lameri:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000198976
Kysy kirjastonhoitajalta -palstan seuraaja tiesi vastauksen kysymykseen. Kirja on K. A. Järventauksen romaani Summan savut (WSOY 1940).(Valitettavasti en saanut selville, mistä kirjasta ote on. Onko lukijoillamme tietoa kyseisestä kirjasta?)
Vanha kunnon (Carl) Grimbergin Kansojen historia on edelleen erinomainen tietolähde - osa 2 Etu-Aasia - Kreikka käsittelee mm. muinaisia persialaisia, kuuluisuudet Kyyros ja Dareios I mukaan lukien. Kreikkalaisen Herodotoksen Historiateos on
mielenkiintoinen lisuke (myös Grimberg näyttää olevan sitä mieltä). Jos on utelias voi tarkistaa löytyisikö lisää
esim. John Curtisin Ancient Persia -teoksesta.
Ilmatieteen laitoksen säätilastoissa http://www.fmi.fi/saa/tilastot.html?pic=0816.gif eivät kerro toteutuneita päiväkohtaisia säätietoja. Ottamalla yhteyden ilmatieteen laitokseen saattaisi sieltä saada nuo tiedot. Yhteystiedot ovat : Puh. (09) 192 91
Faksi (09) 179 581 Postiosoite: PL 503, 00101 HELSINKI
Käyntiosoite 19.9.2005 alkaen: Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki. Säätilastot (ma-pe klo 8.00-16.15);
Ilmastopalvelu 0600 1 0601 (hinta 3,01 e/min + pvm).
Sääennusteen mukaan (HeSa 17.8.2006) Etelä-Suomeen oli luvassa ko. päiväksi aamulla 14-15 ja iltapäivällä 20-21 ja Pohjois-Suomeen oli luvassa aamulla 10-12 ja iltapäivällä 15 astetta Celciusta.
Suomalaisen tautiperinnön taudeista Hervan tauti ja hydroletalusoireyhtymä johtavat sikiön menehtymiseen useimmiten jo raskausaikana. Kirjastonhoitaja ei kuitenkaan ole lääketieteen asiantuntija, vaan vastaamme kysymyksiin tässä palvelussa oman ammattiosaamisemme puitteissa. Tarkempaa tietoa näistä taudeista saadakseen kannattaa kääntyä terveydenhuollon ammattilaisten puoleen. Lisätietoa:Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Suomalaisen tautiperinnön taudit. Suomalaisen tautiperinnön taudit - THL. Luettu 21.8.2025
Voit etsiä tietoa Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1012560647 esim. asiasanoilla tiedonhallinta, tietohallinto, informaatio. Asiasanoja voi myös yhdistellä. Kokoelmista löytyy eniten suomenkielistä kirjallisuutta, esim. Mikko Ruohosen Yrityksen tietohallinto (1999).
Englanniksi löytyy mm. Kenneth C. Laudonin Essentials of management information systems: organization and technology in the networked enterprises (2001) ja Mariam Ginmanin Information culture and business performance (1993). Yleisissä kirjastoissa asiasanoitus tehdään suomeksi ja ruotsiksi, englanniksi asiasanoja ei ole.
Internetistä voit etsiä myös englanninkielisillä asiasanoilla....
Hae HelMet kirjaston aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun muoti historia.
Rajaa alasvetolaatikosta kieli suomi.
Joitakin löytyneitä teoksia:
Kopisto, Sirkka: Moderni Chic nainen: muodin vuosikymmenet 1920-1960.
Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia
Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia
Muoti: Suunnittelijoiden vuosisata 1900-1999
Nuorisomuodista löydät tältä sivulta
http://www.ouka.fi/ppm/1950/3_2.html
Muotia ja kauneudenhoidon historiaa käsittelevät kirjat ovat kirjastossa luokassa 90.21
Kauneudenhoidosta kertoo esim. teokset
Rusoposkia, huulten purppuraa.
Utrio, Kaari: Bella Donna: kaunis nainen kautta aikojen.
Ilmeisesti ei ole. Tätä Yeatsin runoa ei löydy Lahden kaupunginkirjasto käännösrunouden runotietokannasta Linkki maailman runouteen. Tietokannasta löytyy kyllä paljon muita Yeatsin runoja.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Kun vaihdat HelMetin omien tietojen varaussivulta noutopaikkaa pudotusvalikosta, täytyy muistaa painaa vielä nappia ”Poista merkityt varaukset tai vaihda noutokirjastoa”. Vasta sen jälkeen noutopaikan siirto rekisteröityy. Jo matkalla olevien varausten noutopaikkaa ei voi enää muuttaa.
