Kyseessä on Vilho Rantasen runo Ihmisen tie. Se löytyy hänen runoteoksestaan Runot. Kirja löytyy Kajaanin kaupunginkirjastosta ja sitä voit käydä kysymässä kirjaston neuvonnasta.
Nimeä Muroke ei valitettavasti löydy tutkimistani nimikirjoista. Myöskään Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta ei löytynyt minkäänlaista tietoa ko nimestä. Suomen Sukututkimusseurankaan sivuilta ei tietoa löytynyt. Ehkä ko seura osaisi auttaa etsinnöissäsi eteen päin. Tässä Internetin sukututkimussivustojen osoitteita:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_content&view=frontpage&It…
http://personal.inet.fi/yhdistys/grondahl-murtola/SukututkimusLinkit.ht…
Kyseessä on aaria Una furtiva lagrima Gaetano Donizettin säveltämästä oopperasta Lemmenjuoma (L'elisir d'amore). Mainoksessa aarian lauloi ilmeisestikin Rolando Villazón. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa ei hänen versiotaan näytä olevan, mutta muiden tenoreiden versioita kylläkin, esim. Luciana Pavarotti (levyllä The Best), Enrico Caruso (Great Opera Arias), Jose Carreras (The Best of Jose Carreras), Placido Domingo (The Young Domingo) ja Andrea Bocelli (Viaggio Italiano). Saat kyseiset cd-levyt esille tekemällä haun HelMet-tietokannassa www.helmet.fi : valitse hakutavaksi sanahaku, kirjoita lainausmerkeissä "una furtiva lagrima" ja rajaa aineistoksi cd-levyt.
Rolando Villazònin levyjä voi kysellä levykaupoista.
Mikäli tarkoitat Maija Metsävuoren kirjaa Maijan riimit (2011), sitä ei ole saatavilla Lappeenrannan kirjastosta. Finna.fi:n mukaan sitä on ainoastaan Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa. Voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi.
Maija Metsävuori: Maijan riimit (2011) https://finna.fi/Record/piki.3317618
Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirja määrittelee ryyni-sanan seuraavasti: kuorittuja (ja rikottuja) viljakasvien jyviä, esim. mannaryynit.
Arkikielessä esim. kaurahiutaleista voidaan puhua myös kauraryyneinä.
Voisikohan kyseessä olla John Houstonin Punainen sola (The White dawn, suom. Heidi Järvenpää, 1972)?Voit lukea lisää teoksesta kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6994https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auff8a2f95-dd49-4f1e-bd2e-b…
Joissakin Helsingin kirjastoissa on lainattavana radonmittari. Löydät nämä kirjastot Helmetistä hakusanalla radonmittari.Mittaria ei voi varata, vaan se pitää hakea siitä kirjastosta, jossa se on lainattavissa. https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2369609?sid=5147387093
Muutama norjalaisen Svein Ellingsenin (s. 1929) runon suomennos löytyy antologioista Suurempi kuin sydämeni : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (Kirjapaja, 1982) ja Lähteenkirkas hiljaisuus : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (Kirjapaja,1983). Runot on suomentanut Anna-Maija Raittila. Mikään näistä ei kuitenkaan täsmää lähettämiisi tietoihin.
Virsikokoelmissa on myös joitakin Ellingsenin tekstiin sävellettyjä virsiä, mutta niidenkään joukosta ei etsimääsi tekstiä löydy.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
https://nbl.snl.no/Svein_Ellingsen
Hyvä lähtökohta kuntien ympäristövalvontaa käsittelevän aineiston haravoimiseen on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteinen Plussa-aineistohaku http://www.libplussa.fi/ Hakuprofiilina voit käyttää seuraavia termejä ja niiden yhdistelmiä: ympäristöpolitiikka, kunnat, paikallishallinto, ympäristönsuojelu, ympäristöpolitiikka, päästöt, ilmansuojelu, rikkidioksidi ja Helsinki.
Lisäksi kannattaa kokeilla ainakin seuraavia: Helsingin yliopiston kirjaston Helka -kokoelmaluettelo http://wwls.lib.helsinki.fi/
Ympäristöhallinnon kirjasto- ja tietopalvelun tietokannat
http://www.vyh.fi/palvelut/kirjasto/sykehaku.htm
Huomaa että hakulomakkeella on valittavissa seuraavat tietokannat: KIRJAT
SYKEn kirjaston...
Kirjaston e-aineistojen toimivuus ruudunlukuohjelmalla kannattaa kokeilla. Ellibsin ja OverDriven EPUB-muotoisen kirjan voi ladata tietokoneelle luettavaksi Adobe Digital Editions –ohjelmalla, ja se toimii useiden ruudunlukuohjelmien kanssa. Ruudunlukuohjelman pitäisi periaatteessa myös toimia kirjojen selainluvussa mutta sujuvuus saattaa kuitenkin vaihdella. Kirjojen mobiilisovelluksissa ei toimivuutta toistaiseksi ole.
Myös lehtipalveluissa toimivuus kannattaa testata. PressReader-palvelussa osa lehdistä ja niiden teksteistä on kuunneltavissa Listen-nappulaa painamalla.
Kysytty laulu on nimeltään Siksi kiitän. Sen on säveltänyt Tuula Hakkarainen ja sanoittanut Tuula Torikka.
Hakkaraisen tulkinta tästä kappaleesta on hänen cd-levyillään "Tuulessa soi" sekä "Sillalla". Kansalliskirjaston haun perusteella laulusta ei kuitenkaan ole julkaistu nuottiversiota.
Kappaleesta voi kuunnella näytteen Hakkaraisen kotisivulta. Sivulla on myös hänen yhteystietonsa, joten mahdollista nuottia voi halutessaan tiedustella suoraan häneltä.
Tuula Hakkaraisen kotisivu
Tuulessa soi -cd-levyn tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa
Verkkohaulla saatiin seuraavaa aineistoa. Google-haku hakusanalla oppimimisaihio tuotti useita viitteitä. Tässä muutama
http://www.cs.uta.fi/~jt68641/ipopp/aihiot.htm
Oppimisaihio eli Learning Object (LO) on uudenlainen tapa tuottaa ja säilyttää sähköisissä oppimisympäristöissä käytettävää sisältöä.
http://virtlab.joensuu.fi/materiaali/LO.pdf
Käytössämme on myös kasvatusalan Eric-tietokanta, jossa esiintyy käsite learning object (LO).
Kannattaa ottaa yhteyttä esim. Jyväskylän yliopiston kirjastoon, jossa on kasvatustieteeseen erikoistunutta henkilökuntaa ja alan laajat kokoelmat
http://kirjasto.jyu.fi/showtext.php?lang=fin&keyword=palvelut-kysy-kirj…
Yhdistyksen kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista:
-Tomperi, Soile: Kehittyvä kirjanpitotaito. 2006
-Perälä, Samuli: Yhdistyksen ja säätiön talous, kirjanpito ja verotus. 2006
-Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätösmalli uudistuneen kirjanpitolain mukaan. 2005
Nämä teokset löytyvät Kotkan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa etsimäänne teosta ei enää ole. Kirjaa löytyy useista muista maakuntakirjastoista, joista sen voi tilata kaukolainaan. Ota yhteyttä kaukopalveluumme: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/maakunta/kaukopalvelu
Vastausta voi syvemminkin etsiä esim. Aimo Reitalan tietokirjasta nimeltä
Suomi-neito : Suomen kuvallisen henkilöitymän vaiheet. Kirjassa on kiintoisia kappaleen nimiä aiheesi kannalta kuten Kansalliset piirteet hahmottuvat, Karhuntaljaan puettu Suomi, Kansallispukuinen Suomi, Turvaton tyttö, Suomi-neidon sisä- ja ulkopoliittiset roolihahmot jne.
Tässä muutamia kollegan ehdotuksia. Toivottavasti näistä löytyy kiinnostavia.
- Paula Norosen Supermarsu-kirjat
- Veera Salmen Puluboi-kirjat
- Neal Laytonin Mammuttikoulu-kirjat
- Eppu Nuotion Kingi-kirjat
- Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä -kirjat
- Tuula Kallioniemen Konsta-kirjat
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Alla on muutama pienten lasten kirja, joissa käsitellään sisaruksen sairastumista. Kun pupusisko sairastui -kirja on luettavissa myös pdf-muodossa:
http://www.erityinensisaruus.fi/Lis%C3%A4%C3%A4-aiheesta/Lasten-kirjoja
http://www.erityinensisaruus.fi/application/files/4615/1204/8619/Kun_Pupusisko_Sairastui_aukeamavedos.pdf
- Kun pupusisko sairastui / Pirja Kiema ; kuvitus: Tea Ikonen
- Suden lahja / Ilona Tomi ; kuvat: Anna-Liisa Tarvainen
- Miina ja Manu ensiavussa / teksti: Tuula Puranen ; kuvitus: Kristian Huitula
Ekirjaston toimittaja vastaa näin: Mikäli teos on jo jollain palvelimella, ja se on vapaasti käytettävissä, se voidaan linkittää eKirjastoon.
Mikäli teos ei ole millään palvelimella, niin periaatteessa se voitaisiin viedä Digiin (https://digi.kirjastot.fi) ja sieltä sitten linkittää eKirjastoon. Tämä on kuitenkin vähän sellainen "paikkausratkaisu", koska tällaisille vapaasti käytettäville teoksille ei ole olemassa mitään yhteistä.
Selkein ratkaisu voisi siis olla se, että teos tulee välittäjän kautta eli että tekijät tarjoavat teoksen Ellibsin ja Biblion kautta tarjottavaksi. Varsinkin, jos teoksen käyttöön liittyy jotain rajoituksia, niin silloin erityisesti Ellibsin ja Biblion kautta.
Valtiopäiväjärjestyksessä vuodelta 1928 säädettiin 5. luvussa Asiain käsittely täysistunnossa ja suuressa valiokunnassa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1928/19280007#Lidm45237816683808
Vuonna 1990 Suuren valiokunnan rooli muuttui, tällä hallituksen esityksellä 89/1990.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_89+199…
EU-jäsenyyden myötä Suuren valiokunnan rooli muuttui; siitä tuli eduskunnan EU-asiain valiokunta.
Eduskunnan työjärjestys 17.12.1999/40 v. 2000
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000040
Lisätietoja Suuren valiokunnan historiallisesta roolista löytää Jaakko Nousiaisen artikkelista: Jaakko Nousiainen: ”Valiokuntalaitos, suuri valiokunta,...
