Voit uusia lainasi enintään kymmenen kertaa verkkokirjastossa, kirjaston toimipisteissä tai puhelimitse. Pääkirjaston asiakaspalvelun puhelinnumero on 017 182 318, tai voit myös soittaa mihin tahansa lähikirjastoon: Palvelupisteet ja aukioloajat | KuopioVerkkokirjastossa ( kuopio.finna.fi : Kuopion kaupunginkirjasto - Finna | Kuopio) pystyt itse uusimaan lainasi kirjautumalla oikeasta yläkulmasta. Tarvitset siihen kirjastokorttisi numeron ja pin-koodin. Huomioithan, että lainaa ei voi uusia, jossiitä on varauksialaina on uusittu jo kymmenen kertaaasiakas on lainauskiellossakyseessä on pikalaina
Nykysuomen sanakirjan mukaan maanmittari on ammattikoulutuksen saanut henkilö, jolla on oikeus suorittaa maanjakoja ja muita maanmittaustoimituksia, esim. lääninmaanmittari ja varamaanmittari. Maanmittausinsinöörillä tarkoitetaan Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastossa diplomitutkinnon suorittanutta henkilöä.
Teoksessa Maanmittaus Suomessa 1633-1983 (Maanmittaushallitus, Helsinki 1983) kerrotaan lisäksi mm. maanmittausteknikoista, -auskultanteista ja kartoittajista. Virkanimikkeinä heillä on ollut esimerkiksi tonttikirjanhoitaja ja -laskija, tontinmittaaja, kiinteistöinsinööri sekä kaupungin-, kauppalan tai kunnangeodeetti.
Tiina Törnqvistin artikkelissa Oikea-aikainen syntyminen? Maanmittarikillan ja maanmittariprofession...
Jos kysyjä haluaa tietää, milloin pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmä HelMet on perustettu ja avattu, vastaus on vuonna 2002. Seudun kirjastojen atk-yhteistyö sinänsä on paljon vanhempaa perua, sillä yhteistyötä on tehty jo vuodesta 1976 alkaen.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tabletti-laitteita lainataan kirjastossa käytettäväksi useammassakin kirjastossa, Espoossa ainakin Kivenlahdessa, Nöykkiössä ja Soukassa. Kotilainaan niitä ei saa. Muissakin kirjastoissa on käytettävänä tabletti-tietokoneita esim. kirjaston e-lehtien lukua varten.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2021690
Tietoa Hollannin ruokakulttuurista suomeksi näyttää tosiaan olevan erittäin vähän. Löysin vain yhden lehtiartikkelin ja kaksi kirjaa: Hollantilaista ruokakulttuuria, Leena Löyttyniemi, Kotitalous, 1995, 10, 52-53// Rydelius, Ellen: Herkkupaloja kahdeksasta maasta, 1957// Kultainen keittokirja OSA: 3 : Ruoka- ja keittotieto 1 : A - Maiti, WSOY, 1988.
Kirjojen ja lehden saatavuuden voit tarkistaa lähimmästä kirjastostasi. Lisäksi sinun kannattaa katsoa kattavista matkaoppaista, mitä niissä sanotaan maan ruokakulttuurista. Vinkkinä se, että Alankomaat on suuri juustojen vientimaa.
Voit myös ottaa yhteyttä Haaga-Helian kirjastoon, jossa on ravintola-alan koulutukseen liittyvää kirjallisuutta: https://www.haaga-helia.fi/fi/kirjasto-ja-...
Saksalaiselta Ulrich Schafferilta on suomennettu 12 runoteosta vuosina 1988 - 1995. Tiedot suomennetuista teoksista löytyvät Kansallisbibliografia Fennicasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kirjastot myyvät kirjoja kokoelmistaan vain poistomyyntien yhteydessä. Schafferin teoksia on useissa Suomen kirjastoissa, joten voitte tilata niitä kaukolainaan omaan lähikirjastoonne sitten kun kirjastot taas avataan.
https://finna.fi/
Mikäli haluatte ostaa kirjat omaksi, kannattaa etsiä niitä antikvariaateista. Varsinkin nettiantikvariaateissa asiointi on helppoa.
Stereoäänen nauhoittamiseen tarvitset iPhonen ohjeiden mukaan ulkoisen stereomikrofonin.
Ote iPhonen ohjeista: "Sisäisellä mikrofonilla tehdyt äänitteet ovat monoäänisiä, mutta voit äänittää stereona ulkoisella stereomikrofonilla, joka toimii iPhonen kanssa."
https://support.apple.com/fi-fi/guide/iphone/iph4d2a39a3b/ios
Tampereen kaupunginkirjastossa (pääkirjasto) on käytettävissä Fennica-cdrom-tietokanta, joka sisältää Suomessa ilmestyneen kirjallisuuden. Tietokantaan voi tehdä haun käyttämällä tarkenninta ts=sarjakuva-albumi. Vuoden voi määritellä lisäämällä hakulauseeseen operaattorin "ja" jälkeen vu=1996. Haun voi tehdä myös vaiheittain ja yhdistää lopuksi erilliset haut kirjoittamalla hakulauseeksi: yh=1 ja yh=2.
Tällä tavoin saatava listaus sisältää kuitenkin kaikki Suomessa julkaistut albumit, myös käännetyt (esim. 1996 135 kpl). Kotimaista alkuperää olevat teokset pitää poimia listasta erikseen. Lisäksi Suomen sarjakuvaseuralla (http://www.kaapeli.fi/~sarjaks/) on kotimaista sarjakuvaa koskevaa tietoa.
Kirjoittamalla Helmet-haun, osoitteessa http://www.helmet.fi , Tarkenna hakua -linkin hakukenttään Turun saaristo, saat hakutulokseksi karttojen lisäksi pari kirjaa. Fillariopas - Turun saaristo -kirjassa on karttoja ja reittiselostuksia Turun saaristosta. Hakuviitteitä tarkastellessasi löydät sisällönkuvailua sijaintipaikkojen alapuolelta.
Ainakin seuraavilla internet-sivuilla näyttäisi olevan tiikerien kannan muutoksesta tai ylipäätään kannan koosta kertovia kaavioita:
http://wwf.panda.org/what_we_do/endangered_species/tigers/about_tigers/…
http://www.globaltiger.org/population.htm
http://21stcenturytiger.org/index.php?pg=facts
http://www.naturesafariindia.com/tiger-population-in-india/
Myös Wikipedian englanninkielisellä sivulla http://en.wikipedia.org/wiki/Tiger on paljon tietoa tiikeristä ja lisäksi mahdollisesti hyödyllisiä linkkejä.
Kalliokosken lasitehtaasta löytyy tietoa mm. näistä julkaisuista:
-Ankkapurha. Kymenlaakson osakunnan kotiseutujulkaisu 4 (1957). Julkaisua on lainattavissa useista Kymenlaakson kirjastoista.
-Tiilikka, Lasse Erik: Lassen lastuja. Teos on lainattavissa Virolahden ja Miehikkälän kirjastoista.
Yleisesti Miehikkälän historiaa käsitellään esim. näissä teoksissa:
Yrjö Varpio: vanhaa Miehikkälää (1974). Teos on lainattavissa useista kymenlaakson kirjastoista.
Tuovi Husu ja työryhmä: Muistojen Miehikkälää (2014. Teos on lainattavissa Miehikkälän ja Virolahden kirjastoista.
Kaikki em. julkaisut ovat myös luettavissa paikan päällä Kouvolan pääkirjastossa maakuntakokoelmassa.
Jos asut Kymenlaakson ulkopuolella, voit tilata julkaisut...
Hei ja kiitos viestistä!
Kyllä on meidän kirjaston kokoelmassa. Tässä suora linkki kirjan teostietoihin verkkokirjastossa: https://keski.finna.fi/Record/keski.2699411
En löytänyt tietoja suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi Finna-haulla.Kysyin asiaa Venäjän suurlähetystöstä, mutta vastauksen saaminen tietenkin kestää hetken.Täydennän vastusta, jos saan tietoja.
Rovaniemen kauppala perustettiin vuonna 2028. Lähteiden mukaan julkisen liikenteen kehitys oli tuolloin jo hyvässä vauhdissa matkailun myötä. 1930-luvun puolivälissä Rovaniemeltä päästiin linja-autolla jo joka puolelle Lappia. Vuonna 1934 Rovaniemeltä lähti 133 vuoroa viikossa, ja vuonna 1939 jo 238 vuoroa viikossa. Linja-autoliikenne syntyi enimmäkseen palvelemaan juuri maaseudun liikennetarpeita. Huomion arvoista on myös erityisesti Lapissa se, että talviliikenne tuotti hankaluuksia vielä 1930-luvulla. Laajemmin linja-autoliikenteen toimintaympäristöstä alkuaikoina saa tietoa esim. Viitaniemen ja Mäkelän teoksesta. Lähteet Matti Enbuske et al. 1997. Rovaniemen historia vuoteen 1990. Jokivarsien kasvatit ja...
Tampereen kaupungin kotisivuilla kerrotaan, että Sorsapuiston lintutarhan linnut tulevat kesäksi puistoon hämeenkyröläisestä kanalasta: https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/puistot/sorsapuiston-linnut.
Tänä vuonna linnut joudutaan siirtämään pois puistosta kesken kesän lintuinfluenssariskin vuoksi. Yleisradion uutinen: https://yle.fi/a/74-20042524.
Onpa vaikea kysymys. Jamaikalaisnuorten arjesta on todella vaikea löytää aineistoa, varsinkaan suomeksi. Marianne Backlen kuvaa romaanissaan "Donovan" samannimistä 9-vuotiasta poikaa, joka kirjan alussa asuu Kingstonissa mutta myöhemmin muuttaa vuodeksi Suomeen. Tämän kirjan saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi . Muuten löysin aiheesta vain muutamia englanninkielisiä lehtiartikkeleita, joissa referoitiin jamaikalaisnuoriin kohdistuneita psykologisia tutkimuksia. Näiden sanoma oli tiivistettynä se että, jamaikalaisperheissä samoin kuin kouluissa kasvatusasenteet ovat varsin ankarat ja autoritaariset. Ruumiillinen rangaistus on tavallista. Mielenkiintoista on se, että nuorempiin teini-ikäisiin suhtaudutaan...
Teoksessa Junakovic, Svjetlan, Pum pum ja töttöröö: eläinten soittopelit. Helsinki Lasten keskus 1999. on kuvia soittimista. Kirja ei ole pahvinen, mutta se on kurkistuskirja ja sopii nimenomaan perheen pienimmille. Lisäksi löysin kaksi viitettä aineistotietokannasta, joissa oli soittimet asiasanana ja jotka ovat kuvakirjoja:
Nascimbeni, Barbara, Soitto soi. Karkkila Kustannus-Mäkelä 2001. (Pahvisivuinen haitarikirja) ja
Morgensen, Jan, Eläinten orkesteri. Helsinki Lasten parhaat kirjat 1999.
Todennäköisesti kirja on Ahlberg, Janet: Onnea matkaan! Surullinen tarina, jossa on onnellinen loppu.
Kirja löytyy HelMet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/record=b1129322~S9*fin
