Hei!
Kielitoimiston sanakirja lähtee selvittämään sanontaa värin valkoinen kautta ja miten valkoinen väri selitetään mustaksi, vastakohdaksi. Valkoinen valhe juontuu valheesta, mutta ollen viaton, hyvässä tarkoituksessa esitty valhe. Viittauksia muihin kieliin sanakirjassa ei mainita.
Hei!
Kysymästäsi toti/teelasi-astiastosta onnistui löytymään vain tieto, että Therm Raso on ollut saksalainen lasinvalmistaja Jenassa.
Tarkempaa arviointia astiastolle voi kysyä esim. seuraavista paikoista:
- Antiikki & Design-lehdestä löytyy "Mikä, missä, milloin"-palsta, jossa asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin ja arvioivat hintoja
- Bukowskis arviointi Online-sivusto, johon voi lähettää tarkempia tietoja ja kuvia esineistä; asiantuntijat arvioivat esineet ilmaiseksi
- Hagelstam-huutokaupat- sivustolta voi pyytää suuntaa-antavaa myöskin ilmaista arviointia; email: arviointi@hagelstam.fi
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
http://www.hagelstam.fi/osta-myy
...
Onnistuin Koskenniemeltä löytämään vain yhden runon, jossa mainitaan suopursut, Elegioja-kokoelman 'Kesäyössä', mutta siitä puuttuvat sekä sudenkorennot että kotkat. Korentoja ei Koskenniemen lyriikassa tullut vastaani muutenkaan. Tutkailin jonkin verran myös muiden kotimaisten runoilijoiden suoaiheisia tekstejä, mutta yksikään haaviini tarttunut ei valitettavasti täyttänyt kaikkia kysymyksessä asetettuja ehtoja.
Taas kerran on heitettävä pallo lukijoillemme: jospa joku tunnistaisi etsityn runon.
Kuvailun perusteella kyseessä saattaa olla Salla Simukan nuortenkirja Jäljellä (2012) ja sen jatko-osa Toisaalla (2012). Ne ovat genreltään tieteiskirjallisuutta. Tarkemmat kuvaukset teoksista löydät Kirjasammon sivulta: Jäljellä ; Toisaalla | KirjasampoKirjat ovat ilmestyneet myös yhteisniteenä vuonna 2013.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan atulat ovat pienet joustavavartiset pihdit, pinsetit. Atulat ovat apuväline, joiden avulla on helpompi tarttua ja käsitellä pieniä - tai kuumia - esineitä käsin.atulat - Kielitoimiston sanakirja
Hectorin Pop eilen - toissapäivänä -ohjelma on pyörinyt sunnuntaisin klo 11-12 Roll FM:llä ja ohjelma on uusittu seuraavan viikon keskiviikkona klo 14-15. Näyttää, että radiossa on pyörinyt arkistolähetyksiä joulukuussa, ja nopeasti vilkaistuna Hectorin ohjelmasta on uusittu ainakin elokuun jakso.Voit tutkia Roll FM:n ohjelmia ja aikatauluja heidän nettisivuillaan kohdassa Ohjelmat: https://www.rollfm.fi/ohjelmat/Uutisten mukaan tammikuussa alkaa taas uudet lähetykset.
Veli Benjaminin kirjaa Älykkyyden kehittäminen ei tällä hetkellä voi lainata pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista, koska edellinen lainaaja ei ole palauttanut sitä. Voit kuitenkin tilata kirjan kaukolainaksi. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake löytyy Internetistä osoitteesta http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm.
Helsingin olympialaisissa vuonna 1952 kolmiloikan karsintaraja oli 14.55, jonka ylittäneet pääsivät loppukilpailuun. Karsintarajan ylitti 15 kilpailijaa. Karsiutuneista lähimpänä karsintarajaa oli ranskalainen J. Boulanger, joka loikkasi 14.49. Häntä voitaneen siis pitää kuudentenatoista kilpailussa.
Tulokset löytyvät ainakin kirjasta Kolkka, Sulo: XV Olympiakisat Helsingissä 1952, järjestelytoimikunnan virallinen kertomus. WSOY, 1955.
Tämä väreihinkin liitetty käyttäytymistyylien eli sosiaalisten tyylien nelikenttä on Wilson Learning corporationin kehittämä, ja se on esitelty suomeksi ainakin seuraavissa teoksissa:
Silvennoinen, Markku: Vuorovaikutuksen avaimet. Talentum 2004.
Silvennoinen, Markku: Onnistu alaisena - näin johdan esimiestäni ja itseäni. Tammi 2006.
Eri käyttäytymistyylit (puhutaan myös työskentelytyyleistä tai vuorovaikutustyyleistä) sijoittuvat ruudukossa akseleille kyselevä - käskevä sekä asiakeskeinen - ihmiskeskeinen. Värit ja tyylit liitetään toisiinsa seuraavasti: suunnitteleva tai sininen tyyli, käynnistävä tai punainen tyyli, rakentava tai vihreä tyyli sekä innostava tai keltainen tyyli.
Nelikenttä ilman värejä ja tarkempia selityksiä löytyy myös...
Varsin monet naiskirjailijat ovat nykyään "kovia", pehmeys kun ei ole kovinkaan trendikästä. Tässä joitakin "tiukkoja" naisia. Kaikilta löytyy suomennettuja teoksia.
Annie Proulx
Claire Castillon
Elfriede Jelinek
Joyce Carol Oates
Siri Hustvedt
Tietokannoista ja hakuohjelmista haettaessa osumia aiheesta intiaanit ja kaunokirjallisuus tulee liikaa.
Sisällönkuvailu ei kerro juonta. Joten sen perusteella kirjaa on vaikea löytää.
Pyysimme vinkkejä Suomen yleisten kirjastojen yhteisellä postituslistalla. Tässä pari ehdotusta: James Houston: Aavekettu ja Mia Couto: Plumeriaveranta.
Hyödynsitkö Helmet-haussa Tarkennettua hakua? Sen suora osoite on http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea… .
Tarkennetussa haussa Vuosi-kenttien avulla voit rajata teosten ilmestymisajan.
Yleiset Helmet-hakuohjeet löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html .
Näyttäisi siltä, ettei kappaleen ”Välimeren tyttö” nuotteja ole julkaistu. Sanojen sen sijaan pitäisi löytyä karaoke-DVD:ltä ”Tatsia karaoke. Vol. 2 : Esko Rahkonen : v.1997 - v.2005 : 24 suosikkia alkuperäisillä taustoilla!”. Voit koettaa tiedustella ”Välimeren tytön” nuotteja DVD:n julkaisseesta Tatsia-Musiikista, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tatsia.fi/2015/index.php/yhteystiedot.
Petter Lindblad Ehnborg esseetä ei näyttäisi julkaistun missään. Palkinto on myönnetty sen verran hiljattain, ettei se ole ihmekään. Svenska kulturfonden on julkaissut ainakin joinakin vuosina kilpailun esseitä kirjoina, joten voihan olla, että tämän vuoden esseitäkin vielä ilmestyy painettuna. Pieni mahdollisuus on toki siihenkin, että...
Tuosta Lars Sundin teoksesta on tällä hetkellä painos loppu, joten ainakaan minun tutkimistani kirjakaupoista sitä ei juuri nyt saa. Myöskään nettiantikvariaateista ei tällä hetkellä löytynyt. Niihin voi halutessaan jättää etsintäkuulutuksen puutelistalle. Jos kirjan haluaa saada luettavakseen nyt, suosittelen kirjastoa, esimerkiksi Helmet-kirjastoissa sitä löytyy saatavana tälläkin hetkellä hyllyssä. Tervetuloa lainaamaan!
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee paljon tilastoja synnytyksistä ja synnyttäjistä, mutta tietääkseni kysymääsi tietoa lasten ikäerosta ei ole avoimista lähteistä saatavilla.
https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet/perinataalitilasto-synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet
Heidi Laineen 100 eläintä -kirja (2010) on lainattavissa tai varattavissa ainakin Sundomin kirjastosta, Sastamalan pääkirjastosta ja Luopioisten kirjastosta. Oman lähikirjaston kautta voi tehdä kaukolainatilauksen.
https://finna.fi/Record/piki.903410
tähän tarvittaisiin karjalan kielen-taitoa. Kirjasta tarkistin, että samaa ilimannäpistelijä pätkää ei siinä ole ainakaan lopussa. Elokuvan lopun katsoin myös ja tuo kieli tai murre on kyllä hieman hankalasti aukeava. Viimeinen lause "ka mie musikka lähe lietsuu", tuntuu selkeimmältä. Musikka ainakin on karjalan-kielellä mies ja mie on minä ja käsittääkseni lietsuun on suomenkielessäkin käytetty pois tai jonnekin lähtemistä ilmaisevana sanana. Kertojan ääni jatkaa myös suomeksi, että ennen suurhyökkäystä ilimannäpistäjä häviää jonnekin.Laitan tähän linkin karjalankielen sanakirjaan, jos haluatte vaikka itse kokeilla, että aukeaisiko teksti sitä kautta.https://kaino.kotus.fi/kks/?p=qs-article&kks_id=KKS_76f40a4416f24ba45d6…
Kouvolan kaupunginkirjastossa on seuraavat suomenkieliset teokset, jotka käsittelevät Kreikan taidetta:
Maailmantaiteen kirjasto: Kreikan ja Rooman taide, 1996
Strong, Donald E: Kreikan ja Rooman taide, 1967
Kjellberg, Ernst: Kreikan ja Rooman taide, 1961. Muutamia englanninkielisiä teoksia tästä aiheesta on myös hyllyssä.
Ainakin Turun sanomat, Uusi Aura ja Åbo underrättelser löytyvät mikrofilmeinä tuolta ajalta. Mikrofilmejä voi käydä lukemassa esim. Turun kaupunginkirjastossa.
Valitettavasti en löytänyt oppaita etsimistäsi aiheista.Tutkin mm. Helmet-tietokantaa ja yliopistokirjastojen yhteistä Linda-tietokantaa. Arto-artikkelitietokannasta löytyi pari lehtiartikkelia, jotka ehkä liittyvät kysymykseesi:
Tekijä(t): Leskinen, Ulla-Maija.
Nimeke: Eroon pesu- ja desinfiointiaineiden jäämistä maitotilalla : puhdasta maitoa luonnollisesti.
Aineisto: artikkeli kausijulkaisussa
Kieli: fin
Muita hakusanoja: luonnonmukainen kotieläintuotanto
maidontuotanto
jäämät
pesuaineet
desinfiointiaineet
maito
maitoputkistot
pesu
Muita luokituksia: OMA:Ra (z)
Julkaisussa: Omavarainen maatalous : Eko-viljelijöiden julkaisu. - [Urjala] : Eko-viljelijät. - ISSN 0780-0924. - 15 (1996) : 8, s. 32-33, 35-36. -
Nimeke: Puhtaus on...
