Runo Varjolleni löytyy kirjasta Sydänpuu. Tekijä on Leena Krohn. Kirja on julkaistu 1984 ja sitä löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kirjassa on Outi Heiskasen grafiikkaa.
Paras löytämäni Internetosoite, josta käy ilmi eri maiden väestömäärät 1930-luvulla, on:
http://www.populstat.info/
Sivun linkit ja lähteet kannattaa selata.
Kirjoja tästä aiheesta löytyy parhaiten Tilastokirjastosta ja Eduskunnan kirjastosta. Esimerkiksi Mitchellin International historical statistics: Europe 1750-1988, Holligsworthin Historical demography tai Population in history: essays in historical demography.
Kyseessä on aaria Una furtiva lagrima Gaetano Donizettin säveltämästä oopperasta Lemmenjuoma (L'elisir d'amore). Mainoksessa aarian lauloi ilmeisestikin Rolando Villazón. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa ei hänen versiotaan näytä olevan, mutta muiden tenoreiden versioita kylläkin, esim. Luciana Pavarotti (levyllä The Best), Enrico Caruso (Great Opera Arias), Jose Carreras (The Best of Jose Carreras), Placido Domingo (The Young Domingo) ja Andrea Bocelli (Viaggio Italiano). Saat kyseiset cd-levyt esille tekemällä haun HelMet-tietokannassa www.helmet.fi : valitse hakutavaksi sanahaku, kirjoita lainausmerkeissä "una furtiva lagrima" ja rajaa aineistoksi cd-levyt.
Rolando Villazònin levyjä voi kysellä levykaupoista.
Näemme omasta kirjastojärjestelmästämme kuinka paljon kutakin kirjaa on lainattu ja tämän alueen Piki-järjestelmä näyttää tilanteen melkein koko Pirkanmaan alueella, mutta ei ole olemassa mitään yhteisrekisteriä, joka näyttäisi lainaustilanteen koko maassa.
Lainattava kappale Radio Rock 3 -cd:stä on tulossa Kirjasto 10:iin, HelMetistä näet kun se on lainattavissa. Finnhits karaoke -DVD:n osaa 19 on tulossa Helsingin kaupunginkirjastoon 5 kpl. Muitakin välistä puuttuvia osia tullaan hankkimaan ainakin yhdet kappaleet.
Jatkossa aineistotoiveet kannattaa lähettää hankintaehdotuslomakkeella, joka löytyy lib.hel.fi -sivun vasemmasta reunasta kohdasta "palaute".
http://www.lib.hel.fi/
Oheisesta Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin sivulta löytyvät pakettiautoja koskevat nopeusrajoitukset:
http://www.trafi.fi/autoilu/auton_kaytto/nopeusrajoitukset
Valtioneuvosto vahvisti helmikuussa 1997 viiden suurläänin pääkaupungeiksi Hämeenlinnan, Mikkelin, Turun, Oulun ja Rovaniemen. Päätöstä edeltäneissä keskusteluissa oli ollut esillä muitakin ehdokkaita: Itä-Suomen läänin pääkaupungiksi oli ehdotettu Kuopiota, Länsi-Suomen lääniin Vaasaa sekä Etelä-Suomen lääniin Helsinkiä. Kuopion kannalla olivat vasemmistoliitto ja vihreät. Vaasaa ja Helsinkiä ehdotti RKP.
Päätöksestä uutisoitiin Helsingin Sanomissa 7.2.1997. Linkki verkkoartikkeliin (vaatii kirjautumisen).
Suomen ensimmäinen ensikoti perustettiin Helsinkiin vuonna 1942. Aira Heinäsen teoksen Ensikodin kasvutarina 1942-2002: Helsingin ensikoti 60 vuotta (2002) mukaan henkilökunnan lukumäärä oli 13, ja lisäksi kiinteistöllä oli talonmies. Johtajatar oli koulutukseltaan sairaanhoitaja, lastenhoitajat opastivat lastenhoidossa ja keittiön henkilökunta opetti taloudenhoitoa. (s. 39)
Vuonna 1948 ensikoti perustettiin Ouluun, mutta muita 1940-luvulla perustettuja ensikoteja Suomessa ei ollut.
Juhani Mäkelän teoksessa Noin viisikymppisen kirja : pakinoita ja satiireja (1992, useita lisäpainoksia) on pakina, jonka otsikko on Polkupyöräilyn lykkääminen. Teos löytyy oman kirjastoalueesi kokoelmista.
Signeeraus näyttäisi olevan Edward S. tai sitten vain kovin taiteellinen Edward. En löytänyt ketään tuon nimistä taiteilijaa Suomen taiteilijoiden Kuvataiteilijamatrikkelista.
Aikanaan on julkaistu Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli. Sitä ei Ratamo-kirjastoista löydy. Helmet-alueen kirjastoista teosta löytyy Helsingistä Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoista sekä Vantaalta Tikkurilasta. Kirjat ovat käsikirjastoaineistoa, jota voi selata paikan päällä.
Arvelen, että kyseessä ei ole kovin tunnettu taiteilija, koska häntä ei kuvataiteilijamatrikkelista löydy. Neuvoisin ottamaan yhteyttä taideasiantuntijatahoihin, kuten Hagelstamiin. Myös eri taide- ja designaikakauslehdet tarjoavat lukijoilleen arviointipalveluja....
Juhani Karilan teos Pienen hauen pyydystys löytyy useasta Vaski-kirjastosta: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=pienen+hauen+pyydystys&type=AllFields
Valtakunnallisia tilastoja ei ole olemassa yhdestä kirjasta, mutta voin antaa HelMet-kirjastojen lainausmäärät. Kyseistä kirjaa on lainattu 478 kertaa ja niteitähän on yhteensä 61 kappaletta pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Liisi Tandefeltin esittämiä monologeja olivat esimerkiksi Rosa Luxemburg (1975), Käthe Kollwitz tässä ajassa (1977), Keskustelu Steinin talossa poissaolevasta herra von Goethesta (1980), Housuhame (1992)ja Pitämättömiä puheita (1990).
Tandefeltin tuotantoa esitellään kirjassa Liisi Tandefelt - monessa roolissa, Like, 2006, toim. Pia Houni.
Esittelyt ovat yleisluontoisia,suoraa vastausta kysymykseen sieltä ei valitettavasti löydy.
Housuhame on edellä mainittua teosta lainaten "lehtiuutiseen perustuva tarina naisesta, joka otti miehensä kuoltua tämän henkilöllisyyden tienatakseen leipänsä pulavuosien Saksassa" (s. 105).
Pitämättömiä puheita käsittää kolmen hyvin erilaisen naisen monologit.
Oletettavasti se perustuu Christine Brücknerin...
Suomessa ilmestyy vähän lastenlehtiä, ja todella harvoin niissä on fiktiivistä sisältöä sarjakuvalehtiä lukuunottamatta. Tarinoita löytyy lähinnä lehdistä, joita julkaisee uskonnollinen yhteisö tai järjestö. Sellaisia ovat esimerkiksi Lastenmaa- ja Lastenkirkko -lehdet sekä Luonto-Liiton Sieppo-lehti.
Ihan suoralta kädeltä ei muistu mieleen mitään kirjaa. Olisiko kyse kahden tarinan sekoituksesta?
Professori, Kaniini ja Luolajengi tuovat mieleen Tohtori Sykerö nimisen animaatiohahmon seikkailut.
Kyse voisi olla myös kirjasta Liisan seikkailut Ihmemaassa. Liisa putoaa kaninkoloon ja juo teetä höperön ja myöhästelevän kanin ja hassun hatuntekijän kanssa.
Jos kani olisikin jänis, voisi tarina olla Trondheim, Lewis: Professori Walterin hirviöt . Jussi Jänis ja Professori Walter seikkailevat tässä aikuisten sarjakuvassa, tosin eivät kai luolan jengin kanssa. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufcfa54da-6b94-4ce2-98d2-236197498411
Kenties joku palstan lukijoista voisi auttaa kommentoimalla?
Kannattaa hakea aineistoja Vanamo-verkkokirjastostamme, jotta näet samalla aineiston saatavuuden.
Mene osoitteeseen vanamo.finna.fi
Kirjoita Hämeenlinna hakupalkkiin ja valitse alasvetovalikoista “Hae aiheista”.
Kirjoita Hämeen linna hakupalkkiin ja valitse alasvetovalikosta “Hae aiheista”.
Katso myös tämän vastauksen liite, joka käsittelee Hämeenlinnaa kaunokirjallisuudessa.
Joitakin poimintoja tietokirjoista:
Teerijoki, Ilkka: Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917-1918 (2017)
Teerijoki, Ilkka: Hämeenlinnan historia : ensimmäisestä maailmansodasta 2000-luvulle (2014)
Hämeenlinnan kaupungin historia. 1. osa, Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria (1917)
Hämeenlinnan kaupungin historia. 2. osa,...
Kaija Unholan kirjassa Elämää koiran kanssa : suomalainen koiraharrastus ennen ja nyt (Art House, 2014) mainitaan, että Suomen Kennellitto alkoi järjestää koiranäyttelyitä Pasilan Messukeskuksessa vuonna 1975 ja että ainakin vuonna 1985 Kennelliitolla oli siellä kaksi omaa näyttelyä, toinen keväällä ja toinen syksyllä. Tietoa siitä, mistä alkaen Kennelliitto on järjestänyt vain yhden vuotuisen kaikkien rotujen näyttelyn Messukeskuksessa en löytänyt.Lisätietoja voisi kysyä Kennelliitosta: neuvonta@kennelliitto.fi
