Sibeliuksen sävellykseen löytyy ainakin yksi ruotsinnos (J. O. Wegelius, joka on ilmeisesti itse ollut jääkärikapteeni), joka on julkaistu laulukirjassa Carminum liber Aboensium (Åbo Akademis Studentkår, 1934). Julkaisu on tässä edessäni ja sen tekstin saa ottamalla yhteyttä minuun. Sama teksti on julkaistu Ylioppilaskunnan Laulajien Sibelius-kokoelmassa Säestykselliset mieskuorolaulut (2003), joka löytynee monista kirjastoista helposti. Tässä julkaisussa tekstin tekijän nimi on muodossa "Jarl Olof Vegelius".
Breitkopf & Härtelin joskus 1910-luvulla julkaisemassa Sibeliuksen laulun nuotinnoksessa on myös ruotsin- ja saksankieliset sanat, mutta Viola-tietokannassa olevista luettelointitiedoista ei selviä, kenen käännöksistä on kyse....
Hei!
Kansallisbibliografia Fennican mukaan Virpi Talvitien kuvitus on ainakin 55 teoksessa. Hänen kuvittamiaan ovat esim. Timo Parvelan Maukka ja Väykkä -kirjat. Anne Vaskon kuvituksia on 11 teoksessa. Uusimpia vuodelta 2016 on paksulehtinen Jukolan seitsemän poikaa : luvunlaskua Aleksis Kiven tapaan. Timo Kästämän kuvituksia on ainakin 50 teoksessa. Hän on kuvittanut joitain oppikirjoja ja esim. Silja Sillanpään Katti Matikainen -kirjat.
Fennicasta löydät kaikki tietyn kuvittajan kuvittamat teokset laittamalla kuvittajan nimen teoksen tekijäksi. https://finna.fi
Helsingissä sijaitseva Kansallisarkisto toimii valtakunnallisena keskusarkistona http://www.narc.fi/ka.html Käyntiosoite: Rauhankatu 17 00170 Helsinki Puh. (09) 228521 Fax (09) 176302 kansallisarkisto@narc.fi
Kansallisarkistossa on noin 170 000 erikseen luetteloitua karttaa ja piirustusta, joista vanhimmat ovat 1600-luvun puolivälistä. Tiedustelemasi Ypäjän pitäjän kartta löytyy siis Kansallisarkistosta.
Jos asut muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla, paikallisella maanmittaushallituksella saattaa olla mikrofilmattuja karttoja, tosin suurin osa näistäkin kartoista on siirretty Kansallisarkistoon.
Hei!
Göran Schildtin teksti kirjasta Lainasiivin (1995, Otava):
Matkamme viimeiseksi pysähdyspaikaksi tuli Capri, jonne lähdimme ystäväni Ulla Biaudet´n kutsusta, tai Ulla Bjernen kuten hänen kirjailijanimensä kuuluu. Hän oli minun vanhempieni ikätovereita ja ystäviä, mutta myös ensimmäinen aikuinen joka kohteli minua kasvuiässäni vertaisenaan seurustelukumppanina. Koska hänen taustanaan olivat ne kansainväliset taiteilija- ja boheemipiirit, jotka nostivat Pariisin ennen ensimmäistä maailmansotaa kulttuurielämän kärkeen, hän oli paitsi hyvin kiinnostava myös tavattoman epäsovinnainen, raikas ja vitaalinen persoonallisuus. Nuori riikinruotsalainen Ulla oli 1920-luvulla ollut samanikäisen Evert Tauben rakastajatar ja ailahtelevan Nils von...
Finna.fi-tiedonhakupalvelusta ei löytynyt elämäkertoja eikä muita teoksia tai varsinaisia tutkimuksia kyseisestä henkilöstä. Niko Oksanen on kyllä itse julkaissut tai ollut mukana kirjoittamassa ja julkaisemassa useita teoksia.
Wikipedian artikkelista löytyy viittaukset teoksiin Iisalmelaisia kirjailijoita ja Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia. Ensimmäinen lienee matrikkeli, jonka koko nimi on Heikki, Helvi ja Juhani : Iisalmen kotiseutukirjailijat kahden vuosisadan ajalta. Jälkimmäinen taas näyttäisi olevan Aapeli ja muita tuttavia : pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia.
Lähteitä:
Finna.fi. Aapeli ja muita tuttavia : pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia. https://www....
Kesä on lauluntekijöidemme aiheena ollut hyvin suosittu ja kesäaiheisia kappaleita on runsaasti. Vastaajamme eivät vastausta tähän visailukysymykseen keksineet. Olisikohan lukijoillamme ehdotuksia? Voitte kommentoida.
Horatio Spaffordin säveltämästä virrestä "It Is Well with My Soul" (1876) löytyy pari levytystä ja useita nuottijulkaisuja PIKI-kirjastojen kokoelmista.
Sanat ja nuotinnos löytyvät myös Wikipediasta.
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Taideteosten tunnistamisessa kannattaa kääntyä suoraan asiantuntijan puoleen. Asiaa voisi tiedustella esimerkiksi taide- ja antiikkihuutokaupoista Bukowskis ja Hagelstam, joissa arviointi on yleensä ilmaista.
Rahan arvo määräytyy kuntoluokituksen mukaan. Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2021: luettelo arviohintoineen -kirjan mukaan vuoden 1929 10 pennin kolikko on kuntoluokassa 10 (virheetön, täysin leimakiiltoinen) 18 euron arvoinen, kuntoluokassa 8 (ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, joskus lievästi patinoitunut) 8 euron arvoinenyleisimmin löydettävässä kuntoluokassa 6 (korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät, ei leimakiiltoa) 1 euron arvoinen kuntoluokassa 4 (tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, lähes kaikki yksityiskohdat vielä selvät) ei merkittyä arvoa, kuntoluokassa 2 (sileähkö, yksityiskohdat epäselvät, reuna- yms. vikoja sekä mahdoll. korroosion jälkiä...
Helkassa on tällä hetkellä tiedot n. 3 042 000 niteestä (eri nimekkeitä on n. 1 823 000), jotka sisältyvät eri Helka-kirjastojen kokoelmiin. Yliopiston kirjastojen lisäksi tietokantaan luetteloi kokoelmiaan myös kuusi yliopiston ulkopuolista kirjastoa.
Helka-tietokanta on Helsingin yliopiston kirjastojen yhteinen aineistoluettelo, johon luetteloidaan hankittuja kirjoja, aikakauslehtiä ja sarjoja, mutta ei aikakauslehtien eikä kokoomateosten artikkeleita. Tietokanta kasvaa jatkuvasti sekä kirjastoihin hankittavien uusien kirjojen tiedoilla että takautuvasta luetteloinnista.
http://www.helsinki.fi/helka/
Maa- ja metsätalousministeriön sivuilta löytyy tietoja puutarha-alan tilastoinnista - varsinaisesti myymälöistä ei kuitenkaan näyttänyt olevan tietoja:
http://www.mmmtike.fi/fi/index/tilastojatietopalvelut/tilastot/maatilat…
http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=549,193&_dad=portal30&_schem…
Näistä yritystietokannoista löytyy puutarhamyymälöiden yhteystietojen lisäksi muutakin tietoa:
http://www.yrityshaku.net/
http://www.kompass.com/
http://www.aarre.fi
http://www.inoa.fi/
http://yritykset.eniro.fi/
Tietoja voit kysyä myös alan järjestöistä:
http://www.kauppapuutarhaliitto.fi/
http://www.puutarhaliitto.fi/
Waali on harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Waali-nimi on nykyään nimenä kahdeksalla suomalaisella, ja sen lisäksi se on joskus ollut nimenä alle viidellä suomalaisella. Tietoa nimen alkuperästä ei löytynyt. Ehkä saisit apua Suomen sukututkimuseuran Suku Forumin kautta:
http://suku.genealogia.fi/
Todellisuudessa hait hyökkäävät harvoin ihmisen kimppuun. Vaarallisimmat alueet ovat Etelä-Afrikan Natalin osavaltion ja Australian Uuden Etelä-Walesin rannikoilla sekä Yhdysvalloissa Floridassa ja Kaliforniassa. Vaarallisia rantoja on useita vuosia suojattu haiverkoilla.
Tutkimuksissa on todettu, että kalastuksen takia haiden tavanomaisen ravintonsa vähennyttyä ne ovat näillä alueilla käyneet muiden saaliiden, myös ihmisten kimppuun.
Lähde:
Meret : delfiinit, ryhävalas, hait...Valitut Palat 1993 s. 64-66
Lisää haikaloista löydät lehtiartikkeleista:
Kivipelto, Arja: Hait heitteillä : haita ja rauskuja saa pyytää miltei mielin määrin
julkaisussa: Helsingin sanomat 2008-11-04, D1 2008
Thomas, Lars: Valashai ui kartalle
julkaisussa: Tieteen...
Juuri näin on, kirja on uusi ja vasta tulossa kirjastoihin. Sen voi varata, kun kirjastojen kappaleet näkyvät Helmet-verkkokirjastossa. Tähän ei todennäköisesti mene viikkoa, paria kauempaa.
Tarkoitatko lomaketta, jolla ilmoittaudutaan Helmet-kirjaston käyttäjäksi ja jolla vastuuhenkilö (yleensä äiti tai isä) ilmoittaa myös omat tietonsa, jos kortinhakija on alle 15-vuotias? Sellainen löytyy Helmetin sivulta:
http://luettelo.helmet.fi/screens/kirjastokorttihakemus.pdf
Lomakkeeseen ei voi tallentaa tietoja, vaan sen voi ainoastaan tulostaa halutessaan.
Englanninkielinen teos on ilmeisesti tiivistelmä kolmiosaisesta suomenkielisestä sarjasta ”Yleisradion historia”. 1920-lukua löytyisi osasta ”Yleisradion historia. 1. osa : 1926-1949” (Yle, 1996). Kolmas osa ”Yleisradion historia. 3. osa : 1926-1996” (Yle, 1996) käsittelee osittain samaa aikaa mutta tekniikan näkökulmasta. Vilho Suomen ”Suomen Yleisradio 1926-1951” (Yleisradio, 1951) saattaa olla myös tutustumisen arvoinen vanhempi historiikki. Jonkin verran alkuaikojen historiaa ruotsinkielisten näkökulmasta löytyy lisäksi Ville Zilliacuksen teoksesta ”Kaksikielinen Yleisradiomme” (Yleisradio, 1988).
Kirjasta Standard catalog of world paper money. Volume 2 : General issues to 1960 / Colin R. Bruce II, senior editor (1997) löytyvät nämä tiedot: 1909 (1908 ei löytynyt) 10 ruplaa 0,20-12,50 Yhdysvaltain dollaria, 1905 3 ruplaa (5 ruplaa ei löytynyt) 0,25-6 Yhdysvaltain dollaria. Kirja on tosin lähes 20 vuoden ikäinen.
Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen. 2008 : Keräilijän opas löytyvät seuraavat tiedot: 1918 1 markka 0,50-4 euroa, 1918 50 penniä 1-5 euroa, 1939 50 markkaa 5-200 euroa.
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttavat rahan kunnon lisäksi sen harvinaisuus. Lisäksi rahalle täytyy löytää ostaja.
Lisää tietoa vanhoista rahojen arvosta löytyy alla olevien numismaatikkoliittojen sivuilta ja Helsingin Sanomien artikkelista:
http://www....
