Kirjastonhoitaja yrittäisi ehkä jäljittää Frans Oskar Virtasen elämänvaiheita näin:
-Retkeilylautakuntaa koskevat asiapaperit on tallennettu Kansallisarkistoon.
-Vanhoista retkeilyalan vuosikirjoista yms. tiedetään mahdollisesti Suomen Retkeilymajajärjestössä. Suomen retkeilymajajärjestön vuosikirjoista vanhin on vuodelta 1939. Retkeilymajajärjestön yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.srmnet.org/
F.O.Virtasen panoksesta kuorotoimintaan voi kysyä Sulasolista, Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto r.y:stä. Heidän kotisivuiltaan löytyy myös hyvä linkkiluettelo muihin musiikkialan tiedonlähteisiin. Osoite on http://www.sulasol.fi/
Digihautaus.fi -verkkopalvelussa on vapaamuotoisesti kuvattu, mitä asioita digitestamenttiin on hyvä kirjata, mutta valmista mallipohjaa ei palvelussa ole: https://www.digihautaus.fi/digitestamentti/
Lisäksi löytyi malliasiakirja digitaaliseksi tahdoksi, josta voi olla myös apua: https://www.hok-elannonlakipalvelu.fi/fileadmin/user_upload/lakinostot/Digitaalinen_tahtoni_lomake_2022.pdf
Combretum-suku on saanut suomenkielisen nimen kombretumit. Kasvien suomenkielisten nimien ontologiasta (Kassu) löytyy nimet neljälle sukuun kuuluvalle lajille, joista puita on kolme: rautakombretum (Combretum imberbe), silkkikombretum (Combretum molle) ja tulikombretum (Combretum paniculatum). Neljäs on puumainen köynnöskasvi koukkuköynnös (Combretum indicum). Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi-tietokannasta löytyy vielä kolme kombretumia lisää: hikkakombretum (Combretum bracteosum), korvakombretum (Combretum hereroense) ja piikkikombretum (Combretum aculeatum). Kaiken kaikkiaan Combretum-lajeja on maailmassa kolmisensataa (Combretum — The Plant List).
Hei, Suomella ei ole virallista tunnuslausetta tai "mottoa", kuten esimerkiksi Yhdysvaltojen In God We Trust. Suomen valtioneuvosto asetti vuonna 1934 komitean suunnittelemaan Suomen tasavallalle vaakunan. Vuonna 1936 komitea ehdotti Suomelle niin sanottua täysvaakunaa eli suurta valtakunnanvaakunaa. Tuolloin Suomen tunnuslauseeksi ehdotettiin "vapaa, vankka, vakaa". Tätä ei koskaan otettu käyttöön. Varsinais-Suomen kokoomusnuoret ehdottivat moton virallistamista vuonna 2024.Lähteet:In Good We Trust - In God We Trust – WikipediaSuomelle esitetään virallista kolmen sanan mottoa – tämäkö se olisi? - Suomelle esitetään virallista kolmen sanan mottoa - tämäkö se olisi? | VerkkouutisetLeijonan tarina - Leijonan tarina - Jyväskylän...
Tietojen saatavuus riippuu henkilöstä. Toiset kertovat avoimemmin itsestään ja toiset eivät halua tietojaan julkiseksi.
Arvonimen saajien oletetaan olevan hyvämaineisia ja nuhteettomia.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381
Listoja arvonimen saajista kyllä löytyy.
Vuosilta 1994-2013 https://www.ilkka.fi/polopoly_fs/1.1475585.1380885155!/menu/standard/file/My%C3%B6nnetyt%20arvonimet%20vuodesta%201993.pdf
ja uudemmilta vuosilta
https://fi.wikisource.org/wiki/Tasavallan_presidentin_19.12.2014_my%C3%B6nt%C3%A4m%C3%A4t_arvonimet
http://vnk.fi/documents/10616/157731/Arvonimet+kes%C3%A4kuu2017.pdf/35cadf1d-ec88-40f2-81c9-3f8fb7915695/Arvonimet+kes%C3%A4kuu2017.pdf.pdf
http://vnk.fi/documents/10616/157731/...
Tarkoitat ilmeisesti Nathan Evansin tunnetuksi tekemää uusiseelantilaista kansanlaulua ”The Wellerman”, josta käytetään myös nimiä ”Wellerman” tai ”Soon may the Wellerman come”. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”Chart hits of 2021” (Hal Leonard, [2021]; HL00386448; nimeke takakannessa: ”Easy piano arrangements of 20 smash hits”). Nuotissa on helppo pianosovitus, sanat ja sointumerkit. Myös verkosta löytyy useita nuotinnoksia tästä laulusta, osa niistä voi olla maksullisia. Tässä yksi esimerkki:
https://musescore.com/user/6695411/scores/6613120
Museoviraston korjauskorteista löytyi tietoa öljymaaleista, joita on käytetty puupintojen maalauksessa. Kortin mukaan lyijyä on käytetty lyijyvalkoisessa, joten saattaa olla mahdollista, että lyijyä on. Kortissa kerrotaan tarkemmin öljyväreistä sekä siitä, milloin mikäkin väri on ollut suosittua. Asiasta kannattaa kysyä tarkemmin Kysy museolta -palvelusta, jossa on museoalan asiantuntijoita vastaamassa kysymyksiin tai Museoviraston kirjastosta, kirjasto@museovirasto.fi.
Veikko Samulin säveltämästä ja Aappo Piipon sanoittamasta kappaleesta "On lupa toisesta huolta kantaa" ei löydy nuottia Suomen kirjastojen kokoelmista. Ilmeisesti sellaista ei ole edelleenkään julkaistu.
Kyseessä voisi olla Nina Honkasen romaani Gladiaattori : (3650 g elämästä vasemmalle) (WSOY, 2002). Juonikuvaus löytyy esim. Kirjasampo-sivustolta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_30738#.Vfan7ZdUlvo.
Hei!
Hyvä opas lastenkutsujen suunnitteluun on esimerkiksi Eeva Halosen teos
Meillä on lastenjuhlat. Kolibri 2003. Siinä on ryhmitelty juhlia ikäryhmittäin ja 0-3-vuotiaille on ehdotettu teemaksi Muumeja. Lisää kirjoja lastenkutsuista löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 asiasanoilla lapset ja kutsut (nimeke-kentän voi halutessaan muuttaa asiasana-kentäksi ja näin hakea kahdella asiasanalla).
CD:tä on ollut olemassa yksi kappale, joka kuitenkin on poistettu kokoelmasta, esimerkiksi kadonneena tai rikkimenneenä (tai muusta syystä). Luettelointitietue on vielä jäljellä, se poistetaan myöhemmin.
Kaupparekisterin yhteystiedot löytyvät Patentti- ja rekisterihallituksen www-sivuilta osoitteessa http://www.prh.fi/index.html Sivulla on linkki Kaupparekisteriin, jonka osoite on http://www.prh.fi/kauppare.html Sivulta voi mm. lähettää palautetta tai tilata asiakirjoja www-lomakkeella. Lisäksi sieltä löytyy vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin. Sähköpostiosoite palautteeseen on: palaute.kaupparekisteri@prh.fi
Vuodelta 1947 peräisin oleva runo Myrsky ja hiljaisuus sisältyy L. Onervan alkuperäiskokoelmien ulkopuolelle jääneestä lyriikasta koottuun valikoimaan Siivet : runoja vuosilta 1945-1952 (Otava, 2004).
Teoksessa Suvanto, Pekka: Akaan historia : Toijala-Kylmäkoski-Viiala, osa 2 (Vammala, 1954) kerrotaan, että Kylmäkosken kirkonkylään, Savikoskelle menevän tien varteen, perustettiin osuusmeijeri v. 1903. Kirjassa on myös kuva meijeristä (s. 119). Tarkempia tietoja itse meijerirakennuksesta ei ole.
Seuraavista teoksista saattaisi myös löytyä tietoa aiheesta:
Kylmäkoski ajan virrassa : 1895-1995
Kylmäkosken kunta, 1995
Tomminen, Hannu: Suomalainen meijerirakennus - koko kansan tehdas : pienteollisuusrakennuksen historia ja uudelleenkäyttö
Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto. Selvitys 1993, 10
Pessi, Väinö: Suomen meijeriteollisuuden vaiheita
Kirjayhtymä, 1966
Hämeenläänin meijeriliiton vuosikirja
- Julkaistu v. 1911-1922, 1945-...
CD-levyn liitteessä ei ollut laulujen sanoja mukana ja verkostakaan niitä ei löytynyt. Yritin myös kuunnella tarkkaan ja minullekin jäi epäselväksi mitä tuossa kohdassa lauletaan.
Tietäisikö joku tämän kysymyksen lukijoista mitä tuossa lauletaan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen sivuilla Eeli-nimestä kerrotaan seuraavasti:
Eeli-nimeä on käytetty lyhentymänä esimerkiksi Eliaksesta tai Eeliksestä. Toisaalta Eeli esiintyy Raamatussa myös itsenäisenä nimenä, jonka merkitykseksi on esitetty ’Jumala on korkein’.
Eeli on Suomessa alkanut nousta suosioon 1900-luvun lopulla ja erityisesti 2000-luvulla. Esimerkiksi vuonna 2018 Eeli oli suosituin sinä vuonna syntyneiden poikien ensimmäisistä etunimistä. Nimi otettiin almanakkaan vuonna 2005 suosion nousun myötä. Eelit viettävät nimipäiväänsä 9. huhtikuuta.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ee…
Ainakin Paavo ja Zephyr on levyttänyt suomenkielisen Reflections of my life -tulkinnan. Toteutukseltaan Talven tuulet poikkeaa melkoisesti Marmaladen alkuperäisestä.Fono.fi Talven tuulet
Uskon, että viittaat Benny Anderssonin säveltämään ja levyttämään lauluun Tröstevisa. Tröstevisan voi suomentaa lohtulauluksi -- tröste-sana viittaa trösta-verbiin (lohduttaa) ja visa-sana lauluun.
Taitaja-lehteä ei tosiaankaan löydy Helsingin kaupunginkirjastosta. Se on tänä vuonna tilattu Espoon Leppävaaran ja Keski-Espoon kirjastoihin sekä Vantaan Tikkurilan kirjastoon. Uusin numero on luettavissa kyseisissä kirjastoissa, vanhempia numeroita saa varaamalla myös Helsingin kirjastojen kautta. Varausta ei valitettavasti voi tehdä itse HelMet-sivun kautta, täytyy joko käydä kirjastossa tai puhelimitse pyytää tekemään varaus.
