Kaivattu kirja on Winfried Wolfin kirjoittama ja Manfred Schlüterin kuvittama Unipuu (Kustannus-Mäkelä, 1987). Siinä Mikko pyörii sängyssään eikä saa unta. Haamut, noidat, jättiläiset ja taikurit kiertävät hänen vuodettaan. Mikko haluaa nukkua ja noituu häiritsijät pienelle saarelle meren keskelle. Saarella kasvaa yksi ainoa puu. Haamut, noidat, jättiläiset ja taikurit huomaavat puun ihanat kukat, joita kaikki ryhtyvät havittelemaan - ensin kukin ryhmä yksin, lopulta yhteistyössä. Aina, kun joku yrittää tarttua ihmekukkiin, puu kasvaa ja kädet tarttuvat tyhjään, kukat pysyvät saavuttamattomissa...
Tulkitsenko kysymyksen oikein, jos oletan haettavan selitystä siihen, miksi kirjasarjan käännösten nimissä esiintyy sana Medusa? Tätä sanaa ei tosiaan esiinny alkuperäisen Robert Ludlumin trilogian nimissä eikä myöskään myöhemmän Eric Van Lustbaderin kirjasarjan (toistaiseksi ilmestynyt 12 osaa) otsikoissa, jotka on kaikki rakennettu päähenkilö Jason Bournen nimen varaan. Suomennoksissa käytetty sana Medusa on CIA:n salaisen, Kaakkois-Aasiaan ja Vietnamiin sijoittuvan projektin koodinimi. Syytä siihen, miksi Suomessa on päädytty eri ratkaisuun kuin alkukielisissä, en ole löytänyt.
Heikki Poroila
Tottahan ilmoitukset saa vaihdettua joko sähköpostiin saapuviksi tai kokonaan kirjepostina kulkeviksi.
Ota seuraavan kerran kirjastossa käydessäsi kuvalliset henkkarit mukaan ja vaihda tekstari-viestittely haluamaasi muotoon.
Kokonaan pois ei ilmoituksia voi ottaa. Silloin et saisi tietoa myöhässä olevasta aineistosta, etkä kenties huomaisi asiaa ajoissa ennen perintätoimiston sekaantumista asiaan.
Kirjastossa kannattaa suunnistaa kaunokirjallisuusosastolla novellit-hyllylle, mikäli sellainen löytyy. Tässä muutama novellikokoelma, jotka ovat jääneet mieleen.
Tove Jansson: Nukkekaappi
Eeva Tikka: Hidas intohimo
Tuuve Aro: Universumin takahuone
Maarit Verronen: Normaalia elämää
Antti Hyry: Maantieltä hän lähti
Lucia Berlin: Siivoojaan käsikirja
Erityisesti seuraavat lyhyitä tuokiokuvia ja tarinoita sisältävät kokoelmat sopivat mainiosti vaikka kahvihetkeen.
Maria Vuorio: Olen nähnyt sellaisen
Johan Bargum: Lyhykäisiä
Voisiko kirja olla joku Francoise Saganin kirjoista? En löytänyt täysin kysyjän juonikuviolla olevaa kirjaa, mutta en pystynyt tarkistamaan kaikkia Saganin kirjoja. Keräsin tälle listalle hänen kirjojaan, jos kirjan nimi auttaisi kysyjää muistamaan kirjan: https://www.finna.fi/List/1912833Tähän saa mielellään kommentoida, jos joku tunnistaa kirjan varmuudella.
Tässä muutama kirja, joista pari ensimmäistä on kaunokirjallisuutta, muut omaelämänkerrallisia:
Kälkäjä: Kallis lapsi (käsittelee keskoslapsen odotusta ja syntymää)
Tikka: Aurinkoratsastus
Ahoinpelto: Pikku Heini
Kerola: Lauri, poikani Lauri
Scotson: Poikani Doran
Sopanen: Enkeliprinsessa
Tikkanen: Sofian oma kirja
Wilks: Bernard - kehitysvammainen
Kyseessä voisi olla Maantieteilijän käsikirja http://www.koulukanava.fi/maantiet/handbook/index.htm
Maantieteilijän Käsikirjassa on fyysisen maantieteen ja kulttuurimaantieteen peruskoulutasoista oppimateriaalia. Käsikirja on jaettu osioihin luonto ja ihminen. Luonto: Avaruus, Maan rakenne, Ilma ja vesi, Maa muutoksessa, Ekosysteemit. Ihminen: Väestö ja asutus, Luonnonvarat, Kulttuuri, Alueiden maa Ilmasto (WSOY Koulukanava)
Mitään tutkimuksia koululaisten kielimatkoista en löytänyt yliopistojen (LINNEA) enkä tarkastelemieni ammattikorkeakoulujen tietokannoista. Sen sijaan lehtiartikkeleita aiheesta on kohtalaisesti:
Pohtokari, Camilla: Kielikylpyjä Jerseyn rannoilla. Et-lehti, 2000: 3, s. 124-127
Jutila, Tarja: Maaseudun naiset englannin kieltä oppimassa. Koti, 2000:1, s. 34-35
Jansa, Kirsi: Maailman näkemisen nälkä vie vaihto-oppilaaksi ja kielimatkalle (Vinkkejä, kokemuksia, ongelmatilanteita. - Mahdollisuudet Yhdysvalloissa 1999. - Kielikursseja Englantiin). Kuluttaja, 1998: 6 s. 16-20
Leander, Alex: Kaken tehokas kielimatka : Cambridge. Matkalehti : loma- & liikematkailun-9rikoislehti, 1999:4, s. 6-9
Kononen, Silja: Kesäksi kielikurssille (...
Varhaisin suomenkielinen heprean oppikirja, Edv. Stenijin Hebrean kielen kielioppi julkaistiin jo vuonna 1899. 1950- ja 60-lukujen taitteessa ilmestyi Josef Carmin neliosainen Hagesher = Silta : hepreankielen oppikirja ja siihen liittyvä kielioppi. Vuonna 1973 kirjakaupassa on todennäköisimmin vastaan tullut samana vuonna Gaudeamuksen kustantamana ilmestynyt Tapani Harviaisen ja Raila Sollamon toimittama Heprean tekstikirja ja sanasto.
Olisivatkohan kyseessä olleet kveekarit? Alkujaan brittiläinen, sittemmin maailmanlaajuinen kveekariliike on tunnettu avustustyöstään ja sai siitä vuonna 1947 Nobelin rauhanpalkinnon. Suomessa kveekarit auttoivat sodan jälkeen Lapissa jakamalla vaatteita ja elintarvikkeita sekä avustamalla jälleenrakennustyössä ja sosiaalihuollossa.
Lähteet ja lisätietoa:
Minna Vähäsalo: ”Keikkareitten keskuudessa” – kansainväliset vapaaehtoiset Suomea jälleenrakentamassa. Artikkeli Pax-lehdessä 4/2017, https://www.pax.fi/2017-04/keikkareitten-keskuudessa-kansainvaliset-vap…
Uskonnot Suomessa -sivusto: http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=22
Eino Mäkisen lyhytdokumentti "Lappi nousee" vuodelta 1947: https://elavamuisti.fi/aikajana/...
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan Ikola on satakuntalaista alkuperää. Varhaisimmat havainnot nimestä ovat Kokemäeltä, Köyliöstä ja Tyrväältä. Satakunnasta nimi on levinnyt myös Etelä-Pohjanmaalle.
Kustantamoissa mahdollisesti tekeillä olevat kirjat eivät useinkaan ole julkista tietoa, ennen kuin kustantamot itse ovat päättäneet niistä tiedottaa tai julkistaa tulevat kirjat pari kertaa vuodessa ilmestyvissä julkaisuluetteloissaan, joissa esitellään syksyn tai kevään kirjoja. Tutkiskelin eri kustantamoiden (mm. WSOY, Tammi, Gummerus, Like, Siltala ym) kotisivuja, mutta mistään en onnistunut löytämään uutisointia Paris Hiltonin muistelmien mahdollisesta suomentamisesta. Myöskään kevään uutuuskirjojen julkaisuluetteloita ei ole vielä ilmestynyt, ne ilmestynevät loppuvuodesta. Julkaisuluettelot löytyvät kustantamoiden kotisivuilta. Paris Hiltonin kaltaisen julkkiksen muistelmien suomennoksesta todennäköisesti myös uutisoitaisiin eri...
Koulutodistuksia voi kysyä kaupunginarkistosta.Jos olet käynyt koulusi Vantaalla, kaupunginarkistoon saa yhteyden sähköpostitse kaupunginarkisto@vantaa.fi. Lisää tietoa löytyy täältä: Kaupunginarkisto | Vantaa.
Kirja nimeltä Energia yhteiskunnassa / Heikki Lehto, Tapani Luoma, julk. Kirjayhtymä, Helsinki, 1998, 5. uudistettu painos, 48 sivua, näyttäsi olevan aiheesta sopiva tietopaketti. Kirjassa on käsitelty mm. lyhyesti eri energiamuotoja sekä niiden etuja ja haittoja. Kirja löytyy useimmista kirjastoista kuten monihaku http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1247 maakuntakirjastojen kokoelmatietokannoista osoittaa.
Alfred de Mussetilta on ilmestynyt saksaksi viisiosainen Gesammelte Werke (1925) ja englanniksi kaksiosainen Complete writings of Alfred de Musset (1905). Suomen kirjastoista löytyy vain Gesammelte Werke Bd. 2 : Novellen und Erzählungen, ja siinä ei ainakaan ole etsittyä novellia. Suomeksi eikä ruotsiksi ei novellia ole käännetty.
Kirjastot säilyttävät aikakauslehtien vanhoja numeroita ja monet kirjastot lainaavatkin. Kirjastoissa voi myös kopioida kirjaston kirja- ja lehtiaineistoa omaan kiäyttöön.
Oulun kaupunginkirjastossa ei ole listattu lainatuimpia eikä varatuimpia kirjoja viime vuosina, koska listaukset eivät anna luotettavaa tietoa ainakaan suuressa kirjastossa. Kappalemäärät vaikuttavat siihen, mitä aineistoa listaukseen tulee. Suuressa kirjastossa nimekettä hankitaan yhdestä useaan kymmeneen kappaleeseen. Ja kun aikakauslehtiäkin lainataan, lehtivuosikertojen irtonumeroista kertyy runsaasti lainauksia.
Samaan kysymykseen on vastattu 20.8.99. Kirjastoissa arvioidaan suositut kirjat näppituntumalla. Vastaaja oli soittanut muutamiin kirjastoihin ja saanut vastauksia, ettei tällaista listausta voi saada.
Sinun täytyy tulla kirjastoon henkilökohtaisesti ja esittää kirjastokorttisi ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksesi, niin saat uuden verkkokirjaston salasanan.
