Antamasi tuntomerkit ovat varsin hyviä, mutta emme kuitenkaan onnistuneet keksimään mikä kirja voisi olla kyseessä. Kysymys on myös sähköpostitse lähetetty vastaajaverkostomme jäsenille. Toistaiseksi vastausta ei ole löytynyt silläkään tavoin, mutta lisäämme tietoa tänne jos ehdotuksia tulee.
Myös lukijat voivat vinkata kommentilla, jos kirjan kuvailu herättää jotakin muistikuvia.
Google-haulla saa paljonkin sivuja esille, ne ovat tosin hyvin kaupallisia. Kotimaisista artikkelitietokannoista en löytänyt mitään, mutta kirjaston asiakasmikroilla on käytössä Ebsco-tietokanta, josta löytyy englanninkielisiä artikkeleita. Sieltä sain 34 viitettä Marithe & Francois Girbaudista, niistä 10 oli kokotekstiviitteitä. Lehtilähteitä olivat esim. Brandweek ja New York Amsterdam News. Kirjastossa voitte tulostaa kokotekstiviitteet tai tallentaa ne levykkeelle.
Suomessa ajetaan eurooppalaisittain vanhoilla autoilla. Vanhat autot tuottavat päästöjä selvästi uusia enemmän. Uusien autojen turvallisuusominaisuudet ovat myös usein vanhoja parempia. Toisaalta Suomessa autoa käytetään tilastojen mukaan lähes kaksikymmentä vuotta ennen romuttamista, joten auto siirtyisi kuitenkin seuraavalle käyttäjälle. Itse säästää myös rahaa, jollei vaihda autoa usein.
Sekä auton vaihtamista usein että sen pitämistä pitkään voidaan siis perustella hyvin perustein. Lisätietoa ja perusteluita mm. näiltä sivuilta:
http://www.autoalantieto.fi/vanhauusi.asp
http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2144
Kirjasto ottaa vastaan kirjoja mikäli ne ovat hyväkuntoisia mutta pidättää itsellään oikeuden päättää, mitä kirjoilla tehdään. Kirjat saattavat pääytä joko kokoelmaan tai kirjaston kierrätyspisteeseen, josta asiakkaat voivat ottaa omakseen muiden asiakkaiden jättämiä kirjoja. Varsin usein kirjat päätyvät kierrätykseen, mikäli lahjoitetut kirjat jo ovat kokoelmassamme. Voit tarjota kirjoja lähikirjastoosi. Jos divarit eivät ole kiinnostuneita kirjoista, niitä voi myös viedä kierrätyskeskuksiin. Espoon kierrätyskeskus on Matinkylässä, Matinpurontie 3 ja 8. Voit myös ottaa yhteyttä kirpputoreihin ja tarjota kirjoja sinne, jos divarit eivät ole kiinnostuneita. Niittykummussa on Fidan kirpputori Merituulentie 30, 02200 Espoo, puh. (09) 4551...
Finlandersin levyttämässä versiossa esiintyvät instrumentit ovat alttosaksofonin lisäksi rummut, bassokitara, sähkökitara ja akustinen piano.
Finlanders on esittänyt kappaletta myös keikoillaan. Finlandersin 30v.-juhlakonsertin perusteella live-esiintymisten kokoonpano näyttäisi ja kuulostaisi olevan alttosaksofonin lisäksi baritonisaksofoni, trumpetti, cajon-rumpu, rummut, tamburiini, sähköpiano, bassokitara sekä banjo.
Jos mielessäsi oleva levy on sellainen, ettei sitä ole saatavissa pääkaupunkiseudun yleisissä tai tieteellisissä kirjastoissa, voit tehdä kaukopalvelupyynnön kirjastossa tai internetin kautta. Tarkemmat ohjeet löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta osoitteesta: http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/h14/q599.htm
Kari Levolan vuonna 1984 julkaistussa kokoelmassa Syntymämerkit on runo, joka alkaa sanoin "Opettelen taas kirjoitusta". Olisikohan tämä kenties etsitty runo?
Ylen TV1-kanavan Puoli seitsemän -ohjelman jaksoja puffataan ennakolta vauhdikkailla pikku mainospätkillä. Viitatussa klipissä näyttelijä Marja Packalén keskeyttää toistuvasti itseään koskevan esittelyn englanninkielisellä fraasilla, joka pehmennettynä suomentuu muotoon "suu kiinni!".
Packalén-jaksoa löydy enää Yle Areenasta eikä sarjaa ole ainakaan vielä Elävässä arkistossa. Toisaalta mainospätkiin ei itse jaksoissa usein edes palata. Mutta onneksi Puoli seitsemän -ohjelmalla on oma palaute- ja kysymyslomake, jolla tätäkin asiaa voi tiedustella suoraan ohjelman tekijöiltä.
Linkki kysymyslomakkeeseen
Hei
Kirjastohakemistosta https://hakemisto.kirjastot.fi/ voit hakea tiettyä palvelua tietyssä paikkakunnassa. Vaasan kirjaston sivulta https://vaasankirjasto.finna.fi/OrganisationInfo/ löydät ne palvelut, jotka ovat tarjolla Vaasan pääkirjastossa.
Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei Vaasan pääkirjastossa ole digitointimahdollisuutta.
Yleensä apurahojen ja avustusten saamisen edellytyksenä on näytöt kirjallisuuden alalta. Kaunokirjallisten näyttöjen ei välttämättä tarvitse olla julkaistuja teoksia, vaan voivat olla myös alan julkaisuissa ilmestyneitä artikkeleita, esseitä ja muita vastaavia.
Kulttuurialan säätiöitä ja rahastoja on runsaasti. Ne löytyvät listattuna täältä:
http://www.kulttuuri.net/kulttuurihakemisto/saatiot_ja_apurahat
Näistä tunnteuimpiin kuuluvat:
Suomen Kulttuurirahasto
Taiteen keskustoimikunta
Kordelinin säätiö
Jenni ja Antti Wihurin rahasto
sekä listalta löytymätön Otavan kirjasäätiö:
http://www.otava.fi/yritys/kirjasaatio/fi_FI/etusivu/
Vantaan kirjastoissa toimii useita lukupiirejä:
- Martinlaakson kirjaston kirjallisuuspiiri kokoontuu seuraavan kerran 15.11. klo 18-19.30. Lukupiirissä keskustellaan Miika Nousiaisen teoksesta "Vadelmavenepakolainen".
- Hakunilan kirjaston lukupiiri kokoontuu joka kuukauden 1. keskiviikko klo 13-14.30. Seuraava tapaaminen on 3.11., tällöin käsitellään James Ngugin teosta "Nisun jyvä".
- Koivukylän kirjastossa toimii useita lukupiirejä. Seuraavat kokoontumiset ovat: tietopiiri 6.10. klo 14.00, runopiiri 7.10. klo 14.00 ja lukupiiri (kaunokirjallisuus) 12.10. klo 14.00.
- Mikkolan kirjaston kirjallisuuspiiri kokoontuu kerran kuussa maanantaisin. Seuraava kokoontuminen on 22.11. ja käsiteltävä teos on Eeva Joenpellon "Ralli".
- Tikkurilan...
Isänsä jalkapallokentältä hakeva Kaarina-tyttö esiintyy Bengt Anderbergin kirjassa Satu pienen pienestä tytöstä (Lasten parhaat kirjat, 1994). Kuvitus on Jan Mogensenin.
Kiinaksi vene on 船 (chuán). Merkin nk. radikaali eli vasemmanpuoleisin osa 舟 (zhōu) on kehittynyt varhaisemmista venettä tarkoittavista merkeistä. Ne puolestaan ovat olleet piktogrammeja eli kuvia, ja esittäneet bambulauttoja ja jokiveneitä. Kaikkein vanhimmissa oraakkeliluista ja pronssiesineistä löydetyissä merkeissä on selvästi nähtävissä kiinalaislle veneille tyypillinen suora keula ja pyöristyvä pohja.
Suosittelen kaikille aiheesta kiinnostuneille Cecilia Lindqvistin teosta Merkkien valtakunta (WSOY 1991), joka käsittelee siis nimenomaan kiinalaisten kirjoitusmerkkien alkuperää ja historiaa.
Oiva verkkosivusto kirjoitusjärjestelmisä kiinnostuneille on englanninkielinen http://www.ancientscripts.com
Suomeksi tietoa löytyy esim....
En valitetettavasti pysty minäkään puulajia tunnistamaan, mutta kyseessä lienee ihmisen muotoilema lehtipuu. Kuvassa näkyvät "myhkyrät" eivät ole todennäköisesti luonnollisia, vaan ovat syntyneet ihmisen systemaattisen leikkaamisen tuloksena, tavoitteena oletettavasti mahdollisimman tuuhealehvistöinen puu. Kuvan perusteella puu kasvaa puistossa, mikä lisää todenäköisyyttä sille, että kyseessä on ihmisen muotoilema puu. Kun näkyvillä ei ole ollenkaan puun lehtiä, sen lajin määrittely pelkän rungon perusteella vaatisi hyvää tuntijaa. Itse en usko, että tässä on kysymys mistään harvinaisesta puulajista, vaan ulkonäkö johtaa ajatukset väärään suuntaan.
Azoreilla on kyllä laaja omaperäinen, osittain jopa ainutlaatuinen kasvillisuus....
Aiheesta löytyi paljonkin erilaisia artikkeleita, joista voi saada jotakin viitteitä. Artikkeleissa on hieman eri käsitys siitä, mitkä maat ovat kärjessä ja mitkä hännillä:
https://www.indy100.com/article/a-map-of-the-countries-that-speak-the-best-english-7421281
https://www.babbel.com/en/magazine/best-non-native-english-speaking-countries/
https://finlandtoday.fi/finland-places-among-the-top-four-english-speaking-countries-in-the-world/
https://www.mosalingua.com/en/english-speakers-in-the-world/
https://ceoworld.biz/2019/11/05/revealed-the-worlds-best-non-native-english-speaking-countries-2019/
https://www.economist.com/graphic-detail/2019/12/04/where-are-the-worlds-best-english-speakers
Ohjelman lopputeksteissä mainitaan tunnusmusiikin tekijäksi Mikko Pykäri. Muusikon ja tuottajan töiden lisäksi hänet tunnetaan yhdessä Kasper Strömmanin kanssa tekemästään podcastista. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikko_Pyk%C3%A4ri
Esine on gondolin muotoinen suola-astia. Verkosta löytyy vastaavia myynnissä, ks. esim. tämä ilmoitus, jossa kerrotaan, että kulho on Muranon lasia. Astian mukana kuuluisi olla airon muotoinen lusikka.
Hei,
Ota yhteyttä Suomen Sukututkimusseuraan. Heidän kirjastossaan pitäisi olla kyseinen cd tutkijoiden käytössä - tosin versiota ei mainittu sivulla http://www.genealogia.fi/emi/emi3ce.htm .
Sukututkimusseuran kirjaston yhteystiedot saat osoitteesta http://www.genealogia.fi/sss/ .
En löytänyt taiteilijaa Kuvataiteilijamatrikkelista enkä kansainvälisestä Ars mundi. Yhdysvaltalaisesta AskArtista löytyy Hunt-nimisiä artisteja, siellä voi käydä tutkimassa, voisiko joku heistä olla sama Hunt.
Suurimmat huutokauppakamarit auttavat töiden arvioinnissa:
Bukowskis
Hagelstam & Co
Helander
En valitettavasti ole onnistunut löytämään täysin tätä kuvausta vastaavaa aapista. Ehdotan kuitenkin muutamaa jotka ovat edes sinne päin. Molemmat ovat Martti Haavion kirjoittamia tarinoita ja hänen tuotannossaan Pässi Päkäpää seikkaili muuallakin.
WSOYn Iloinen lukukirja (painoksia 1938-57) sisältää kertomuksen Pukki Partasuu ja Pässi Päkäpää, jossa eläimet lähtevät "sinisille sinisille vuorille ja vihreään vihreään metsään".
Iloinen eläinkirja (ensimmäinen painos 1946) sisältää tarinan Prinsessa ja pässi, jossa Pässi Päkäpää lähtee prinsessan kanssa "vihreälle niitylle ja valkealla vainiolle kukkia poimimaan".
Kansalliskirjastolla on digitoitu kokoelma aapisia, joita pääsee selaamaan verkossa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/...
