Etsit ilmeisesti Kirjastot.fi-sivuston rekisteröityneiden käyttäjien rekisteröitymislomaketta, se löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/users/registering.asp . Kun olet rekisteröitynyt käyttäjä, saat halutessasi sähköpostiisi tiedotteita mm. sivujen päivityksestä, ja avoimista työpaikoista kirjastoalalla. Voit myös asettaa Kirjastot ja kokoelmat -kanavalle oman kirjastosi oletussivuksi.
Varaamasi DVD ehti mennä lainaan heti sen jälkeen, kun olit tehnyt varauksen. Hyllystä elokuvan tai kirjan löytävä voi lainata sen, jos ehtii ennen kuin henkilökunta poimii hyllyistä varatun aineiston.
Tein sinulle uuden varauksen. Kaikki ensimmäisen kauden Poirotit ovat tällä hetkellä lainassa, mutta DVD-levyjen laina-aika on vain yksi viikko, joten et joudu odottamaan pitkään.
Antti Tuurista ei ole kirjoitettu elämäkertaa. Kirjailijaesitelmääsi varten voisi kuitenkin olla hyötyä kirjasta Miten kirjani ovat syntyneet: osa 3 (s. 286-312), jossa Antti Tuuri kertoo kirjailijantyönsä lisäksi myös elämänvaiheistaan. Myös Suomen kuvalehden artikkelista Lauseseppä lakeudelta (Suomen kuvalehti, 1997, 35, s.26-29) voi löytyä kiinnostavaa tietoa.
Jos tarvitset tietoa myös Tuurin kirjoittamista kirjoista ja niiden analyyseja, löytyy kirjastosta useampiakin kirjoja ja hakuteoksia. Videota Antti Tuurista ei löytynyt kirjastojen luetteloista. Hänen kirjojensa pohjalta tehtyjä elokuvia on kuitenkin saatavana videoina.
Tietoja perinteisistä suomalaisista esineistä voisit etsiä esimerkiksi seuraavista kirjoista (kirjoja voit kysyä lähimmästä kirjastosta):
Sirelius, U. T.: Suomen kansanomaista kulttuuria : esineellisen kansatieteen tuloksia, osat 1-2. Helsinki, 1989.
Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri. Porvoo, 1975 (3. p. 1983).
Jäntti, Lauri: Talonpoikaisesineistön katoavaa kauneutta. Porvoo, 1974 (4. p. 1997).
Lisäksi Kirjastot.fi –palvelun Linkkikirjastoon on koottu hyviä linkkejä kansanperinteen verkkoaineistoihin osoitteessa http://www.kirkastot.fi/linkkikirjasto, luokassa 49. Suora osoite on http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=635#638.
Meillä HelMet-kirjastoissa ei ole ainakaan tietoa, että sähköpostimuistutuksissa olisi esiintynyt häiriöitä juuri viime aikoina. Lähinnä tulisi mieleen, että ehkä muistutusviestit olisivat juuttuneet sähköpostiosoitteessasi olevaan mahdolliseen roskapostisuodattimeen. Jos viestejä ei jatkossakaan kuulu, sinun kannattaa varmaan vaikka poiketa kirjastossa kysymässä asiaa vielä.
Kirjassa Maailman kauneimmat eläinsadut on puolalainen kansansatu "Kuinka kaksi sammakkoa käyttäytyi kermaruukussa", sen on suomentanut Kaija Pakkanen.
Nettiosoitteesta http://www.lib.hel.fi/kallio/sadut/ löydät satuhakemiston, josta voit hakea satuja hakusanoilla. Muita satuhakemistoja on osoitteissa
http://www.tampere.fi/cgi-bin/satuhaku/ sekä http://www.tornio.fi/kirjasto/satuluet.htm
Kun katson ristihin löytyy tosiaan ainoastaan Laulun sanoma 3 -nuottikirjasta. Laulukirja on saatavana Karstulan kirjastosta. Kirjan voi tilata sieltä kaukolainaksi, voit kysyä lisää omasta lähikirjastostasi.
Kyseessä vaikuttaisi olevan käsite, joka ei ole täysin vakiintunut suomen kieleen. Yleisin suomennos näyttäisi olevan yhdyssana tiedonmuodostusprosessi (ks. Googlen hakutulos). Jonkin verran käytetään myös ilmaisua tiedonmuodostuksen prosessi (ks. Googlen hakutulos).
Äestyksessä maata pehmennetään ja hienonnetaan traktorin perässä vedettävällä äkeellä. Äkeessä on terävät piikit tai "kynsillä" varustetut pyörivät levyt, jotka rikkovat maan pinnan ja kääntävät maata. Äes ei käännä maata yhtä syvältä kuin kyntöaura. Äkeitä on useita eri tyyppejä. Äestyksellä pyritään tekemään maata kuohkeammaksi ja tasaisemmaksi kynnön jäljiltä, poistamaan rikkaruohoja tai luomaan matalia vakoja, joihin puiden taimia voidaan istuttaa. Lähteet:Äes – WikipediaMAAN MUOKKAUS JA KYLVÖTunnetko jo maanmuokkaus-menetelmät? - Stora Enso Metsä
Jäsenlehti / Suomen palliatiivisen hoidon yhdistys ry, ilmestyy edelleen. Lehteä ei tule Joensuun kaupunginkirjastoon eikä muihinkaan yleisiin kirjastoihin. Sitä on mahdollista yrittää tilata kaukolainaksi kirjaston kautta tieteellisistä kirjastoista tai Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjastosta, jonne lehti on tullut vuodesta 2002.
Yksi mahdollisuus on selvittää muiden maiden kirjastojen tilanne. Kirjastot.fi-sivuilta pääset selaamaan eri maiden kirjastojen aineistotietokantoja:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/ulkomaiset/
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilta pääset myös WorldCat-tietokantaan, joka on maailman laajin kirjastojen bibliografinen tietokanta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/tietokannat/
Voit myös pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään hakuja.
Helsingin kaupunginkirjastossa kaukolainaus Suomesta ja Pohjoismaista maksaa 4 euroa, muualta Euroopasta 25 euroa:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Kysymys osoittautui varsin haastavaksi. Miesten ja naisten välistä ystävyyttä romaaneista kyllä löytyy, mutta melkein aina se osoittautuu alkusoitoksi romanssille.
Anna Gavaldan romaanissa Kimpassa naispuolinen päähenkilö tutustuu kahteen mieheen, joista toisen kanssa suhde muuttuu romanttiseksi, mutta toisen kanssa säilyy ystävyytenä. Dekkareissa esiintyy toisinaan ystäviksikin luokiteltavia mies-nais-työpareja. J. K. Rowlingin salanimellä Robert Galbraith kirjoittamassa dekkarissa Käen kutsu miespuolisen yksityisetsivän ja hänen naispuolisen sihteerinsä välillä vallitsee ystävyys. Peter O'Donnellin Modesty Blaise -kirjoissa päähenkilöllä on miespuolinen työtoveri ja ystävä Willie Garvin. Kotimaisista voisi ehkä ajatella Matti Yrjänä...
Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjan (Otava, 2000)mukaan Lavikka-sukunimeä tavataan Savitaipaleella ja Taipalsaarella. Koska sukunimeä tavataan näin rajatulla alueella, voisi olettaa Lavikoiden olevan samaa sukua, mutta kuitenkin vain olettaa. Lisäksi Heikki Särkkä kirjoittaa Suomen sukutukimusseuran aikakauskirjassa (Genos 1999, numero 4, s. 226), että Mikko ja Pekka Mikonpoika Lavikka myivät v. 1800 Aatami ja Mikko Simonpoika Illukalle puolet kruununtilasta numero 7 Savitaipaleen Lyytikkälän kylässä. Savitaipaleen kirkkoherran vuoden 1876 sukuselvityksen mukaan Lyytikkälä 7:n asukkaaana oli ollut Juhana Mikonpoika Lavikka (Mikko Simonpoika Illukan poika). Särkkä jatkaa, että näyttää ilmeiseltä, että Mikko Illukan jälkeläiset ovat alkaneet...
Parkkinen, N. (2003). Näkökulmia joulukorttiin: Rudolf Koivun ja Martta Wendelinin joulukortteja 1934-1942. Jyväskylä.
Ahdeoja, P., Tast, H., Karjalainen, T., Konow, J. v., Malminen, A., Kuusjärvi, R. & Nallinmaa-Luoto, T. (2013). Martta Wendelin: Kuvittajan siveltimestä. [Tuusula]: Martta Wendelin Seura.
Wendelin, M. & Hytönen, H. (1993). Luettelo Martta Wendelinin piirtämistä postikorteista ([Uud. laitos].). Espoo: Hobby Books.
Muuta suomalaisiin joulukortteihin liittyvää aineistoa, myös kuvia voi katsoa Finnasta https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=joulukortit+suomi&type=Subj…
Kysyin asiaa kirjastoverkon yhteisistä palveluista (KiVePa). Vastaus kuuluu seuraavasti:
Helmetin viivakoodit eivät ole EAN-koodeja. Helmetin viivakoodeissa on kaupunkitunnus, juokseva numero sekä tarkistusnumero. Muodosta nähdään, että kyseessä on nide eikä kirjastokortti.
Vähäinenkin määrä alkoholia veressä aiheuttaa vaikutuksia aivotoimintaan. Alussa tapahtuu innostumista, estot häviävät ja asiat tuntuvat myönteisiltä. Alkoholin poistuessa verestä aivot palaavat normaaliin ja siinä tuntuu vastavaikutus, joka voi ilmetä mm. masennuksena. Ei siis tarvita voimakasta humalaa krapulaoireiden kokemiseksi.
Tarkemmin terveyskirjastosta:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Metsäkaartilaisten itsensä kirjoittamia kirjoja ei ole niinkään. Jonne Vanhan kirja on kansitekstin mukaan todellisuuteen perustuva romaani. Alla muutama muu romaani ja muuta kirjallisuutta Länsi-Lapin metsäkaartilaisista Lappi-osaston kokoelmista.
Valto Maunula: Kannattaa varoa
Valto Maunula: Ei sorru
Janne Huilaja: Metsän hyvät
Varsinaisia muistelmateoksia on vähän:
Pudas, Heikki: Metsäkaartilainen (26 s.)
Tutkimuskirjallisuutta, johon sisältyy myös muisteluksia:
Markku Tasala: Metsäkaarti - Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha.
Aihetta sivutaan monessakin historiateoksessa, esim.
Ollikainen: Routalattiat. (Sieppijärven historia)
Arvo...
Et ole määritellyt, kiinnostaako sinua jonkin tietyn uskonnon jumala, joten oletan, että etsit kristittyjen tekemiä teoksia.Ensimmäisenä tulee mieleen Raamattu. Matalalla kynnyksellä voi tutustua Raamatun kertomuksiin, joita löytyy erityisesti lastenosastolta.Muita kirjoja, joihin voisit tutustua: Kuula: Taivaan sylissä, Bevere: Lähestykää Jumalaa, De Mello: Ilma jota hengität, Juha Pihkalan ja Esko Valtaojan kirjeenvaihtoa kirjoissa Nurkkaan ajettu Jumala, Tiedän uskovani, uskon tietäväni sekä Elämän merkityksen jäljillä.Klassikkoromaaneista voisi mainita Lewisin Narnia ja Tolkienin Taru sormusten herrasta -sarjat, joissa keskeisenä asiana on taistelu hyvän ja pahan välillä.Yllä mainitut teokset löytyvät Keski-kirjastoista Keski-Finnan...
