Sukunimi 'Pippola' on lähtöisin Vimpelistä samannimisestä talosta. Nimi olisi voinut syntyä samalla tavalla kuin sukunimi 'Piippola' (Pirjo Mikkonen: Sukunimikirja, 2000).
Sukunimikirjassa selvitetään sukunimien Piippo - Piipponen - Piippola - Pippola alkuperää. Se voisi olla Pietarin kansankielinen asu, sillä ainakin Virossa Petruksesta tulee Peep. Toisaalta nimet muistuttavat vanhaan saksalaiseen henkilönnimistöön lukeutuvia miestennimiä Bibo, Bibbo, Pipo, Pippo jne. Nimeä muistuttavia tietoja meillä on jo keskiajalta: Talonpoika Olaff Pypon 1463 Halikossa, lautamies Jap Peppo 1461 Kaarinassa.
Sirkka Paikkalan artikkelissa on kerrottu tästä Pietari-nimestä sukunimissämme: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36hs.htm .
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannassa http://www.helmet.fi voit tehdä haun teoksen aiheella ja kirjoittaa hakusanaksi asp. Näin löydät suomen kielellä esimerkiksi teokset:
- Peltomäki: CGI- ja ASP -ohjelmointi. Jyväskylä : Teknolit, 2000.
- Wille: Active server pages trainer : tietokantaohjelmointi internetissä. Helsinki : Edita & IT Press, 2000.
Hakusanalla asp.net löydät esimerkiksi teokset:
- Inkinen: ASP.NET. Jyväskylä : Docendo, 2003.
- Martin & Tomson: ASP.Net. Helsinki : Edita & IT Press, 2002.
Netistä löydät hyvät suomenkieliset perusohjeet ASP-ohjelmoinnista sivulta http://www.internetix.fi/atk-tuki/opinnot/asp/ . Englannin kielellä hyvät ohjeet löytyvät sivulta http://www.asp.net/Tutorials/quickstart.aspx .
Helmet-kirjastot lainaavat asiakkailleen kirjojen ja muiden perinteisten aineistojen lisäksi erilaisia esineitä, mm. roskapihtejä. Erilaiset lainattavat esineet löytyvät Helmet-verkkokirjaston kautta hakusanalla esine ja valitsemalla sen jälkeen aineistoksi esineen:
http://helmet.fi/
Näillä erilaisilla esineillä voi olla yhden tai neljän viikon laina-aika, mutta niitä ei voi varata eikä uusia sen enempää Helmet-verkkokirjaston kautta kuin kirjastossakaan. Sama sääntö on myös joillakin muilla kirjaston aineistoilla, esim. yhden viikon Bestseller-kirjoilla.
Kyseessä lienee Salme Sadeniemen Pension Grunerin tytöt. Tarina sijoittuu 1850-luvun Hämeenlinnaan, jossa päähenkilö, maalaispapin tytär Eeva, käy koulua Sofien, Alinen, Ebban ja Olivian kanssa. Kirja kertoo viehättävästi vanhasta ajasta, jolloin säätyerot ovat vallalla ja ylioppilas Euren herättää julkista pahennusta lausumalla Aleksis Stenvallin runon suomeksi. Eeva, joka mm. kannattaa tyttöjen oikeutta omaan elämään ja ansaitsemiseen, sen sijaan ihastuu suomenkieliseen runoon - ja vähän lausujaankin... Hämeenlinnassa pohditaan myös kovasti rautatien tuloa. Kauppiaan mielestä asia on hyvä, tavarat kulkevat siinä nopeasti. Osa väestöstä taas vastustaa rautateitä - vielä sitä ihmiset juuri ja juuri voisivat sillä...
Ehkä lakien etsimistä helpompaa olisi kysyä apua vammaisjärjestöistä. Invalidiliiton vammaisten neuvontapalvelu lupaa, että "Invalidiliiton asiantuntijat auttavat vammaisten henkilöiden palveluihin tai oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Tarvittaessa ohjaamme sinua eteenpäin oikean tahon puoleen", ja se vaikuttaisi hyvältä reitiltä päästä asiassasi eteenpäin.
1600-luvun Raamatusta on näköispainos (https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.879790?sid=2936565690). Tämän teksti noudattaa vuoden 1776 Raamatun tekstiä:
"Pane minua niinkuin sinetti sydämees, ja niinkuin sinetti käsivartees; sillä rakkaus on väkevä niinkuin kuolema, ja kiivaus on vahva niinkuin helvetti: hänen hiilensä hehkuvat ja ovat Herran tuli;" (https://www.bible.com/fi/bible/60/SNG.8.FI1776) .
Lovi on sitä varten että saat puristettua pussista vielä ne mehukkaimmat tipat ennen kuin otat pussin pois kupista. Toimi näin:Ota teepussi pois mukista ja laita se teelusikan päälle.Kiedo naru lusikan ja pussin ympäri.Naru menee mukavasti lapun loveen.Purista pussista viimeiset tipat polttamatta sormiasiOnnistuisi tuo operaatio ilmankin sitä lovea siinä lapussa, mutta kyllä se vähän helpottaa!
Kirjastoapulaiseksi ei enää valmistuta lainkaan. Sen sijaan voit opiskella kirjastovirkailijaksi,tradenomiksi tai kirjastonhoitajaksi.
Kirjastovirkailijaksi voi valmistua oppisopimuksen kautta. Opiskelu koostuu silloin yhdistetystä työssäoppimisesta ( n. 80 % ) ja teoriaopetuksesta ( n. 20 %) jossain ammattioppilaitoksessa. Esim. Keravalla ja Valkeakoskella on tämä mahdollisuus. Opiskelua varten tarvitset ensin työpaikan,joka on valmis ottamaan sinut ops-työsuhteeseen. Tämä paikka sinun on hankittava itse.
Nimi Adrian on peräisin latinan kielisestä nimestä Hadrianus, jonka merkitys on ollut Hadriasta kotoisin. Hadria oli kaupunki Pohjois-Italiassa, jonka mukaan taas Adrianmeri on saanut nimensä. Eli samasta nimestä Adrianissa ja Hadrianuksessa kysymys on. Kenties kääntäjä Pirkko Talvio-Jaatinen on etsinyt käännökseen hiukan humoristista nimeä kirjojen nuorelle sankarille ja siksi valinnut tuon nimen alkuperäismuodon. Tämä on kuitenkin vain olettamus.
Sue Townsendin neljä Hadrianus-kirjaa ilmestyivät suomeksi 1984-1994 ja kertovat murrosikäisen Hadrianuksen elämästä päiväkirjan muodossa.
2000-luvulla kahdessa suomeksi ilmestyneessä kirjassa päähenkilön nimi on suomennoksessakin Adrian. Niissä kirjan sankari on jo aikuinen mies ja ne ovatkin...
Tähän kysymykseen on aiemmin vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla 11.7.18.
Ohessa kopio vastauksesta: Siskon lapselle olet täti, siskon lapsenlapselle isotäti ja siskon lapsenlapsenlapselle isoisotäti.
Löysin saman vastauksen myös netistä googlaamalla, joten olet isotäti.
Hannu Sinisalon ja Olavi Antilan toimittamassa kansanperinteen kuvateoksessa Suomalainen perinnekuvasto (1980) on useita kuvia erilaisista hevoskyydeistä, mutta tällaista kuvan mukaista nelipyöräistä hevoskulkuneuvoa sieltä ei löydy.
Vielä 1800-luvulla hevosajoneuvoliikennettä rajoitti etenkin kesäaikana maanteiden huono kunto. Vaikka kaupunkeja yhdistävät tiet olivatkin ajokelpoisia, paikalliset tiet olivat enimmäkseen jalkamiesten ja ratsujen käyttämiä polkuteitä. Pyörällisten hevosajoneuvojen määrä olikin vielä 1800-luvun alkupuoliskolla varsin vähäinen ja hyötyliikenne keskitettiin talvikeleille tai vesireiteille. Kauppamatkat kaupunkeihin voitiin tehdä kärryillä, sillä asutus- ja kauppakeskuksiin johtavat tiet yritettiin pitää...
Etsit varmaankin Friedrich Holländerin Wenn ich mir was wünschen dürfte kappaletta. Se löytyy YouTubesta mm. Marlene Dietrichin esittämänä jo vuodelta 1930 (pianossa itse säveltäjä-sanoittaja), https://www.youtube.com/watch?v=kGxPqPdDXmU
Ludwig Simon sarjassa Lupausten linnake (Haus der Träume), https://www.youtube.com/watch?v=nyetYNzUA5o
Kuvauspaikkana on anglikaaninen kirkko Church of St Peter and St Paul. Se sijaitsee Blockleyssa Lounais-Englannissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Church_of_St_Peter_and_St_Paul,_Blockley
Valviran sivulta löytyy tietoa sekä asiakirjojen salassapidosta http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/salass… että salassapito- ja vaitiolovelvollisuudesta terveydenhuollossa http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/salass…
Yle uutisten mukaan http://yle.fi/uutiset/3-5099715 Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi maaliskuussa 2012 huomautuksen potilaan tietojen salassapitovelvollisuuden rikkomisesta. Huomautuksen saivat entinen mielisairaanhoitaja Ilkka Raitasuo ja entinen ylilääkäri Ilkka Taipale. Raitasuon (ja Terhi Siltalan) kirjoittama kirja Kellokosken Prinsessa perustui tietoihin, jotka Raitasuo oli saanut Taipaleelta.
Mediauutisten http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/ilkka-...
Sodan vielä jatkuessa arviot sodan rahallisista ja inhimmillisistä kustannuksista ovat väistämättä kyseenalaisia. Tarkat faktat saadaan tietää mahdollisesti vasta sodan päätyttyä.
Paljonko hyökkäyssota on maksanut Venäjälle? Tässä artikkelissa [1] on laskettu, että sodan yhdeksän ensimmäistä kuukautta maksoivat Venäjälle noin 82 miljardia dollaria. Tästä on johdettu oletus, että vuoden loppuun mennessä hintalappu oli noin 90 miljardia dollaria eli viisi prosenttia Venäjän bruttokansantuotteesta. [2] Tämä ei itsessään ehkä riitä kattamaan sodan todellisia kustannuksia, sillä joidenkin laskelmien mukaan kustannuksiin pitäisi lisätä esimerkiksi tuhoutuneiden panssarivaunujen, laivojen ja ilma-alusten korvaamisen kustannukset....
Keijo "Kicke" Paananen on mukana ainakin levyissä Sinulle @ minulle ja Elämän estradilla. Kristillinen kirjakauppa Kotisataman valikoimissa on cd-levy Sinulle @ minulle http://www.du.fi/kotisatamankauppa/?sid=30003&tuoteid=4320&luokkaid=&fr…
Elämän estradilla cd-levy on loppuunmyyty
http://www.du.fi/kotisatamankauppa/?sid=30003&tuoteid=2189&luokkaid=&fr…
Keijo "Kicke" Paanasen levyjä löytyy myös kirjastojen kokoelmista, joita löytyy Kirjastot.fi Frank-monihausta http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…
Kaukopalvelupyynnön voi tehdä omassa kotikirjastossa, helsinkiläiset myös verkossa sivulla http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu
Hei Outi!
Kirjakauppojen "mitä Suomi lukee" top ten löytyy internetistä.
Esim. viime vuoden marraskuun lopun tilasto löytyy sivuilta:
http://booknet.cultnet.fi/puntari/suomi/suo4998.htm.
Koko vuoden ajalta tätä listaa ei ole, vaan vuoden aikana julkaistaan
näitä tietoja useampaan otteeseen. Marraskuun lopun tilanne varmaan
vastaa aika hyvin koko vuoden tilastoa ihan oman arvioni perusteella.
Kirjastojen kohdalla tilanne on vähän toinen.
Listalle saattaa kivuta jokin vanhempikin teos, jos esim. kirjan
pohjalta tehdään elokuva, teatterikappale tms.
Samaten kirjailijoiden merkkipäivät, juhlavuodet, kirjailijavierailut
kirjastoon etc. näkyvät heti lainausmäärien lisääntymisenä. T
Tilastoja "vääristää" myös se tosiasia, että kirjastoon...
Seuraavat sotilasalan sanakirjat löytyvät HelMet-kirjastoista:
Englanti-suomi-englanti : sotilassanasto ja lyhenteet = English-Finnish-English : military vocabulary and abbreviations / [toimittanut: Vesa Yrjölä], Helsinki : [Pääesikunta], 1992
Tekijä: Korppi, Jukka Teos: Ase- ja sotilastekniikan taskusanakirja englanti-suomi-englanti, Tampere : Apali, 2003
Tekijä: Priest, William L. Teos: Swear like a trooper : a dictionary of military terms and phrases,
Charlottesville (Va.) : Rockbridge, cop. 2000
Em. sanakirjojen saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto sijaitsee Kruunuhaassa ja palvelee myös siviiliasiakkaita. Lisää tietoa voi hakea osoitteesta: http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/
Kysymyksen säkeet ovat peräisin Elvi Sinervon runosta Jäähyväiset nuoruudelle. Se julkaistiin alun perin Sinervon vuonna 1950 ilmestyneessä kokoelmassa Oi lintu mustasiipi.
