Mest omtyckta

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Kuka tai ketkä ovat sanoittaneet ja säveltäneet kappaleen "Mä päivänsäteen näin kerran pienen"? (Kappaleen on esittänyt ainakin Katri Helena). 1050 Kappaleen Mä päivänsäteen näin kerran pienen (You are my sunshine) ovat säveltäneet Jimmie Davis ja Charles Mitchell. Suomenkieliset sanat kappaleeseen on sommitellut Sauvo Puhtila eli Saukki. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4332890
Mitä tarkoittaa sana bonus?Onko se kreikkaa, latinaa vai hepreaa? 1041 Otavan Tietosanakirjan (Mitä Missä Milloin) mukaan bonus on latinaa ja tarkoittaa suomeksi 'hyvä'. Werner Söderströmin Nykysuomen tietosanakirjan mukaan bonus on hyvitys, lisäpalkkio. Bonusta käytetään erilaisten taloudellisten suoritustenbonus kuten vakuutusmaksujen, kauppatoimien, voitonjaon ja palkanmaksun yhteydessä. Esim. moottoriajoneuvovakuutuksissa myönnetään vahingottomilta vakuutuskausilta bonus (maksualennus).
Haluaisin löytää jonkun kauniin, mutta kenties surumielisen pianosävellyksen Bachilta tai Mozartilta tai molemmilta. Mitkä olisivat parhaita? 1072 Musiikin kauneus on tunnetusti makuasia, joten tähän kysymykseen on olemassa monenlaisia vastauksia, kaikki yhtä "oikeita". Esimerkiksi minun mielestäni melkein kaikki Bachin ja Mozartin säveltämä on "kaunista":) Mutta yritetään jotain ajatuksia heittää. Oma suosikkini Mozartin klaveerituotannossa on pianosonaatin KV300i=331, A-duuri hidas osa Andante grazioso, joka varsinkin vähän rauhallisemmin soitettuna on minusta lumoavaa kuunneltavaa esteettisessä mielessä. Varsinkin pianokonserttojensa hitaissa keskiosissa Mozartilla on myös monia muita sielua hiveleviä sävellyksiä, joita voi lämpimästi suositella, ellei taustalla soittava orkesteri häiritse. Esimerkiksi pianokonserton nro 27, KV595 Larghetto-osa täyttää minusta erittäin hyvin...
Mikä on se tummansininen kivilaji, jonka laattamaisista paloista on muurattu portaita, reunamuureja ja rakennettu pihapolkuja? Ainakin 1960–70-luvuilla… 742 Geologimme mukaan kyseessä on liuske ja sen täytyy olla enemmänkin tumman harmaa kuin tumman sininen kiilleliuske, jonka väri syntyy hienorakeisesta mustasta biotiitista, jota esiintyy päämineraalina. Jos biotiittiliuskeessa on runsaasti sinistä kordieriittimineraalia, saattaa se hieman vaikuttaa kiven yleisväriin. Valaistusolosuhteet vaikuttaa myös, usein valokuvissa tummanharmaat biotiittirikkaat kiilleliuskelaatat näyttävät tummansinisiltä. Kirjassa Virkkunen, Marjatta, Partanen, Seppo J & Rask, Markku (2001). Suomen kivet: koru-, jalo- ja rakennuskivet, kivet harrastuksena, kivet arkeen ja juhlaan sanotaan liuskeista mm. seuraavaa: Liuskeeksi sanotaan metamorfortuneita sedimenttikiviä, joille usein on tyypillistä hyvä lohkeavuus...
Löytyisikö Pääkaupunkiseudun kirjastoista sellaista jossa vpidi digitoida vanhoja kaitafilmejä ja 8mm videokasetteja ? 1310 HelMet-sivuilta löytyy HelMet-kirjastojen palveluiden luettelo. Kaitafilmien digitointi löytyy Sellon kirjastosta: Sellon kirjaston pajassa voi digitoida kodin kaitafilmejä. Varaa aika (09)81657607. Varaa riittävän pitkä aika (jopa 10 krt. filmin katseluaika). Digitoitu filmi voidaan tallentaa esim. muistitikulle tai DVD-RW - levylle. VHS-kasetteja voi digitoida Sellon lisäksi mm. Entressen, Myllypuron, Pasilan, Nöykkiön, Tapiolan ja Tikkurilan kirjastoissa. Myös kaupunkiverstaassa Mannerheimintie 22-24 on tämä mahdollisuus. Lisätietoja ja ajanvarausnumeroita löytyy HelMet-sivuilta palvelut-valikosta ja edellä mainittujen kirjastojen sivuilta.
Mikä on tarkka päivämäärä Wahlin sahan tuhonneelle tulipalolle vuoden 1967 heinä-elokuussa Lamposaaressa? Lamposaari on nykyisen Lappeenrannan alueella. 728 "Saha paloi poroksi keskiyöllä lauantaina heinäkuun 29 pnä 1967. Johtava lossinkuljettaja Pentti Koponen havaitsi tulipalon klo 23.45 aikaan punaisena kumotuksena sahan harjalla kattorakenteessa lukuisissa ikkunoissa, jotka aikanaan antoivat luonnonvaloa sisäsahaan, silloin jo kun saharakennus valmistui." Lähde: Matti Rommi: Wahlin saha 1905-1967 - Lamposaari / 2013, (s. 305.)
Hiljaisuusretriittejä etsiessäni törmään jatkuvasti ongelmaan, että ne vaikuttavat olevan tarkoitettu uskovaisille. Löytyykö ei-uskovaisille mitään? 584 Uskonnottomia retriittejä näyttäisivät olevan esim. seuraavat: - https://mielenpaalla.fi/mika_on_retriitti/ - https://www.unelmaitsesta.fi/unelma-itsesta-valmennukset/unelma-itsesta… - https://www.hiljainenmieli.fi/retriitit-ja-ryhmavalmennukset/ - https://www.mindatwork.fi/mindfulness/mindfulness-retriitti/ Haulla "ei uskonnollinen hiljaisuuden retriitti" löytyy varmasti muitakin.
USD:n arvo vuonna 1927 verrattuna Suomen markkaan. 693 Kauppalehden 27.7.1927 (s. 2) mukaan yhden dollarin arvo oli 39,70 markkaa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1551417?page=2  
Mistä löytyisi nuotti sellaiseen lauluun kuin Tyttärelleni (en ole varma, onko oikea nimi)? Tämän laulun laulaa kai Helka Hyvönen tai Hyttinen (sukunimestä en… 1230 Kyseessä on Toivo Orasmaan säveltämä ja Helka Hynnisen sanoittama Tyttären valssi, joka löytyy mm. seuraavista nuottijulkaisuista: KULTAA ja hopeaa : 21 kauneinta häävalssia. KOTIMAISTA vanhaan malliin 8.
Ann Landersilta ei ole käännetty suomeksi yhtään kirjaa, mutta olisiko jossakin antologiassa (ehkä hengelliseen vivahtavat kokoelmat) tämä hänen ajatuksensa:… 1410 Apuna tämän vastauksen antamisessa on ollut maailmaa nähnyt ja erinäisiä hartauspuheita kuullut teologi ja pappi. Hänen mukaansa kertomasi ajatus tai pieni tarina ei ole peräisin Ann Landersilta, vaan se on suosittu kertomus, jota kerrotaan eri puolilla maailmaa, Bulawayosta Bogotaan, mitä erilaisimmissa yhteyksissä, joko taruna tai peräti omana kokemuksena tai omaan uneen perustuvana tapahtumana. Siitä löytyy versioita varmasti myös suomalaisessa (hartaus)kirjallisuudessa. Kyseessä on uusi legenda, joka saa kertojastaan riippuen erilaisia merkityksiä ja lisävärityksiä. Kun siis kerrot tätä tarinaa eteenpäin, voit sanoa että alkuperäinen tekijä on tuntematon.
Miten kirjastossa pystyy tulostamaan vaivattomasti? 2114 Kaikissa Turun kaupunginkirjaston toimipisteissä on käytössä kirjastokorttitulostus. Tulostamiseen tarvitset oman voimassa olevan Vaski-kirjastojen kirjastokortin ja siihen liitetyn PIN-koodin. Kortti rekisteröidään ennen ensimmäistä tulostuskertaa monitoimilaitteella, ja vasta sen jälkeen tulostettu tiedosto ohjautuu oman kirjastokortin tulostusjonoon. Kirjastokortille ladataan asiakaspalvelupisteellä tulostussaldoa joko kortti- tai käteismaksulla. Tarvittaessa henkilökunta neuvoo tulostamisessa.Tulosteiden ja kopioiden hinnat/sivu: A4, mustavalkoinen 0,20 € (sis. alv 24 %)  A3, mustavalkoinen 0,40 € (sis. alv 24 %)  A4, värillinen 0,80 € (sis. alv 24 %)  A3, värillinen 1,00 € (sis. alv 24 %)  skannaus muistitikulle...
Turussa on kauppakeskus nimeltä Hansakortteli. Onko nimellä mitään tekemistä historiasta tutun hansakauppiaiden ja hansaliiton kanssa? 1150 Vuonna 1988 valmistunut kauppakeskus Hansakortteli on todella saanut historiallisen, kauppiasmahtia kuvastavan nimensä hansakaupasta. Turku ei tosin koskaan ollut varsinainen hansakaupunki, vaan yksi Hansaliitolle tärkeistä kauppapaikoista. Engelin asemakaavassa Hansakortteli oli nimetty Hermeliniksi, ja ennen kauppakeskusta se tunnettiin myös ”kymppikorttelina”.  Lähteet: Soiri-Snellman, H. Lasitalo – turkulaista rakennussuojelua. Teoksessa ABOA 1986. Vuosikirja – 50. Turku: Turun maakuntamuseo. s. 25. Tieteen termipankki. Viitattu 2.8.2022. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:Hansa
Etsin vanhaa kalevalamittaista runoa. En löytänyt sitä Kalevalasta. Minulla on siitä vain joitain mustinvaraisia pätkiä. Mitä tehhä miun poloisen mitä tehhä… 375 Runo sisältyy Suomen kansan vanhat runot -teokseen: Mitä tehhä miun poloisen, kuta tehhä kurjan rauka tällä nuorella ijällä, vihannalla varrellain; mitä tehhä, kuin ei naija, viitsi ei männä, kuin ei viiä, viitsi ei männä vihkimättä eikä käymättä kosissa. Suomen kansan vanhat runot osa V:2, runo 957 Suomen kansan vanhat runot ovat myös netissä haettavissa, sivulla: https://skvr.fi/ , josta runon löysin ja otin tähän.
Mistä löytäisin noin vuonna 1925 annetun raastuvanoikeuden tuomion? Mistä niitä kannattaa etsiä? 279 Arkistojen Portti verkkopalvelusta selviää miten kannattaa etsiä tietoa raastuvanoikeuksien arkistoista. Helsingin raastuvanoikeuden arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä ja muiden raastuvanoikeuksien arkistoja Kansallisarkiston eri toimipaikoissa. Raastuvanoikeuksien käsittelemien juttujen etsintä aloitetaan diaareista. Diaareihin on merkitty tiedot siitä, milloin juttua on käsitelty ja mahdollisesti, mikä osasto sen käsitteli. Diaareista saatujen tietojen avulla etsitään oikea pöytäkirja, josta tutkijaa kiinnostavat asiat selviävät. Raastuvanoikeuksien arkistojen sarjojen järjestyksissä on jonkin verran eroja. Arkistoon tutustumiseen saa apua henkilökunnalta, joka opastaa paikallisten hakuapuvälineiden käytössä...
Haluaisin saada tietoa kirjoista, joihin on koottu "rakastavaisten" kirjeenvaihtoa. Esimerkkinä Henry Millerin ja Anais Ninin välinen kirjeenvaihto, josta… 1549 Alla esimerkkejä rakkauskirjeitä sisältävistä, HelMet-järjestelmästä löytyvistä teoksista. Rakkaudella, sinun : historian merkkihenkilöiden kirjeitä rakastetuilleen / toimittanut [sekä saksan- ja englanninkielisistä lähteistä suomentanut] Pirkko Jurvelin (Kirjastudio 2005) Onerva, L.: Yölauluja : L. Onervan ja Leevi Madetojan kirjeitä 1910-1946 / toimittaneet Anna Makkonen ja Marja-Leena Tuurna (SKS 2006) Snellman, Johan Vilhelm: Hellästi rakastettu puolisoni : J. V. Snellmanin ja hänen vaimonsa kirjeenvaihto ynnä opastavia yleiskatsauksia ja muistelmia kodista / julkaissut K. Snellman ; [... suomentanut Rob. Lehtonen] (Otava 2006) Sibelius, Aino: Tulen synty : Aino ja Jean Sibeliuksen kirjeenvaihtoa 1892-1904 / toimittanut Suvisirkku...
Haen nimeä ilmeisesti 1980-luvulla näytetylle tv-sarjalle. Muistaakseni se oli tanskalainen, tai ehkä norjalainen. Jännittävässä sarjassa oli asumaton, mutta… 2051 Kyseessä on varmaankin vuonna 1985 valmistunut norjalais-brittiläinen sarja Hiidenvirta (alk. Maelstrom). Kuvailua sarjasta löytyy esim. täältä: http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/… Hiidenvirta IMDB:ssa: http://www.imdb.com/title/tt0290972/
Voiko ihminen käsittää avaruuden loppumattomuutta? Ja jos joku on sen käsittänyt, kuka hän on? 629 Moni asiaa tutkinut fyysikko — tai oikeastaan käytännössä kaikki asiaa tutkineista fyysikoista — kertovat ymmärtävänsä, miten avaruus voi mahdollisesti olla ääretön/loputon. Aiheeseen vihkimättömälle, kuten tälle humanistisen koulutuksen saaneelle kirjastonhoitajalle, avaruuden äärettömyys (ja oikeastaan koko äärettömyyden abstrakti idea) on kuitenkin vaikeasti ymmärrettävä tai jopa mahdottomalta tuntuva ajatus. Fyysikot ovat kuitenkin kehittäneet lukuisia tarkkoja matemaattisia malleja sille, millainen maailmankaikkeuden geometria on, ja jotkut näistä malleista kertovat avaruuden olevan ääretön.Suurelle yleisölle suunnattuja täysin ei-matemaattisia esityksiä avaruuden äärettömyydestä löytyy runsaasti. Esimerkiksi Suomessa Kari Enqvist ja...
Kenen teksti? Käy enkeli vierelläs taivaan rantaa, on kulkusi kevyttä jalkasi kantaa. Et kipua tunne taivaan tiellä, on monet rakkaat vastassa siellä… 1518 Muutaman muistovärssysivuston mukaan tämä kyseinen teksti olisi Immo Rantalan, mutta hieman eri muodossa: "Käyt enkeli vierelläs taivaan rantaan, on kulkusi kevyttä, jalkasi kantaa. Et suruja tunne taivaan tiellä, on monet rakkaat vastassa siellä. Sinä elät myöskin keskellämme, koska säilyt aina sydämessämme."
Miten on mahdollista, että Helmetissä sen paremmin kuin Helkassakaan ei ole Eugène Suen kuuluisan kirjan käännöstä "Pariisin salaisuudet 1-8" (Les mystères de… 1647 Vanhojen kirjojen saatavuus on jokseenkin vaihteleva. Joskus syynä saattaa olla se, ettei yksinkertaisesti kirjaa ole ilmestymisaikanaan katsottu kelvolliseksi kirjastoon: menneinä aikoina oli aika tiukka seula siinä, mitä kirjaston kokoelmiin hyväksyttiin. Aikoinaan kirjastonhoitajien ohjenuorana toiminut ”Arvosteleva luettelo suomenkielisestä kirjallisuudesta” 1923 (Valtion kirjatoimisto, 1923) luonnehtii Suen teoksella olevan kirjallisia ansioita, mutta ”[s]opimattomaksi kirjastoihin tekee teoksen kuitenkin ennen muuta siinä esiintyvät räikeät kuvaukset kaikenlaisista julmuuksista ja rikoksista” (s. 126). Luultavasti tuon arvion perusteella teosta ei ole juuri hankittu ilmestymisaikanaan kirjastoihin, eikä siitä ole tullut koskaan uutta...
Lapseni oli kuullut koulussa mielestään jonkun hauskan lorun tai runon, jossa puhuttiin jotain seuraavaa: "Afrikan safarin rallissa oli kärjessä, mersu, norsu… 2806 Ihan tuollaista lorua emme onnistuneet löytämään. Kirsi Kunnaksella on runo nimeltä Mursu, Marsu ja mersu, joka alkaa näin: "Mursu ja Marsu lähtivät mersulla jonnekin huvittelemaan." Afrikan rallista siinä ei kylläkään puhuta mitään. Voisiko se kuitenkin olla etsimänne? Runo löytyy Kunnaksen kirjoista Tapahtui Tiitiäisen maassa ja Tiitiäisen tuluskukkaro.