Tilastoja USA:n myydyimmistä autoista löytyy esim. Automotive News -verkkosivuilta http://www.autonews.com (Data Center-> Automotive News Data-> Sales). Toinen hyödyllinen linkki on http://www.wardsauto.com
Euroopan osalta tietoa löytyy ACEA:n (European Automobile Manufacturer´s Association) sivuilta http://www.acea.be (Statistics).
JAMA:n(Japan Automobile Manufacturer´s Association) verkkosivuilla http://www.jama.org on tilastoja myynnistä Japanissa (Statistics-> Sales). JAMA:n tilastotietokannassa http://www.jama-english.jp on myyntitilastoja aikasarjoittain (Statistics-> Active Matrix Database System).
Suomalaisen Tuulilasin verkkosivuilla http://www.tuulilasi.fi on myös ulkomaiden myyntitilastoja (Uutiset->...
Uudempia ja nuorempia Itä-Saksasta kertovia kirjailijoita on Jenny Erpenbeck, häneltä on suomennettu kaksi teosta Kodin ikävä ( Avain, 2011) ja Vanhan lapsen tarina ( Avain, 2011). Ingo Schulzelta löytyy myös kaksi teosta Adam ja Evelyn ( Otava, 2011) ja Simple storys ( Otava, 2011). Itä-Saksasta kertovia romaaneja ovat lisäksi mm. seuraavat: Kathrin Schmidt: Et sinä kuole ( WSOY, 2011), Birgit Vanderbeke: Simpukka-ateria ( Lurra Editions, 2009) , Michae Kumpfmuller: Hampelin edesottamukset ( Tammi, 2004). Suomalaisia Itä-Saksasta kertojia ovat esim. Pia Pesonen: Urho Kekkonen Strasse ( Teos, 2011), Juha Ruusuvuori: Stallari ( WSOY, 2009) ja Juhani Seppovaara: Itä-Berliinin taivaan alla ( WSOY, 2006)
Kirjojen saatavuustiedot...
Lasilapsia ja sen jatko-osa Hopeapoikaa suosittelisin noin kolmos-nelosluokkalaisista ylöspäin. Useampi bloggaaja kuvasi sitä ahmimisikäisille (eli noin kymmenvuotiaille) sopivaksi. Kirjastokollegat kertoivat sen olevan suosittu vitos-kutosluokkalaisilla ja toimivan hyvin yläkoululaisillekin.
Aiheesta ei löytynyt kovinkaan paljon kirjallisuutta, suomeksi vielä vähemmän.
Pauli Huuhtanen on kirjoittanut teokset Rikkaus ja köyhyys Raamatussa (1977) ja Opetuslapsi ja omaisuus : omaisuuden arvostukseen ja käyttöön liittyvät korostukset Luukkaan evankeliumissa : traditio- ja redaktiohistoriallinen tutkimus (1976, väitöskirja).
Diakoniatyön roolia julkisen sosiaalityön rinnalla käsitellään kirjassa Viimeisellä luukulla : tutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan aukoista ja diakoniatyön kohdentumisesta (2006). Toim. Elina Juntunen, Henrietta Grönlund ja Heikki Hiilamo.
Englanniksi löytyivät teokset:
Hoppe, Leslie J. : There shall be no poor among you : poverty in the Bible (2004).
Metzger, James A. : Consumption and wealth in Luke's...
Varmaan tuo suomalainen sanonta "vanha sivistysmaa" on aikoinaan tarkoittanut Euroopan vanhoja valtioita esim. Ranska, Italia, Espanja, Britannia, Saksa...
Suomen näkökulmasta myös Ruotsi on ollut vanha sivistysvaltio.
Toisaalta sanonnalla on netissä viitattu mm. Armeniaan, Mesopotamiaan ja Egyptiin.
Valistuksen aika aloitti sivistysvaltioden aikakauden: "Valistusaika: valistus oli 1700-luvun eurooppalainen älyllinen liike, joka korosti sivistystä, järjenmukaisuutta ja yksilönvapautta. Valistusaate pyrki järkeen nojautuen perusteellisiin uudistuksiin kulttuurin ja yhteiskuntaelämän aloilla. Liikkeen johtavat hahmot näkivät olevansa rohkea ja tärkeä älykköjen ryhmä, joka vei maailmaa...
Kyseessä voisi olla seuraava kirja: ”Imperial gardens of Japan: Sento Gosho, Katsura, Shugaku-in”. By Takeji Iwamiya (photos.) and Teiji Itoh (text). With essays by Yukio Mishima, Yasushi Inoue, and Jiro Osaragi, and a foreword by Loraine Kuck. Kirja on ilmestynyt alun perin 1970, mutta siitä on tullut uusi painos 1981. Kirja on isokokoinen ja siinä on 290 sivua. Valitettavasti en löydä kirjaa kotimaisista tietokannoista. Ulkomailta sen varmasti saa kaukolainaksi, mutta jos se joudutaan pyytämään kauempaa kuin pohjoismaista, lainalle tulee hintaa (esim. meillä Helsingissä laina Englannista maksaa 25 euroa).
Kyseessä voi olla myös kirja Iwamiya, Takeji: ”Gardens of Japan: Sento Gosho, Katsura, Shugakuin”. Weatherhill/Tankosha, 1989. Kuten...
Helsingin Autokomppanian toiminta loppui talvisotaan, jolloin henkilöstö hajaantui eri joukko-osastoihin. Moottorialan varusmieskoulutus Taivallahden kasarmilla alkoi uudestaan 1947, jolloin Helsingin Komennuskomppanian Auto-osasto siirtyi sinne. Organisaatiomuutosten jälkeen koulutustoiminta siirrettiin 2002 Santahaminaan. Toiminta jatkuu nykyään Kaartin Pataljoonan Kuljetuskomppaniassa.
Talvisodan historia 1-4 (Sotatieteen laitos 1977-1991) kertoo että Helsingissä perustettu 7. AutoK olisi keskitetty 16.10.1939 Nuijamaalle Kannaksen Armeijan alaisuuteen. Maaliskuun alussa 1940 7. AutoK kuului II Armeijakunnan Esikunnan alaisuuteen, ilmeisesti edelleen Nuijamaan suunnalla.
Talvisodan ajalta 7. Autokomppanian sotapäiväkirjaa ei löydy...
Käsittelyssä-tilassa olevat niteet ovat kirjaston hankintaosastolla odottamassa lainauskuntoon laittamista (muovitus, tarroitus jne.). Uutuudet pyritään aina saamaan mahdollisimman nopeasti asiakkaiden käyttöön, joten käsittelyssä ne eivät ole montaakaan päivää. Varauksenhan voi HelMetissä tehdä jo tällaisiinkin niteisiin.
Kirjastoauto-osaston johtaja pyysi kertomaan, että Jätkäsaareen tulee pysäkki uusien aikataulujen voimaan tulon myötä eli todennäköisesti loppusyksystä 2014.
Bysantin historiasta löytyy kirjallisuutta paljonkin, myös kuvia joistakin sen hallitsijoista. Voit katsoa esim. pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistorekisteristä, http://www.libplussa.fi/ , kirjoittamalla asiasanaksi Bysantti tai voit etsiä kirjaston päätteellä aihehakua käyttämällä. Suurista historiasarjoista kuten esim. Otavan suuresta maailmanhistoriasta löytyy myös paljon Bysantista. Internetissä on myös runsaasti aiheesta, voit etsiä esim. Googlesta, http://www.google.com/ vaikkapa sanoilla Byzantine emperors pictures.
Poijutietoutta jäljittäessäni vastaani ei tullut viitteitä siitä, että uimiseen tarkoitetun vesialueen rajaamisessa käytetyillä poijuilla olisi kokoon tai näköön perustuvia nimityksiä. Erilaisten poijujen samanaikaisella käytöllä on tarkoituksensa: se helpottaa veteen vajonneen ihmisen paikannusta ja pelastustoimenpiteiden kohdentamista.Eri poijuilla on kyllä toisistaan poikkeavia nimityksiä käyttötarkoituksen mukaan. Reittien tai alueiden merkitsemiseen käytettävät poijut ovat merkkipoijuja. Veneilijöille on lisäksi ankkuri- ja kiinnityspoijuja.https://tukes.fi/uimarantojen-turvallisuusKirjoja en Mältinrannasta tai sen historiasta löytänyt. Antoisin löytämäni tietolähde on Tammerkoski-lehti, jossa vuosien varrella on julkaistu joitakin...
Etsimäsi teos voisi olla Armine von Tempskin "Pami-tytön paratiisi" (http://www.helmet.fi/record=b1544173~S9*fin), joka on Nuorten Toivekirjaston kirja nro 31 ja julkaistu suomeksi vuonna 1953. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Havaijille, jossa Pamela-tyttö ja hänen perheensä asuvat maatilalla. Kirjan lopussa Mauna Loa -tulivuoren purkauksella on merkittävä vaikutus tapahtumiin.
Pasilan kirjastosta tunnistettiin kyseinen runo. Katkelma on Andrew Marvellin (1621-1678) runosta "To his coy mistress", josta löytyy ainakin kolme eri suomennosta: Kainolle rakastetulle (suom. Aale Tynni, Aralle rakastetulle (suom. Veijo Meri)ja Kainolle rakkaalleen (suom. Kirsti Simonsuuri). Tynnin suomennos löytyy mm. teoksesta Tuhat laulujen vuotta ja Meren suomennos mm. teoksesta Runoni rakkaudesta. Kolmas suomennos runosta on Parnasson numerossa 2001:3.
Porsas säästämisen symbolina kytkeytyy säästöpossun historiaan. Yhden teorian mukaan säästöpossu sai alkunsa keskiaikaisessa Englannissa, jossa kotitalouksien moniaisiin tarpeisiin valmistettiin erilaisia astioita ja purnukoita oranssinsävyisestä savesta, josta käytettiin nimeä "pygg". Kolikoiden säilyttämiseen käytetystä savikiposta ("pygg jar") kehkeytyi kielenkäytössä "pygg bank", joka edelleen 1700-luvun puoliväliin tultaessa oli muokkautunut muotoon "piggy bank". Tämä antoi savenvalajille inspiraation muotoilla "piggy bankeistaan" sianhahmoisia "säästöpossuja".
Lähde:
Sandra & Harry Choron, Money : everything you never knew about your favorite thing to find, save, spend & covet
Kaikkia noita kysymyksiä on tutkittu. Tutkimusten tulokset hieman vaihtelevat ja tuohon miltä se tuntuu -kysymykseen lienee hankala vastata.
Kaksikielisyys on mahdollisuus, muttei koskaan itsestäänselvyys. Jopa lapsena useammalle kielelle altistuneista ei väistämättä tule kaksikielisiä. Kielikello 4/2016
" Lapsi kykenee omaksumaan useampia kuin yhden kielen ja lapsella voi olla useampi kuin yksi äidinkieli, mutta kielen oppiminen edellyttää kielen käyttämistä. Monikieliseksi kasvamiseen tarvitaan tilaisuuksia kuunnella, puhua, lukea ja kokea useampia kieliä. Jos huoltajan kieli on muu kuin asuinympäristössä pääasiallisesti käytetty kieli, on olennaista, että huoltajat tiedostavat vastuunsa oman kielensä osalta lapsen kielen...
Bachin kirkkokantaattien määrä on 200 kappaleen paikkeilla. On vaikea sanoa suoraan, mitä kantaattia kirjailija olisi voinut tarkoittaa, sillä "Kun täältä lähden, Herrani" voisi sopia monen teoksen nimeen ja teemaan. Täsmälleen tuon nimistä teosta en kuitenkaan löytänyt.
Kenties kyseessä voisi olla kantaatti BWV161 (Komm, du süsse Todesstunde), BWV125 (Mit Fried und Freud ich fahr dahin) tai BWV12 (Weinen, Klagen, Sorgen, Zagen)? Kantaatissa BWV49 (Ich geh und suche mit Verlangen) on myös samankaltaisia teemoja.
Teoksia voi olla myös käännetty suomeksi eri tavalla vuosien varrella.
Vaikka kirjailija on maininnut kyseessä olevan kantaatti, mieleen tulee myös Matteus-passio (BWV244). Osa II, loppupuoli, harjoitusnumero 62 kohta "wenn ich...
Laulu on varmaankin Vappu Rossin sanoittama ja säveltämä kappale Joulurauhaa, jonka lauluyhtye Kitkerät Neitsyet esittää levyllä Todellisen menestyksen salaisuus.
Laulu alkaa näin:
"Kuusenhavun vieno tuoksu täyttää tuvan suvella
suklaansyönnistä on teinin kasvot ruvella"
Niilo Rauhalasta löytyy tuotanto- ja henkilötietoja Rovaniemen kirjaston tuottamilla Lapin kirjailijat -sivuilla
http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/rauhala.htm . Edvin Piira ei ole niin tunnettu kuin Rauhala, joten hänestä on hankala löytää tietoja. Piira on julkaissut neljä runoteosta omakustanteena:
Päivän soitto (1996), Luoteen kullasta koillisen kultaan (1993), Näkymättömään taustaan piirretty ajankuva (1991) ja Oodi vuodenajalle (1988), muita tietoja kirjailijasta en löytänyt kirjallisista enkä sähköisistäkään lähteistä.
Ranskassa oli vuosina 1803-1914 käytössä kultaan perustuva rahayksikkö, franc germinal. Verkkolehti Histoire-Généalogiessa julkaistun Jean Monangen artikkelin "De la valeur des choses dans le temps" mukaan vuoden 1803 frangi vastasi 2,07 vuoden 2006 euroa, joka puolestaan vastaa 2,60 euroa vuonna 2022.
Näin laskettuna Joséphine käytti rahaa 3 640 000 nyky-Euron edestä.
Lähteet:
Histoire-Généalogie: https://www.histoire-genealogie.com/De-la-valeur-des-choses-dans-le-tem…
Convertisseur franc-euro: https://www.insee.fr/fr/information/2417794
Gouvernement.fr: https://www.gouvernement.fr/partage/10952-creation-du-franc-germinal
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ranskan_frangi
Kuriren-lehti löytyy vain Helsingin pääkirjastosta Pasilasta. Se on siellä käsikirjastossa ja ei lainattavissa.
Viimeisin numero on 9. vol. 52. 2011
Kahden edellisen vuoden lehdet säilytetään
