Gustaf Frödingin runosikermästä En morgondröm on kaksikin suomennosta. Aarni Koudan suomennos on vuodelta 1922 ja Hannes Korpi-Anttilan vuodelta 1952. Kummastakin suomennoksesta puuttuu kuitenkin jostain syystä juuri tuo etsimänne viides runo.
Frödingin runojen suomennoskokoelmien selailun perusteella näyttää siltä, että En morgondröm -sikermän viidennestä runosta ei ole suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Mitään varsinaista listaa meillä ei ole mutta Eino Leino seuran sivuilla on laajat tietopaketit sekä Eino Leinon elämästä että tuotannosta. "Eino Leino" -otsikon alta löytyy sekä proosatuotanto, runoteokset että näytelmät. "Leinon tekstejä" -otsikon alla kerrotaan, että on arvioitu, että Leino kirjoitti n. 1900 kpl sanomalehtitekstejä. Katso tarkemmin osoitteesta https://www.kainuuneinoleinoseura.fi
Jos eivät nämä tiedot vielä riitä voi lisäkysymyksiä lähettää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan, sivulta http://www.finlit.fi/ löytyy kysymyslomake.
Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole koulujen vuosikertomuksia. Niitä voi tiedustella kaupunginarkistosta:
Käyntiosoite: Kansankatu 55 A, Oulu
Puhelin: 050 5627064
Sähköposti: arkisto(at)ouka.fi
Aukioloajat: ma-pe klo 10-15.30. Puhelinpalvelu on käytettävissä arkisin virka-aikana klo 8-16.
Ohjeita ruoanlaittoon mikroaaltouunilla löydät esimerkiksi seuraavista teoksista
Mikrouunin käyttökirja (Sinikka Koskinen..et al., 1987, useita lisäpainoksia)
Mikrouunikeittokirja (Gunnel Friblad, Anita Bertilsson ja Birgitta Rasmusson, suomeksi toim. Eija Stenqvist, 1988)
Monipuoliset mikroherkut ( toimituksen asiantuntija Sarah Brown, suomeksi toimittanut Auli Hurme-Keränen, 1990)
Herkkuja helposti arkeen ja juhlaan : lieden ja mikron vuoropuhelu (Pirjo Muurinen, 1991)
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
Mikroaaltouunin käytöstä ei ole julkaistu kovinkaan paljon keittokirjoja. Muutaman muun löydät Helmet-haulla hakusanalla mikroaaltouunit.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Harmaasta väristä saattaisi jonkinlainen yhteys löytyä: susi mielletään tavallisimmin harmaaksi, sudenkääpää luonnehtivat harmaat värit ja sudenmarjan marjaa kuvailevat jotkut lähteet harmaansiniseksi. Sudenmarjan (Paris quadrifolia) kanssa samaan liljakasvien heimoon kuuluva Maianthemum bifolium on saanut suomenkieliseksi nimekseen oravanmarja, joten tekisi mieli ajatella kasvien marjoilla ja niiden värillä olevan jotain yhteyttä niiden suomalaisiin nimiin.
Pentti Suhosen Suomalaiset kasvinnimet listaa Paris quadrifolialle yli kolmekymmentä erilaista nimeä. Suteen liittyvät nimitykset näyttävät olevan niistä kaikkein vanhinta perua: suden silmä (1683), sudensilmä (1745), sudenmarja (1803). Muita nimiä ovat esimerkiksi eksytysmarja,...
Kyseessä on varmaankin EKA. Aapinen : kevät (toim. Sirkku Kananoja ja Terttu Tupala,1974). Kirjassa on Thorbjørn Egnerin satu Hammaspeikot Möö ja Paa (s.18-19). Joissakin tietokannoissa kirjan nimi on Elävää kieltä. 1B, Aapinen : eka kevät.
https://finna.fi/Record/satakirjastot.87085?sid=2920151809
Samaiset hammaspeikot seikkailevat myös Egnerin kirjassa Satu hammaspeikoista (suom. Eeva-Liisa Manner, 1961)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Etsimäsi kohta ovat Ovidiuksen Amores-runoteoksen ensimmäisestä kirjasta, elegiasta 10.Amores-teosta ei valitettavasti ole suomennettu.Englanninnoksessa kohta kuuluu näin: "The mare asks no gift of the horse, nor the cow of the bull..."https://www.gutenberg.org/files/47676/47676-h/47676-h.htmhttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Tilastokeskuksen sivuilla on linkkejä (http://tilastokeskus.fi/tk/el/kva_ajankaytto.html) ja kirjallisuusviitteitä (http://www.stat.fi/tk/el/kva_artikkelit.html) suomalaisten ajankäytöstä. Viitteissä mainittu, kattava Hannu Pääkkösen ja Iiris Niemen Suomalainen arki - ajankäyttö vuosituhannen vaihteessa (2002) löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista. Suomen tilastollisessa vuosikirjassakin kulttuuri- ja vapaa-ajan taulussa on usean vuoden tilastoja seurustelusta perheen kanssa ja muusta ajankäytöstä.
Anna Erikssonin kappale Kesällä kerran löytyy juuri julkaistusta kokoelmasta Suomi-iskelmä 2007 (Helsinki, F-kustannus, 2007) ISBN: 978-952-461-142-8.
Kokoelma on suurimmassa osassa Suomen maaakuntakirjastoja vielä hankintavaiheessa - Kuopiossa se näkyi olevan jo lainattavana. Kokoelma on hankinnassa myös Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmiin ja siihen voi tehdä varauksen jo tässä vaiheessa. Varauksen voit tehdä netissä osoitteessa: http://www.aaltokirjastot.fi. Voit myös soittaa musiikin tietopalveluun p. 014-624448 (ma-pe 11-20 ; la 11-16)
Olisikohan etsimäsi teos Atso Almilan Ameriikka:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=almila+ameriikka&searchscope=9…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Atso_Almila
http://www.akateeminenlaulu.fi/suomi/kuvia.html
Jos se ei ole tämä, niin lähetäthän uuden kysymyksen!
Kyseessä voisi olla joku Rakel Hyvärisen Vihreä varis -sarjassa ilmestyneistä kirjoista, esimerkiksi Sputnik, Tohtorin Helena tai Poika joka tahtoi piirtää.
Voisit tiedustella lähimmästä Helmet-kirjastostasi, onko siellä kierrätyshyllyä itselle tarpeettomille kirjoille. Kannattaa kuitenkin huomioida, että tilan puutteen vuoksi kirjastojen kierrätyshyllyihin ei useinkaan voi tuoda kuin muutaman kirjan kerrallaan. Kirjastot voivat ottaa lahjoituskirjoja myös omiin kokoelmiinsa, jos teosten arvellaan kiinnostavan lainaajia.
Kirjastotietokannoista ei löydy tästä aiheesta kirjoitettua kirjaa. Sen sijaan aiheesta löytyy useita lehtiartikkeleita. Lahtelainen ylilääkäri Tapio Rantanen löysi selityksen siihen, mikä kemikaali tuoleissa aiheutti allergiaoireita. Rantasen tutkimus julkaistiin heinäkuussa 2008 arvostetussa brittiläisessä ihotautialan lehdessä British Journal of Dermatology (numero 159 (1): s. 218-221). Rantanen esitteli julkaisuaan myös tv:ssä YLE:n Kuningaskuluttaja-ohjelmassa keväällä 2008. Samaan aikaan tutkimus oli esillä Suomessa mm. seuraavissa lehdissä: Duodecim 124 (2008): s. 13 ja Helsingin Sanomat 24.4.2008 (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lääkäri+löysi+selityksen+myrkkytuoli-ihottumaan/1135235849503).
Keväällä 2009 ihottumaa...
Uuden PIKI-verkkokirjaston järjestelmäntoimittaja on lupaillut seuraavaan, huhti-toukokuussa 2011 ilmestyvään versioon mm. uutuushakua ja oma kokoelma -toimintoa, joka vastaa vanhan PIKI-verkkokirjaston Omat hyllyt -palvelua. Tarkkaa aikataulua ei vielä ole tiedossa, mutta uutuushaku on siis suunnitelmissa.
Verkkokirjastoon liittyviä uutisia, suunnitelmia ja saatuun palautteeseen annettuja vastauksia voi seurata sivulla http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/verkkokirjaston-rakentaminen.
Ikävä kyllä nenäverenvuodosta ei näytä löytyvän kuvakirjaa eikä muutakaan vastaavaa. Lapsille on kyllä useita kuvakirjoja esimerkiksi sairaalassa tai lääkärissä käynneistä ym., mutta tästä nimenomaisesta harmista ei, vaikka se on varmasti hyvin yleinen vaiva, lasta pelottavakin. En löytänyt myöskään lapsille tarkoitettua nettisivua aiheesta Asiatietoa kuitenkin löydät vaikka sivulta http://www.sairaslapsi.com/tapaturmat-ensiapu/nenaverenvuoto - sitähän voit tutkia yhdessä lapsen kanssa.
Kirja on aivan uusi, ilmestynyt maaliskuussa 2015. Se ei ole tulossa Hämeenlinnan kirjaston kokoelmiin. Voit tehdä siitä halutessasi kaukolainapyynnön. Tietoa kaukopalvelusta alla olevan linkin kautta:
https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainat
Parhaiten voit tutustua niihin Julinin lehtisalissa, missä kuluvan vuoden numerot ovat paikalla ja vuoden 1999 numerot arkistossa.
Kokoelmatietokantamme lehtiluettelosta näet, mihin aluekirjastoihin lehti tulee. (Webissä http://www.turku.fi/kirja/lehtiluettelo/lehtilue.html)
