Hei ja kiitos viestistä!
Pikalinkit uutuuksiin löytyy etusivulta (https://keski.finna.fi/) hakulaatikon alta siniseltä pohjalta. Peleissä uutuudet ovat kolmelta kuukaudelta, muissa aineistolajeissa kuukauden ajalta.
Uutuuksia voi rajata kokoelmasta niinkin, että painaa vaan suurennuslasia (hae-painike) hakulaatikon jälkeen. Näin esille saa koko kokoelman. Aineistotyypin alta voi rajata haluaako uutuuksiin esille vaikkapa kirjat tai muun aineistolajin. Vasemmassa laidassa alimpana valintana on Uutta Keskissä. Sen alta voi rajata uutuudet vaikkapa viimeisen viikon ajalta (tai viimeisen kuukauden, 3 kk, 6 kk, 12 kk tai oman päivämäärän mukaan.
Toivottavasti tästä on apua.
Spes patriae -kirjasarjassa julkaistiin vuosittain uusien ylioppilaiden nimet. Vuoden 1993 kirjaa voi tutkia paikan päällä seuraavissa helmet-kirjastoissa: Kallio, Rikhardinkatu ja Pasila. Teosta ei lainata. Kirjasta löytyvät tiedot ylioppilaista, jotka antoivat suostumuksensa julkaisuun.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1099937__Sspes%20patriae_…
Toinen vaihtoehto olisi ehkä tiedustella asiaa suoraan koulun arkistoista. Vartiokylän lukio sulautui myöhemmin 1990-luvulla Itäkeskuksen lukioon (nyk. Helsingin kielilukio) https://www.hel.fi/fi/kasvatus-ja-koulutus/helsingin-kielilukio/helsing…
Sitaatti on E. M. Forsterin teoksesta Hotelli Firenzessä (A room with a view, s. 165). Se kuuluu Hanna-Liisa Timosen suomennoksessa vuodelta 1986 näin:Elämää on helppo merkitä muistiin, mutta hämmentävää kokea, [ja niinpä me syytämme hermoja tai turvaudumme johonkin toiseen iskusanaan, joka kätkee salaisimmat toiveemme].
Hei,Kirjassa Pöytä koreaksi kerrotaan seuraavaa: "Maaseudulle pöytäveitsi ja -haarukka kotiutuivat hitaasti. Miesväki käytti ruokapöydässä omia puukkojaan: joskus emäntäkin kantoi linkkuveistä hameen taskussa. Veitsen puutteessa perunat kuorittiin lusikanvarren ja peukalon avulla." (s. 220)Samalla sivulla kerrotaan, että kansanelämän kuvaaja Johannes Häyhä kertoo, että talonpoikaistalossa esim. rovastille oli katettu puulautaset ja kirkastetut puukkoveitset ja pahoiteltu, ettei talossa ollut pöytäveitsiä. Tästä voi päätellä, että puukkomainen veitsi oli käytössä. "Vasta kotimainen teollinen valmistus toi metalliset lusikat, veitset, ja haarukat koko kansan ulottuville ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen voi sanoa niiden olleen useimmissa...
Muistelemanne kohta kuuluu kaiketi tarkasti "...minä maiset murheeni unohdan, sinisilmiis kun katsoa saan". Laulun, nimeltään romanssi, sanat löytyvät mm. kirjasta "Suuri toivelaulukirjakirja 1", s. 32-33.
Sanat löytyvät myös Internetistä, esim. sivulta
http://www.saunalahti.fi/~rkuosa/karzu/musiikki/laulut/romanssi.html
Mikäli Säkkijärvi-kirja, jonka mainitsitte, on Väinö Sepän kirja Säkkijärvi kautta aikojen, voin iloksenne kertoa, että kirjaa on lainattavissa monessa kirjastossa. Siitä vaan lähimpään kirjastoon pyytämään teosta kaukolainaksi.
Mikäli kyseessä on jokin muu kirja, sitäkin voi tiedustella kaukolainaksi oman kunnan kirjastosta.
Tikkurilan lukion kotisivulta http://www.edu.vantaa.fi/tilu/etusivu.html
löytyy mm. opinto-ohjelma. Vastaava tiedostoa kuin Helsingin matematiikkalukion tuntijako ei löytynyt. Kotisivulta löytyvät myös koulun yhteystiedot.
Todennäköisin selitys kuvaamaasi tilanteeseen (kun et kerro, mistä kirjasta on kyse) on se, että kirjasta on julkaistu useampia laitoksia. Jos näillä laitoksilla on eri ISBN-tunnistenumero, ne näkyvät myös tietokannassa eri teoksina, vaikka sisältö olisi sama. Tällaisissa tapauksissa voi toiseen versioon olla varauksia, kun toista löytyy runsaasti eri kirjastojen hyllystä.
Tavallista on, että kun kirjasta otetaan uusi painos, siihen kiinnittyy varauksia, koska se tulee näkyviin uutuusluetteloon.
Asialla on vaikea tehdä mitään, koska monissa tapauksissa, joskaan ei suinkaan kaikissa, eri ISBN-numero tarkoittaa jollain tavalla muutettua versiota, mistä syystä julkaisut on tarkoituksenmukaista pitää erillään.
On myös mahdollista, että...
Hyvä paikka yöpyä on Rastila Camping Helsinki -leirintäalue. Se ei ole kovin kaukana Roihuvuorestakaan. Leirintäalueen sivusto löytää alta:
http://www.rastilacamping.fi/
Tarkempia tietoja saa sähköpostitse: rastilacamping(at)hel.fi
Hyvä lähtökohta on ainakin väitöskirja Toivoisin eläväni päivän kauemmin kuin lapseni, tekijä: Oiva Antti Mäki, 1998. (Acta Universitatis Tamperensis 616). Sen lähdeluettelo on laaja, ja siinä on myös englanninkielistä aineistoa. Fennica CD-ROM antaa hakusanoilla kehitysvamm* ja omaishoi* myös toisen viitteen, jossa tekijänä Johanna Kaunistola, 1998.
Lehtiartikkeleiden viitetietokanta Aleksi CD-ROM antaa samoilla hakuehdoilla vian yhden viitteen.
Olisiko hyötyä kirjasesta Hyvää palvelua 2000 : omaishoitajille, vanhuksille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille, 2000. Siinä mainitaan ainakin Omaishoitajat ja läheiset ry:n yhteystiedot.
Voit hakea yhdistystoiminnasta kertovia teoksia aineistotietokanta Helmetistä www.helmet.fi käyttämällä aihehakua ja antamalla hakusanaksi järjestöt tai järjestötoiminta. Näin saat varsin paljon viitteitä. Kuvakkeesta Rajaa/Järjestä hakua voit rajata hakua aineistolajin ja kielen mukaan sekä järjestää viitteet ilmestymisvuoden mukaan. Löytynyttä viitettä (teoksen nimeä) hiirellä klikkaamalla saat näkyviin tarkemmat tiedot teoksesta, sijaintitiedot ja sisältöä kuvaavat asiasanat. Tarkemman haun voit tehdä hakutapaa sanahaku käyttäen. Tällöin voit yhdistää useamman hakusanan, esim. järjestötoiminta oppaat tai järjestöt perustaminen. Internetistä tietoa yhdistyksen perustamisesta löydät Patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistysrekisteri-...
Muhoksella ei ole englannin- tai saksankielestä, mutta muista Outi-kirjastoista löytyy, kts. www.outikirjastot.fi ja hakuehdoksi alasvetovalikosta "kustantaja" Univerb, niin pitäisi löytyä.
Kirjastokorttiin liittyvän salasanan saa ainoastaan tulemalla kirjastoon. Salasanaa ei siis anneta puhelimitse tai sähköpostitse.
Lainat voi uusia myös puhelimitse.
Kirjastoalan ammattitaito ei ole salaisuus: kirjastot.fi-sivustolta löytyy kattava paketti alan koulutuksesta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Samalla sivulla on myös linkki kirjastoalan koulutus- ja kelpoisuusvaatimuksiin:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Korkeakoulututkinnosta on paljonkin apua, pätevöitymisessä se otetaan huomioon ainakin yliopistossa opiskeltaessa.
Tutkinto voi olla yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto.
Helsingin seudulla ei järjestetä yliopisto- tai ammattikorkeakoulutason koulutusta, lähimmät paikkakunnat ovat Tampere ja Turku. Kursseja on joinakin vuosina ollut mahdollista suorittaa...
Erno Paasilinnan ajatelmakokoelmista ei tätä lausetta löytynyt. Kirjastonhoitajien keskustelupalstalla käydyssä keskustelussa nousi esiin että ajatus voisi olla aikaisempaa perua kuin Erno Paasilinnan esittämä, mutta todistetta tähän ei löytynyt.
Toistaiseksi kukaan ei valitettavasti ole tunnistanut laulua. Lähetin kysymyksesi nyt kirjastojen valtakunnalliselle keskustelulistalle siinä toivossa, että muualla Suomessa joku keksisi, mistä laulusta on kyse. Jos näin käy, palaan asiaan.
Tarkoittanet Helmet-kirjastoissa järjestettäviä kielikahviloita, joissa voit harjoitella suomen puhumista rennossa seurassa.
Alla olevasta linkistä löydät listan kaikista Helmet-kirjastojen kielikahviloista.
http://www.helmet.fi/download/noname/%7B5C5AB153-3FB8-4921-8724-4D096C5…
Voit etsiä sopivaa kielikahvilaryhmää myös Helmet-palvelusivuston tapahtumakalenterista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?t=Kielikahvi…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Suomen_kiele…
Tutkin sekä antikvariaattien verkkoluetteloita että kansallisbibliografiaa.Tällä perusteella sanoisin, että tuorein nidottu keltakantinen Neiti Etsivä -kirja on Neiti Etsivä ja hehkuvan silmän arvoitus (1976). Samana vuonna julkaistiin vielä myöskin uusintapainoksia sarjan varhaisemmista osista keltakantisina versioina, mutta vuoden 1978 julkaisut ovat jo olleet sidottuja painoksia uudenlaisilla kansikuvilla.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.antikvaari.fi/
https://www.antikka.net/index.asp
Videokasettina Pessi ja Illusia on lukuisissa suomalaisissa kirjastoissa: Sysmä, Vesilahti, Jyväskylä, Rovaniemi, ja Lestijärvi. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin mukaan Pessi ja Illusia -elokuvaa ei ole julkaistu Suomessa toistaiseksi DVD:llä, siksi sitä ei ole Suomessa saatavissa kirjastoissa. Pessi ja Illusia -elokuvan reitti saksaankielisille markkinoille ei ole tiedossamme.
Elokuva on katsottavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja televisioarkiston katselupisteissä: https://kavi.fi/fi/rtva/ohjelmien-katselu-ja-kuuntelu/ohjelmavirta
Lähteitä:
Amazon https://www.amazon.de/Pessi-Illusia-Feenland-Eija-Ahvo/dp/B00KASQV8C
Finna: https://finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=Pessi+ja+Il…...
Lohduttavaa kirjallisuutta on kysytty aiemmin tällä palstalla. Vastaus löytyy arkistosta https://www.kirjastot.fi/kysy/ystavani-on-eroamassa-ja-haluaisin . Ehdotetuista teoksista voisi suositella:
- Richard Bach: Kohoa siivillesi ja Lokki Joonatan
- Forster: Hotelli Firenzessä ja Bates:Oi Ihana toukokuu.
- Myös De Mellon Havahtuminen -kirjaa on paljon luettu. Tämä on luokassa elämänfilosofia, elämäntaito.
Samoin terapeuttisia kirjoja on kysytty palvelussamme. Tässä vastaus https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-terapeuttisia-kirjoja-ryhman-kaytto…
Muita mahdollisia:
Suru, myötätunto, esimerkiksi:
- Hosseini: Leijapoika https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10330
- Lee: Kuin surmaisi satakielen, https://www.kirjasampo.fi...
