Kuvassa on Helsingin yliopiston Metsätalo, joka sijaitsee Unioninkadun ja Fabianinkadun välissä. Kuva on otettu Metsätalon Unioninkadun puoleiselta sisäänkäynniltä (Unioninkatu 40), sisäpihalta.
https://vaantaja.wordpress.com/2013/08/18/metsatalokierros-kerros-kerro…
https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003tyf
https://finna.fi/Record/lusto.knp-144029
Teoksessa Edessä avoimet meret:Runoja antoisiin eläkevuosiin löytyy kysytynlaisia runoja. Tämä teos löytyy kirjaston kautta kuten seuraavatkin, joista voi olla hyötyä:
Vuosien varjot ja valo / Räty-Hämäläinen, Aino
[Helsinki] : Palmenia-kustannus, 2002
Vuodet kuin kuiskauksia /
Helsinki : WSOY, 2005
Tässä iässä /Heilala, Eeva
Helsinki : Tammi, 2009
Ilta / Immonen, Erkki J.
Helsinki : [E. J. Immonen], [2002]
Ero / Immonen, Erkki J.
Helsinki : [E. J. Immonen], [2003]
Suruttoman saattohoito / Kejonen, Pekka
Helsinki : WSOY, 2005 (Vantaa : Dark)
Koipitoipilas : runoja /Villa, Kyllikki
Helsinki : Like, 2009
Pää tallella : runoja ikääntyville /
Helsinki : LK-kirjat, 2008
Vuoden 1961 alussa Yleisohjelmassa uutisia kuultiin seuraavasti:
Arkisin:
6.30 Varhaisuutiset
8.00 Varhaisuutisten uusintalähetys ja sää
12.30 Sää ja päiväuutiset
16.55 Iltapäiväuutiset
19.00 Sää, iltauutiset ja päivän peili
22.00 Sää, myöhäisuutiset ja ajankohtainen studio
Sunnuntaisin:
8.30 Aamu-uutiset ja sää
12.30 Sää ja päiväuutiset
19.00 Sää, iltauutiset ja päivän peili
22.00 Sää, myöhäisuutiset ja urheiluradio
Iltapäiväuutisten lähetysaikaa varhennettiin viidellä minuutilla vielä vuoden 1961 aikana, ja vuonna 1963 Varhaisuutisia alettiin lähettää jo kuudelta. Muuten näitä lähetysaikoja noudatettiin koko 60-luvun alkupuoli.
Lähde:
Radiokuuntelija : radio- ja tv-lehti
Radiokuuntelija-tv
Pentti Lempiäisen teoksen Nimipäivättömien nimipäiväkirja mukaan voit juhlia nimipäivääsi heinäkuun yhdeksäntenä päivänä yhdessä Nannan, Nannyn ja Nannin kanssa. Siinä kerrotaan myös teidän kaikkien nimen alkuperästä. Kustaa Vilkunan kirja Etunimet vahvistaa päivämäärän, vaikka siinä on käytetty nimesi tavallisempaa kirjoitustapaa Nanna.
Pietarsaaren kirjastossa ei ole kirja "Työn uusi järjestys", mutta Mustasaaren kirjastossa on ja Fredrika luettelon mukaan hyllyssä. Pyydä se kaukolainana sieltä, oman lähikirjaston kautta.
Heleena Savela kirjoittamassa Helsingin sanomien muistokirjoituksessa (17.3.2014) kerrotaan Jane Erkon o.s. Airola syntyneen Helsingissä 9. maaliskuuta 1936. Artikkelissa hänen kerrotaan harrastaneen koulutyttönä taitoluistelua Väinämöisen kentällä kotinsa lähellä Töölössä. Vanhempia ei tässä kirjoituksessa mainita eikä Jane Erkkoa ole Kuka on kukin -teoksessa. Teoksessa Puromies Anu,Tähtiä jäällä kerrotaan Erkon työstä taitoluistelun parissa, mutta hänen taustastaan ei kirjoiteta. Hän toimi aktiivisesti taitoluistelun hyväksi ja oli mm. taitoluisteluliiton puheenjohtajana. Tieto voisi ehkä löytyä Urheilumuseon kokoelmista, yhteystiedot: Valimotie 13a, 5. krs, 00380 Helsinki, 09 434 2250, urheilumuseo(at)urheilumuseo....
Japanissa ei ole tällä hetkellä käytössä kesäaikaa. Se oli käytössä toisen maailmansodan jälkeen muutamia vuosia liittoutuneiden miehityksen aikana vuosina 1948-1951. Lisää tietoa näiden linkkien kautta:
http://www.infoplease.com/spot/daylight1.html
http://www.economist.com/node/17363637
Japanin valaistusolosuhteet vaihtelevat paljonkin, koska se on varsin kaukana päiväntasaajasta. Siellä on neljä vaihtelevaa vuodenaikaa. Lisää tietoa vaikkapa näiden linkkien kautta:
http://tieku.fi/kysy-meilta/aurinkoisimmat-alueet-paivantasaajalla
http://fi.wikipedia.org/wiki/Japani
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valaistusvy%C3%B6hyke
Selasin Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan varastosta Omin käsin-lehtien vuosikerrat 1938- 1944. Numerossa n:o 4 vuodelta 1944 todettiin himmeleitten olevan liian suuritöisiä sota-aikana tehtäväksi. Lisäksi olkikupo tarvittiin muihin töihin. Samassa numerossa on olkitöitten kuvia, muttei ohjeita. Numerossa 2 vuodelta 1944 Tyyne-Kerttu Virkki esittelee työohjeitten kera "Olkityön elvyttäminen Aunuksessa".Kuvissa on oljesta valmistettuja ostoslaukkuja, päähineitä ja erilaisia käyttöesineitä.
Himmeleistä on ilmestynyt runsaasti ohjekirjoja. Esim. TEKIJÄ Koski, Eija, kirjoittaja, valokuvaaja.
TEOS Himmeli / Eija Koski ; valokuvat: Rita Lukkarinen, Eija ja Kari Koski, Minna Jones ; piirrokset:...
Hei,
Sumalaisen arjen historian mukaan (osa 1 Savupirttien Suomi) savupirtit saivat alkunsa varhaisella keskiajalla, mutta vielä 1900-luvun alkupuolella niitä tapasi yleisesti Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla (Tästä myös: Suomalainen Kuvalehti 14.1.1928, löytyy netistä Kansallliskirjaston digitoiduista lehdistä). 1895 oli savupirttien osuus enää 3,7%, mutta esim. Pohjois-Savossa vielä neljännes asumuksista oli tällaisia. Viimeiset savupirtit liene olleet käytössä 1950-luvulla.
Uloslämpiävä uuni saapui Suomeen 1500-luvulla, mutta yleistyi siis eri alueilla eri vauhtia. Lounais- ja Länsi-Suomesta savupirtit väistyivät savijohdollisten uunien yleistyttyä 1600-luvulta alkaen. Itä-Suomessa tämä tapahtui hitaammin. Merkittävämmin...
Kirjastosta löytyy ainakin seuraavat lapsille kirjoitetut tietokirjat, joissa on aiheena Titanic:
Vuorikuru, Silja : Titanic - maailman suurin laiva. Avain-kustannus, 2021. Selkokielellä kirjoitettu lasten tietokirja, jossa on runsas kuvitus. Kirjassa kerrotaan myös matkustajien tarinoita. 149 sivua.
Adams, SImon : Titanic. Sanoma Magazines, 2012. 79 sivua. Lapsille kirjoitettu tietokirja. Liitteenä cd-levy.
Tavallisimmin 'East Virginia' tarkoittaa juuri Virginian itäistä osaa, mutta nimitystä voidaan käyttää myös viittaamaan koko osavaltioon erotuksena läntisestä 'West Virginiasta'. Se, ettei Virginian osavaltio kuitenkaan virallisesti ole Itä-Virginia, johtunee siitä, ettei osavaltiota jaettu kahtia – niin kuin esimerkiksi Berliini aikanaan jaettiin Itä- ja Länsi-Berliiniin – vaan läntinen osa ('West Virginia') irrottautui 'emo-Virginiasta' omaksi osavaltiokseen: kahtiajaon jälkeen jäljelle jäänyt Virginia oli edelleen Virginia. Alueet erosivat kulttuurisesti toisistaan melkoisesti, ja Virginian läntisissä osissa tavoiteltiin oman valtion perustamista jo 1700-luvun loppupuolella. Ero toteutui lopulta Yhdysvaltain sisällissodan...
Hei,
kaatuneiden tuominen kotipaikkakunnalle on tosiaan ollut suomalainen tapa ja harvinaista maailmalla. Tässä artikkelilinkki missä asiasta kerrotaan.
https://www.reservilainen.fi/uutiset/kaatuneiden_tuominen_kotiseudun_mu…
Pari kuusta jammataan kumoon Apostolit-yhtyeen kappaleessa Irma. Railakas firman pikkujoulujuhlien kuvaus ilmestyi alun perin singlelevynä vuonna 1975. Samana vuonna kappale oli mukana Finnlevyn kokoelma-albumilla Toivekonsertti 58.
https://www.youtube.com/watch?v=H9tzUo5_6tw
Tarkoitat varmaankin tätä teosta:
Mattila, Lauri: Oriveden Onnistaipaleen Mattilan sukua [Orivesi]: [L. Mattila], 1980 (Oriveden sanomalehti)
39 s. : kuv., kartt. ; 25 cm
Kirjaa näyttää olevan lainakappaleena tai käsikirjastokappaleena muutamassa kirjastossa:
Åbo Akademis bibliotek
Kansalliskirjasto
Jyväskylän yliopiston kirjasto
Eduskunnan kirjasto
Ota yhteyttä yhteyttä paikkakuntasi antikvariaattiin tai verkkoantikvariaatteihin: http://www.tie.to/antikvariaatit/
Ehkäpä sitä kautta löydät myynnissä olevan kappaleen.
Kysyjän ilmaiseman hämmennyksen syy on yksinkertaisesti siinä, että Venäjällä on tehty samanniminen laulu Песня о друге ainakin kahteen kertaan (voi olla useampiakin, mutta ainakin kaksi tunnettua on olemassa). Ensimmäinen ja se tunnetumpi on Vladimir Vysotskinin omaan tekstiinsä tekemä laulu, joka tunnetaan suomennoksena Ystävän laulu (sanat Juha Vainio). Se toinen Pesnja o druge on Andrei Petrov -nimisen säveltäjän runoilija Grigori Poženjanin tekstiin tekemä laulu, joka Suomessa tunnetaan nimellä Tuulella ei ole ystävää (käännös Hillevi). Toisin sanoen Fono.fi:ssä ei ole tehty virhettä, kyse on kahdesta eri laulusta.
Heikki Poroila
Naurua on Aaro Hellaakosken runo, joka ilmestyi alun perin kokoelmassa Jääpeili (1928). Runon voi löytää myös Hellaakosken kootuista runoista.
Runon alku kuuluu seuraavasti:
"Niin hassunkurisen touhun nään:/
suu tuoss' on sepposenseljällään,/
suu pieni ja hampaaton./
Se naurua on!"
Runon viimeinen säkeistö kuuluu:
"Sinä paljon vaadit. Ja paljon saat./
Sinä siunaat kättemme toukomaat./
Nyt vasta ne tähkän kantaa:/
sinä annat meidän antaa."
Siman valmistusohjeissa tosiaankin poikkeuksetta puhutaan pullottamisesta. Mitään ehdotonta estettä pullojen korvaamiselle vastaaville tiiviisti suljettavissa oleville astioille en kuitenkaan onnistunut kirjallisuudesta löytämään. Jos kuitenkin huomioidaan, että sima yleensä suositellaan tarjottavaksi mahdollisimman viileänä, pienet pullot ovat suuria tynnyreitä käytännöllisempiä astioita.
Siman jäähdyttämisenkin voi toki jättää väliin, mutta se ei ole välttämättä suositeltavaa: lämpimässä käyminen voi tapahtua liian nopeasti eikä simasta tule yhtä hyvänmakuista kuin viileässä tapahtuvan hiljaisen jälkikäymisen tuloksena saadusta simasta. Jos sima saa käydä liian pitkän ajan lämpimässä, pääsee liian suuri osa käytetystä sokerista hajoamaan...
Eläketurvakeskuksen tilastotietokannasta voi tarkastella eläkevarojen kehitystä. Aikasarja alkaa vuodesta 1962. Voit valita taulukosta erikseen tietyn eläkerahaston tai yhteensä-valinnalla kaikkien rahastojen kokonaisvarat.
https://tilastot.etk.fi/pxweb/fi/ETK/ETK__180tyoelakkeiden_rahoitus__40…
