Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa on jonkin verran laihduttamiseen liittyvää av-materiaalia.
C-kasetteina löytyvät mm. Maija-Liisa Myllysen Laihdutussuggestiot/Liikuntasuggestiot, 1995 ; Helka Jaakkolan Kiintonainen -kotijumppa, 199-?; Jumppaohjelma:vartalo kiinteäksi, 1993
ja CD-levynä löytyy Ritva Piispasen Hyvän olon paino, 2001 (sisältää mm. painonhallintaa, tavoiterentoutumista). Lisäksi kirjaston kokoelmissa on rentoutumiseen liittyviä kasetteja ja cd-levyjä.
Laihduttamiseen liittyvää kirjallisuutta sen sijaan löytyy hyvin. Suurin osa kirjallisuudesta on sijoitettu hyllyluokkaan 59.34, josta löytyy kirjoja ravinto-opista, laihduttamisesta ja terveydenhoidollisista ruokavalioista. Hyllyluokassa 68.2 on ruoanvalmistusohjeita,...
Kyseessä on ilmeisesti Ilmari Schepelin kirjoittama juttu Vanhalla Volgalla Venäjän vainioille. Tämä artikkeli on ilmestynyt Carelia-lehden numerossa 5/2007, (s.143-151).
Carelia-lehteä tulee Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä ainoastaan Itäkeskukseen. Kirjasto säilyttää lehden kuluvan vuoden numerot.
Tällä hetkellä numero 5/2007 on paikalla, joten artikkeli voidaan kopioida ja lähettää Kallion kirjastoon. Toimitusaika on 2-3 arkipäivää. Lähetetyistä valokopioista kirjasto perii palvelukopiomaksun, joka on 1 euro per sivu (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/kirjavarasto/palvelukopiot ).
Aiheestasi ei löytynyt kirjallisuusviitteitä Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-aineistohausta, mutta kannattaisi tarkistaa kirjat, jotka löytyvät hakusanoilla arkkitehtuuri ja New York. Jos haet nimenomaan kirjallisuutta, niin kannattaa ottaa yhteyttä teknillisen korkeakoulun kirjastoon (puh. 4514111, luetteloiden selaus netissä on maksullista).
Esim. Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa on aihetta käsittelevä kirja Michael Fields: Lofts, 1999 sekä teos Suzanne Slesin: The Book of Lofts, 1986. Jälkimmäinen kirja löytyy myös mm. Turun kaupunginkirjastosta.
Jos haet internet-linkkejä, niitä löytyy runsaasti esimerkiksi Alta Vista-hakupalvelusta (http://www.altavista.com/)hakusanoilla "loft architecture" ja lofts. Esim. Doma Architecture-...
Katso-lehden mukaan "Ruususten koti on ollut pystyssä MTV:n filmihallissa heinäkuusta 1990 saakka". Kohtauksia kuvattiin sekaisin eri jaksoihin "mahdollisimman tehokkaasti". Yhden osan tekemiseen kului kuvausaikaa viikon verran (42/1991). Jukka Puotila otti sarjan tekoa varten puolitoista vuotta virkavapautta Kansallisteatterista, jonne hän palasi 7. marraskuuta 1991. Sarjaa tehtiin kokopäivätyönä puolentoista vuoden ajan. Kuvauksissa saattoi olla kahdenkin viikon mittaisia taukoja (50/1991). Näiden tiedonmurusten perusteella Ruusun ajan kuvaukset sijoittuvat heinäkuun 1990 ja marraskuun 1991 väliselle ajanjaksolle. Kaikkia yhteen jaksoon sisältyviä kohtauksia ei välttämättä ole kuvattu samaan aikaan. Tämän tarkempia tietoja en...
Vantaalaisia perukirjoja, jotka on laadittu vuosien 1966-1994 välillä, säilytetään Vantaan käräjäoikeuden tiloissa. Tämän vuoden alussa käräjäoikeudet yhdistyivät Itä-Uudenmaan käräjäoikeudeksi, josta siis Vantaa on yksi osa. Kopioita perukirjasta voi tilata sähköisellä lomakkeella osoitteesta ita-uusimaa.ko@oikeus.fi Lomake on syytä täyttää mahdollisimman huolellisesti, myös perukirjan tilaajan osalta, sillä kyseessä on käyttörajoitettua aineistoa.
Lähde:
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus Vantaan kanslia
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mm. seuraavat teokset, jotka sisältävät tietoa jalkajousesta:
Hyytinen Timo, Arma fennica 4 : Suuri jousikirja (1990)
Aaltonen Turkka, Vanhat hyvät erätaidot (1997)
Fadala Sam, Traditional archery (1999)
Virta Veikko, Jousen ja jänteen valmistus ja huolto (1995)
Ase miestä myöten : näyttely Turun linnassa (2005)
Wilkinson-Lathman Robert, Phaidon guide to antique weapons and armour (1981)
Crossbows (1987)
Wills Chuck, Maailman aseet : kivikirveestä konepistooliin (2007)
Virtanen Matti, Vanhoja aseita Suomen metsästysmuseon kokoelmista (1994)
Hyytinen Timo, Metsästäjän asekirja (2001)
Turun maakuntamuseon käsikirjaston kokoelmasta löytyy seuraavat jalkajousta käsittelevät teokset:
Soar, Hugh D.H.,...
Heti aluksi täytyy varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan asiantuntijoita, joten emme pysty vastaamaan pätevästi laillisuutta koskeviin kysymyksiin. Siksipä tämäkin vastaus on vain maallikon tulkinta. Jos haluat asiantuntevampaa laillisuusarviointia, kehotan kääntymään laintulkinnan ammattilaisten puoleen.
Etu- ja sukunimistä on säädetty nimilaissa. Nimilain perusteella esimerkiksi kaikki väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja, ja niitä voi siksi ottaa vain erityisin perustein. Se koskee kuitenkin vain oikeiden ihmisten nimiä, joten sen rajoituksia ei voi oikein soveltaa keksittyihin henkilöihin. Taitelijoille on varmaankin katsottu kuuluvan vapaus käyttää vaikkapa nimeä ”Pekka Virtanen” kysymättä lupaa Pekka...
Kysyjän viestissä ei täsmennetä, minkä kirjaston kokoelmissa tiedotuskeskus on kertonut laulun Visa från Utanmyra löytyvän, mutta Porin pääkirjaston musiikkiosastolta löytyy nuottikokoelma Vispop 1, joka sisältää tämän laulun sanat ja ainakin melodianuotin.
Pianosovitus löytyy HelMet-kirjaston kokoelmasta nuotista Pianoklassiker (suora linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b2007579~S9*fin). Tämän saa kaukolainaksi Porin pääkirjaston kautta.
Suomenkielistä versiota tästä laulusta ei ainakaan Viola-tietokannan mukaan ole olemassa. Tai jos on, sitä ei löydy tietokantojen perusteella, kun emme tiedä käännöksen nimeä (voi olla jossain suomenkielisellä nimellä ilman viittausta alkukieliseen nimeen).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kun et kertonut kirjastokorttisi numeroa, en valitettavasti pysty katsomaan, minkälainen tilanne varaamiesi kirjojen kohdalla on.
Jos kirjat olivat hyllyssä jossakin muussa HelMet-kirjastossa ja varasit ne tänään, on hyvinkin mahdollista, että ne ehtivät toiseen kirjastoon maanantaiksi, ainakin, jos kyse on kuljetuksesta Helsingin sisällä. Jos kirjat taas tulevat Espoosta, Vantaalta tai Kauniaisisista, kuljetus kestää normaalisti 1-3 työpäivää.
On siis mahdotonta luvata varmasti, että kirjat olisivat maanantaina siinä kirjastossa, josta haluat ne noutaa. Varminta tällaisissa tilanteissa on yleensä soittaa johonkin kirjastoon, jossa haluttu teos on hyllyssä, varmistaa, että se löytyy, pyytää laittamaan teos sivuun nimelläsi ja käydä itse...
Etsimääsi satua emme onnistuneet löytämään. Alla pari 1950-luvulla ilmestynyttä kirjaa, joista toisessa on japanilaisia ja toisessa kiinalaisia satuja. Ehkä satusi löytyisi näistä.
- Nipponin satusetä kertoo--valikoima japanilaisia satuja (1952)
- Kiinalaisia kertomuksia: venäjän kielestä suomentanut Sylvi Nokelainen (1954)
Alla myös joitakin sopivanikäisiä kirjasarjoja, joissa on mm. japanilaisia tai kiinalaisia satuja:
- Satuprinssi: tarulipas pienille pojille / toimittanut Erkki Valkeila (1925-1964)
- Satuprinsessa: tarulipas pienille tytöille / toimittanut Erkki Valkeila (1923-1966)
- Satumaailma: kuvallinen taruaarre nuorisolle / toimittanut Erkki Valkeila (1925-1956)
...
Kirja voi hyvin olla uudempaa painosta, jos sekin painos löytyy kirjaston kokoelmista.
Jos kirja täytyy rekisteröidä uudelleen se vie enemmän kirjastolaisen työaikaa. Jos kirja on lisäksi ainut kappale uudempaa painosta, se voi aiheuttaa joko hurjia jonoja tai teos ei löydy tarvitsijoille.
Korvaava kirja voi olla myös käytetty, kunhan se on edelleen hyväkuntoinen ja ehjä.
Tässä tietoa kustannuspaikoista:
Melody Beattie: Irti läheisriippuvuudesta - Miten lopetan muiden holhoamisen ja alan huolehtia itsestäni. WSOY. Kustantajan kotipaikkakunta on Helsinki
Janne Viljamaa: Hirveä häpeä! Suomalainen häpeä ja miten siitä pääsee eroon. Atena. Kustannuspaikkakunta on Jyväskylä.
Ani Kellomäki: Kosteusvaurioita - kasvukertomuksia pullon juurelta. Atena. Kustannuspaikkakunta on Jyväskylä.
Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi. Vierassanojen etymologinen sanakirja. WSOY. Kustannuspaikkakunta on Helsinki.
Heinrich Schurtz: Kulttuurin alkuhistoria. WSOY. Tämä kirja on julkaistu vuonna 1915. WSOY:n justannuspaikkakunta oli tuolloin Porvoo.
Craig Nakken: Minä ja riippuvuus. Kirja...
Hei, kuntien kielisuhteista löydät tietoa Kuntaliitolta: https://www.kuntaliitto.fi/kuntaliitto/tietoa-kunnista-ja-kuntayhtymista/kaksikieliset-kunnat. Vanhempia tietoja kuntien kielistä löydät Suomen tilastollisista vuosikirjoista Tilastokeskuksen julkaisuarkistosta: https://otos.stat.fi/home. Esimerkiksi vuoden 1995 tiedot kuntien kielistä löytyvät Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1995 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023013124933), taulukosta 30. Valitettavasti aikasarjaa 1990-luvun alusta lähtien kuntien kielisuhteista ei ole julkaistu. Tilastokeskuksen väestörakennetilaston (https://stat.fi/tilasto/vaerak) tietokantataulukoista löydät kuitenkin aikasarjatietoa kuntien väestöstä äidinkielen mukaan vuosilta 1990–2024...
Helmet-kirjastojen asiakkailla on käytössä kolme erilaista äänikirjapalvelua. Kaikkien palveluiden käyttöön tarvitaan Helmet-kirjastokortti ja siihen liittyvä pin-koodi sekä internetyhteys. Varaaminen ja Naxo Spoken World Libraryn sovelluksen käyttö vaativat myös sähköpostin.
Ellibs sisältää kotimaisia e-kirjoja ja e-äänikirjoja. Myös ruotsinkielisiä.
SELAIN
1. Mene osoitteeseen https://www.ellibslibrary.com/collection
2. Klikkaa Kirjaudu sisään.
3. Tarkista, että Kirjasto-ruudussa lukee Helmet-kirjasto. Jos ei valitse se, valikosta.
4. Kirjoita käyttäjätunnus kohtaan kirjastokorttisi numero (pitkä numerosarja, joka on kirjastokortissa). Pin-koodi on kirjastokorttiin liittyvä 4-numeroinen koodi (sama, jolla esimerkiksi...
Wikipedian listauksen https://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal_-mitali
mukaan näyttäisi siltä, että mitali jaetaan yhdelle henkilölle vain kerran. Mitalia ei ole jaettu enää vuoden 2007 jälkeen.
Valittevasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista sarjaa ja tietokannoistakaan ei ollut apua. Etsin mm. Kavin Ritva-tietokannasta:https://rtva.kavi.fi/Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sarjan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Jos molemmat käyttämäsi kirjastot kuuluvat Keski-kirjastoihin, syytä huoleen ei ole: lainat voi palauttaa mihin tahansa Keski-kirjastoon. Löydät kirjastojen yhteystiedot verkkokirjastosta osoitteesta keski.finna.fi.Jos taas jompikumpi kirjasto ei kuulu Keski-kirjastoihin eikä kirjojen kansia tai sisäsivujen mahdollisia leimojakaan katsomalla käy ilmi, minkä kirjaston kirjoja ne ovat, saat selvitettyä asian ottamalla yhteyttä käyttämiisi kirjastoihin.
Kyseessä lienee valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2005vp, johon liittyy hallituksen esitys HE 91/2005.
Mietintö on verkossa ja löytyy eduskunnan sivuilta www.eduskunta.fi seuraavasti
Asiat ja asiakirjat
- Asioiden valiokuntakäsittely
-- Mietinnön/Lausunnon tunnus: vavm 22/2005
