Tuomo Hirvosen kirja Hyvästi Heinjoki julkaistiin jo vuonna 2014, joten sitä ei kirjakaupasta välttämättä löydä.
Antikvariaatteihin suorittamamme haku ei tuottanut tulosta, joskin tilanne on muuttuva.
https://www.antikka.net/haku.asp?tekija=&nimi=hyv%E4sti+heinjoki&tryhma=0&sarja=0&myyja=0&kieli=kaikki&aika=&sort=tekija-ao&stype=full&Submit=%A0Hae%A0
Kirja on ostettavissa eri verkkokaupoista ja myös kirjailijalta itseltään joko sähköpostitse tai puhelimella.
https://www.kirjastot.fi/forum/hyv%C3%A4sti-heinjoki-594194?language_content_entity=fi
Alaikäisten lasten kortit, jotka oli linkitetty näkymään huoltajalla, eivät erilaisen tekniikan vuoksi siirtyneet Keski-kirjastojen uuteen verkkokirjastoon automaattisesti. Ne voi kuitenkin lisätä huoltajan kortille itse. Mene omissa tiedoissa kohtaan Kirjastokortit ja sieltä Liitä kirjastokortti/rinnakkaiskortti. Tähän tarvitset lasten korttien numerot ja pin-koodit.
Hei,
Runo löytyy ainakin Kiplingin teoksesta Viidakkokirjat (WSOY, 1965).Runo on sivulla 77 "Valkoinen hylje" tarinan alussa.
Otavan v. 1990 painoksesta (nimellä "Intian viidakoista") tuo alkuruno on näköjään jätetty pois.
Jukka Parkkisen kirja tosiaankin löytyy. Tutustu pääkaupunkiseudun Helmet-aineistohakuun, löydät sen osoitteesta www.helmet.fi. Haulla näet myös, missä kirjastossa kirja on paikalla. Jos Sinulla on kirjastokortissasi tunnusluku, voit varata kirjan sinua lähellä olevaan kirjastoon. Varaus on maksuton, koska kirja on lasten ja nuorten aineistoa. Jos Sinulla ei vielä ole tunnuslukua, saat sen lähimmästä kirjastosta. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi tunnuslukua hankkiessasi. Myös kirjaston henkilökunta voi tehdä Sinulle varauksen maksutta, kunhan otat kirjastokortin mukaasi kirjastokäynnille. Lisätietoja voit kysyä lähikirjastostasi.
Pukinmäen kirjastosta kerrottiin, että heillä on palvelu, joka tilauksesta noutaa luistimet, huoltaa ne ja palauttaa takaisin kirjastoon. Suoralta kädeltä eivät osanneet sanoa, kuinka usein niitä huolletaan, mutta ainakin Pukinmäessä niitä siis teroitetaan. Eri kirjastoissa voi olla kyllä erilaisia käytäntöjä tähän.
Kirjan voi varata heti kun ensimmäinen nide ilmestyy HelMet-tietokantaan lainattavana laitoksena, eli kirja ei saa olla ”käsittelyssä” vaan ”hyllyssä”. Hankintatoimiston mukaan kirja ilmestyy suomeksi kuitenkin vasta elokuussa, joten menee aikaa ennen kuin se on lainattavissa. Kannattaa seurata tilannetta osoitteessa: www.helmet.fi.
Kritiikkiportti osoitteessa http://www.kritiikkiportti.fi on hyvä paikka lähteä etsimään kirjojen arvosteluja. Tässä pari sieltä löytynyttä ”Ella ja Yön ritarit” -kirjaa koskevaa arvostelua:
Helsingin Sanomat – http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Mik%C3%A4+Patea++nyt+vaivaa/HS2010090…
Turun Sanomat – http://www.ts.fi/online/kulttuuri/arviot/kirjat/174407.html
Muita Parvelan kirjoja voit etsiä Kritiikkiportista kirjan nimellä. Varmuuden vuoksi voit laittaa vielä hakusanoihin kirjan nimen lisäksi kirjailijan nimen, jotta esiin tulevat ainoastaan Parvelan kirjat.
Mukavaa kevättä myös sinulle!
Kyläkahvilan pitäjä maksaa elinkeinotoiminnassaan esittämästään musiikista. "Radio" ei sinänsä ole tekijänoikeudellinen asia, vaan sieltä tulevat ohjelmat. Lähtökohtaisesti kaikkien radiosta tulevien teosten julkiseen esittämiseen tarvitaan lupa, kun kyseessä ei ole yksityinen käyttö.
Kirjastoautossa soitettavaan musiikkiin lienee järkevä soveltaa samoja periaatteita kuin kiinteänkin kirjaston kohdalla. Musiikkia voi julkisesti esittää kirjastossa, koska kaikki Suomen kunnat ovat solmineet asiaa koskevan sopimuksen Teoston (säveltäjät, sanoittajat, sovittajat, nuotinkustantajat) ja Gramexin (esittäjät, levy-yhtiöt) kanssa.
Muuhun ohjelmasisältöön ei lupia ole hankittu, mutta käytännössä asiaan tuskin on kukaan koskaan puuttunut. Teoriassa...
Tuntomerkit viittaavat Hannu Lauerman esseekokoelmaan Hyvän kääntöpuoli (2014), missä aiheena on mm. potilaita surmaavat terveydenhuollon ammattilaiset. Aihepiiriä käsittelee myös Martti Lindqvist alun perin vuonna 1990 julkaistussa teoksessaan Auttajan varjo: pahuuden ja haavoittuvuuden ongelma ihmistyön etiikassa.
Molemmat teokset kuuluvat oman kirjastosi kokoelmiin.
Ylen TV2:lla esitettiin 17.1.1993 Stanislav Párnickýn elokuva Prinsessa Ruusunen (Šípková Růženka/ Šípová Ruženka, 1990). Se esitettiin Ylellä uusintana helmikuussa 1996. Elokuva on valmistunut tsekkiläis-saksalais-ranskalaisena yhteistyönä. Muun muassa alla olevista linkeistä löydät kuvia elokuvasta. Olisikohan kyse tästä elokuvasta.
Ranskankielisestä Prinsessa Ruusunen -elokuvasta ei tuolta ajalta ole tietoja.
https://www.csfd.cz/film/27701-sipkova-ruzenka/galerie/?type=1
https://www.filmovamista.cz/2082-Sipkova-Ruzenka?zaber=24175&&pocet=19
https://www.imdb.com/title/tt0100626/
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_200367
Muun muassa seuraavissa teoksissa käsitellään elämää pakolaisleireillä:
Faktaa:
- Nimko Ali: What We're Told Not to Talk About (But We're Going to Anyway), Women's Voices from East London to Ethiopia
- Reijo Arkkila: Sudanin kutsu. Lähetystyön näköaloja Sudanista ja Ugandan pakolaisleireiltä
- Jamal K. Kanj: Children of Catastrophe. Journey from a Palestinian Refugee Camp to America
- Anu Kekäläinen: Leiri - tarinoita ihmisistä jotka haluavat kotiin
- Hannu Pesonen: Hiekalle rakennettu elämä - taistelu Länsi-Saharasta.
- Ben Rawlence: City of Thorns. Nine Lives in the World's Largest Refugee Camp
- Rauli Virtanen: Hiljaiset auttajat. Suomalaista katastrofityötä Turkin sodasta...
Tamminiemen museon näyttely ja kokoelma kertovat erityisesti Urho Kekkosen ajasta. Heillä voisi olla kiinnostusta saada tuollaisia filmejä, https://www.kansallismuseo.fi/fi/tamminiemi.
En löytänyt muuta paikkaa, jossa filmejä voisi tarjota myytäviksi kuin esimerkiksi Tori.fi. Ehkä asiasta voisi tiedustella antiikkikauppiailta, mutta en ole varma, kiinnostaako tällainen aineisto, esim. Helander, https://helander.com/#/sell?mtm_campaign=Helander-myyj%C3%A4t&mtm_kwd=A….
Täydellistä listaa Ida Aalberg -palkinnon saajista emme valitettavasti löytäneet. Asiaa voi tiedustella Ida Aalberg -säätiöltä, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://www.janakkala.fi/ida/Kotisivu/Ida%20Aalberg%20t%C3%A4n%C3%A4%C3%…
A) Islannin suurlähetystön katuosoite on Pohjoisesplanadi 27, 00100 Helsinki. Tarkempia tietoja saa osoitteesta http://www.islanti.fi/
B) Norjan suurlähetystön katuosoite on Rehbindertie 17, 00150 Helsinki. Tarkempia tietoja saa osoitteesta http://www.norja.fi/
C) Sveitsin suurlähetystön katuosoite on Uudenmaankatu 16 A, 00120 Helsinki. Tarkempia tietoja saa osoitteesta http://www.eda.admin.ch/helsinki_emb/e/home.html
Markku Heikkilän kirjoittama Jussi Halla-aho - elämäkerta on tilattu Helmet kirjastoihin mutta siitä ei ole vielä niteitä saatavilla. Voit tehdä teoksesta varauksen kirjautumalla omalle tilillesi osoitteessa helmet.finna.fi tai henkilökunta voi tehdä varauksen puolestasi joko kirjastossa tai puhelimitse. Varaaminen on maksutonta.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2610911?sid=5116403907
Mainitsemaasi kirjaa ei ole julkaistu suomeksi ainakaan toistaiseksi. Tällä hetkellä Meg Cabotin kirjoista on suomennettu ainoastaan hänen Prinsessapäiväkirjat-sarjansa.
Prinsessapäiväkirjojen suomalaisena kustantajana on WSOY. Voit kysellä esimerkiksi suoraan heiltä, onko Avalon high -kirjoja saatavilla jatkossa myös suomenkielisinä:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Meille on tullut tänä vuonna Maija-Riitta Ollilan kirja: Johtajan parempi elämä (Wsoy, 2010). Kirja on tällä hetkellä lainassa, ja siitä on varauksia. Myös muissa Piki-kirjastoissa se on tällä hetkellä lainassa, ja on kovasti varattu. Varauksen voit kyllä tehdä tästä kirjasta.
Mainitsemallasi "Paremman elämän reseptit" nimellä ei löytynyt kirjaa.
Toivottavasti tuo edellä mainittu "Johtajan parempi elämä" on se kirja, jota kysyit.
terveisin Mirja Halsinaho
Ylöjärven kaupunginkirjasto
kirjasto@ylojarvi.fi
Tulostamiseen liittyvät maksut maksetaan Helmet-kirjastoissa kirjaston henkilökunnalle.
Kirjastoissa, joissa on tulosteiden itsepalvelunouto, saa kolmen kuukauden aikana viisi ilmaista tulostetta. Lista kirjastoista, joissa on itsepalvelutulostus, löytyy Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut#/H
Jos suku Segebade von Kummenhagen ei ole rekisteröity Suomen eikä Ruotsin ritarihuoneella, sen vaakunaa todennäköisesti ei löydy tavallisista lähteistä, joissa on kuvia vaakunoista kuten Elgenstierna: Den introducerade (=rekisteröity) svenska adelns ättartavlor tai Karl Arvid Klingspor: Sveriges ridderskaps och adels wapenbok. Viimemainitussa kyllä on Segebadenin sukujen vaakunat (aatelissuku numero 1852 ja vapaaherrallinen suku numero 285, joiden vaakunassa on hirvensarvi). Segebaden von Kummenhagenin-suvulla on erillinen oma vaakuna, jossa on kaksi tähteä.
Ei-rekisteröidyt suvut löytyvät kirjasta Kalender över i Sverige levande ointroduserad adel. Sivulla 274 vaakunaa kuvaillaan, mutta kuvaa ei löydy. Teoksessa Hans Jäger-Sundstenau:...
