Mest omtyckta

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Saako oheista kirjaa lainattua mistään suomen kirjastoista? CONCEPT MAPPING FOR PLANNING AND EVALUATION Sivumäärä: 200 Kirjoittaja: Kane, Mary; Trochim,… 1424 Tarvitsetko välttämättä vuoden 2006 painosta, vai kävisikö myös vuoden 2007 painos? Jälkimmäistä olisi nimittäin Opiskelijakirjastossa ja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa, jotka sijaitsevat Helsingin keskustassa, joskin niissä olevat kappaleet ovat juuri tällä hetkellä lainassa. Jos sinulla ei ole noissa kirjastoissa käytettävää Helka-korttia, voit hankkia sen jommastakummasta kirjastosta ja tehdä sitten kirjasta varauksen. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/yhteydenotto.html. Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi kertoo, ettei tuota vuoden 2006 painosta näyttäisi löytyvän Suomen maakuntakirjastoista eikä tieteellisistä kirjastoista. Ulkomailta se on...
Kuinka monta varausta Helmet-kirjastolla voi olla yhtä aikaa? 831 Sinulla voi olla Helmet-kirjastoissa kerralla enintään 50 varausta. Helmet http://www.helmet.fi/fi-FI http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Mistä johtuu, että ruotsiksi runo on dikt mutta runous poesi? 535 Dikt juontuu saksan kielen sanasta Dicht, -en, joka tarkoittaa runoa, yksittäistä teosta. Poesi puolestaan polveutuu muinaiskreikan sanasta poiéō, jolla tarkoitetaan runoutta lajina. Poiéō voidaan kääntää esimerkiksi "minä luon" tai "minä teen", se on siis ikään kuin runouden tekemistä – antiikissa runot olivat ennen kaikkea esittävää taidetta.  Myös muissa kielissä, joilla on selviä germaanisia vaikutteita, runo ja runous ovat erillistä sanaperimää, esim. norjaksi dikt – poesi, tanskaksi digt – poesi. Kuitenkin runoudesta käytetään myös "kansanomaisempaa" termiä, runotaide: Dichtkunst (saksa), diktkonst (ruotsi, norja) digtekunst (tanska).    https://...
Minulla on 11-vuotias fiksu sukulaistyttö, joka on kiinnostunut japanin kielestä ja osaa kohtalaisesti englantia. Ajattelin hankkia hänelle jonkin manga… 766 Varsinaisesti kaksikielisiä mangakirjoja en löytänyt Helmet-kirjastojen kokoelmista, mutta tarkoituksiinne sopisi kenties Japania mangan avulla , kaksiosainen sarjakuvilla ryyditetty kieliopas tai Kanji de manga -sarja, jossa syvennytään japanin kanji-merkkien saloihin. Nämä teokset on erityisesti suunnattu nuorille lukijoille. Kaksikielistä manga kyllä julkaistaan, sillä se on Japanissa suosittu tapa opsikella englantia. Mm. suosittuun Sherlock-televisiosarjaan pohjautuva Sherlock: A Study in Pink on julkaistu versiona, joka sisältää jokaisen puhekuplan tekstit sekä englanniksi että japaniksi. Verkosta löytyy kaksikielistä manga ilmaiseksi esim. https://bilingualmanga.com/ sivustolta.   Lähteet: http://animelehti.fi/...
Pentti Järvisen kuunnelmassa Vainaja virittää ansan soi 26 minuutin kohdalla erään rouvan kotona kappale jota olen yrittänyt etsiä vuosia. Tämä oli isoäitini… 1251 Pentti Järvisen kuunnelmassa "Vainaja virittää ansan" 26 minuutin kohdalla soi saksalaisen Theo Mackebenin (1897 - 1953) säveltämä Warum? (Miksi?) elokuvaan "Der Student von Prag" (1935). Laulun sanat ovat osa Johann Wolfgang von Goethen runoa "Warum gabst du uns die tiefen Blicke". Warum? on tullut erityisen tunnetuksi puolalais-virolaisen laulaja ja näyttelijä Miliza Korjuksen (1909 - 1980) tulkitsemana. Laulua on suomeksi esittänyt mm. Mauno Kuusisto. https://areena.yle.fi/1-4079748 https://fi.wikipedia.org/wiki/Theo_Mackeben https://fi.wikipedia.org/wiki/Miliza_Korjus http://www.imdb.com/name/nm0466295/bio?ref_=nm_ov_bio_sm http://www.mumag.de/gedichte/goe_jw37.html
Sanan "ripestikkeli" alkuperä? 888 Sanaa tai sen eri muotoja ei löytynyt tutkimistani sanakirjoista ei slangisanakirjastakaan. Suomen murteiden sanakirja ei ole edennyt niin pitkälle, että sieltä voisi katsoa, esiintyykö ilmaus murteissa. Urbaanissa sanakirjassa osoitteessa https://urbaanisanakirja.com/word/ripistikkeli/ sana mainitaan mutta ilman selitystä alkuperästä. Epäilisin vahvasti, että ripistikkeli on deskriptiivinen onomatopoeettinen sana ja liittyisi sellaisiin sanoihin kuin ripe, ripistä ja ripottaa, jotka ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) niputtaa yhteen. Ripe voi tarkoittaa ’murua’ tai ’hitusta’ ja ’ripottaa’ taas viitata sinne tänne sirottelemiseen. Vastaavasti ripistikkeli voisi...
Irja Ranen Nauravan neitsyen ilmestymisestä asti vaivannut kirjan "kieli", se on yksyhteen oman äitini (s 1914) kielen kanssa. Mistä voi olla kysymys? Äiti… 1513 Irja Rane itse on syntynyt Ikaalisissa, jonka murre, samoin kuin Kiikankin, kuuluu Ylä-Satakunnan murteiden alueeseen. Irja Ranen Naurava neitsyt –romaani koostuu kolmesta osasta, joiden tapahtumat ja henkilöt elävät eri maissa ja eri aikoina. Olisiko Irja Rane henkilöidensä erilaisista taustoista huolimatta kuitenkin halunnut antaa teoksensa kielelle samantyyppisen pohjan, jonka sinä äitisi kielen tuntijana tunnistit? Isäsi lausuma runo on tosiaan Juhani Ahon, ja nimeltään Karhunnahka. Se on julkaistu ainakin Einar Fieandtin ja Helmi Krohnin kokoamassa runokirjassa Ilvola: eläinopillinen runovalikoima (1924) ja kirjassa Lukutunnin kirja. V, Lukemisen oppikirja kansakoulun V tai VI luokalle (1964). Kysele kirjoja kaukolainaan...
Mikä on se satu, jossa prinssi tavoittelee kuolemattomuutta ja kohtaa kotkan, joka elää niin kauan, kunnes on siirtänyt vuoren kivi kerrallaan, sekä tytön,… 66 Hyvin samanlainen kuin kysyjän kuvailema satu löytyy Anni Swanin suomentamista Unkarilaisista kansansaduista (WSOY, 1904). Tarina on nimeltään Satu kuninkaanpojasta, joka halusi kuolemattomuutta. Prinssi lähtee etsimään kuolemattomuuden salaisuutta, mutta kohtaa matkalla kotkan sijasta vanhan, kaljupäisen miehen, joka lapiolla ja kuokalla luo vuorenhuipulla multaa koriin, jonka sitten kantaa vuorta alas. Kun vuori lopulta olisi maan tasalla, joutuisivat ukko ja hänen sukulaisensa hautaan. Prinssi kohtaa myöhemmin myös tytön, joka esittelee hänelle huoneen, jonka lattia on silmäneulojen peitossa. Tyttö eikä kukaan hänen perheestään kuole, ennen kuin tyttö on ommellut jokaisella neulalla. Ja tämä tapahtuu tytön sanojen mukaan vasta tuhannen...
Mel Tormén "The Christmas Song" Lailan suomeksi laulamana. Tätä Lailan versiota ei löydy miltään levyltä. Onko mahdolista saada mistään nuotteja lauluun?… 1880 Näillä Saukin eli Sauvo Puhtilan sanoilla tästä laulusta ei löydy nuottia, mutta muita nuotteja kyllä on. Laila Kinnusen esitys löytyy nimellä "Joululaulu lieden äärellä" Yleisradion kantanauhalta ja Musiikkiarkistosta cd-levyltä "Radio- ja televisiomusiikkia". Lauluun löytyy monenlaisia nuotteja sen englanninkielisellä nimellä "The Christmas song" ja toisella suomenkielisellä nimellä "Joululaulu". Laulun on säveltänyt Mel Tormé ja sanoittanut Robert Wells. Laulun toinen suomenkielinen versio alkaa: "Hiljaa leijuu maahan hiutaleet". Tämän sanoituksen on tehnyt Riikamaria Paakkunainen. Koska nuotin etsiminen nimellä "Joululaulu" on hankalaa, kannattaa yrittää hakea laulun alkusanoilla. Esimerkiksi Piki-verkkokirjastosta haku alkusanoilla...
Missä Helsingissä synnytettiin vuonna 1900? Sukulaiseni muutti kesäkuussa ko vuonna Helsinkiin ja synnytti saman vuoden lokakuussa terveen tytön. En löytänyt… 783 Vuonna 1900 helsinkiläinen tehdastyöläinen synnytti todennäköisimmin Kätilöopiston sairaalassa. Vuonna 1878 valtion ylläpitämän Helsingin yleisen sairaalan synnytysosasto siirtyi Tehtaankadun ja Vuorimiehenkadun välisellä alueella sijaitsevaan puutaloryhmään, Kätilöopistoon, jossa laitos sijaitsi aina 1960-luvulle saakka.Vuorimiehenkadun synnytyslaitoksella vallitsevasta tilanpuutteesta alkoi vuosituhannen vaihdetta lähestyttäessä esiintyä runsaasti valituksia, mutta ahtauden vuoksi esitetyt kunnallisen synnytyslaitoksen perustamissuunnitelmat eivät olleet toteutuneet. Sairaanhoidollisten palvelujen kysyntää vastaamaan perustettiin vuosisadan lopulla useita yksityissairaaloita. Ne olivat yleensä pieniä ja lyhytikäisiä, mutta niitä...
Kuinka monta kunnallista kirjastoa (ml. sivukirjatot) Suomessa on tällä hetkellä? Entä kuinka monella suomalaisella on kirjastokortti? 401 Opetusministeriö kerää laajalti tilastotietoa yleisten kirjastojen toiminnasta. Tilastot löytyvät sivulta https://tilastot.kirjastot.fi/ Niiden mukaan vuoden 2022 lopussa Suomessa oli 713 kirjaston toimipistettä, 124 kirjastoautoa ja 10 laitoskirjastoa. Näiden lisäksi muita palvelupaikkoja oli 311. Kirjastokorttia oli vuoden 2022 aikana käyttänyt 1 724 740 henkilöä. Luvussa voi olla päällekkäisyyttä (eli sama henkilö on käyttänyt sekä koti-, mökki- tai opiskelupaikkakunnan kirjastokorttia).
Marija Zaharova väittää, että Sauli Niinistön Lenin-sitaatit "kokeile pistimellä jne. ja kasakka ottaa sen mikä on huonosti kiinni" eivät perustuisi tämän… 428 Tarkkaan ottaen vain pistinsitaatin Niinistö pani Leninin nimiin; kasakoita käsittelevä oli hänen mukaansa vanha venäläinen sanonta. Oli miten oli, Zaharova lienee tässä oikeammassa kuin Niinistö. Ainakaan painetusta Lenin-kirjallisuudesta ei tällaista sitaattia löydy. Hän on kyllä ainakin kerran käyttänyt kielikuvaa pistimellä kokeilemisesta, mutta varsin toisenlaisessa yhteydessä: bolsevikkien piti pistimellä tutkiman, oliko Puolan proletariaatin sosiaalinen vallankumous jo kypsää. On kuitenkin mahdollista, että tämä ilmaus on antanut pontta Niinistön käyttämän väärän Lenin-sitaatin syntyyn. Sen alullepanija oli todennäköisesti amerikkalainen poliittinen journalisti Joseph Alsop. Alsop kirjoitti vuonna 1975 näin: “They [Soviets] merely...
Onko Opetusministeriön vuonna 2010 julkaisema Yleisten kirjastojen laatusuositus enää uuden kirjastolain myötä voimassa / käytössä kirjastotyön arviointiin?… 825 Opetus- ja kulttuuriministeriöstä vastattiin, että yleisten kirjastojen laatusuositus ei ole enää voimassa. OKM luopui toimialakohtaisesta suosituksesta joitain vuosia sitten. Sen ajantasainen ylläpitäminen ja velvoitettavuuden toteutuminen olisi ollut haasteellista. Kirjastolain noudattamista ja peruspalveluiden laadun arvioinnista vastaavat Aluehallintovirasto ja OKM.  
Mitähän mahtaa tarkoittaa eskimokielen sana NUNAKA tai NUNAGA?? 335 Inuitin kielessä Nunaga tarkoittaa Minun maani. Nuna = maa, ga-liite ilmoittaa omistusmuotoa yks. 1.persoonassa.
Onko T. Tranströmerin runoa Blåsipporna suomennettu ja jos on niin mistä löytää? 1093 Tuo kysymäsi proosaruno löytyy suomeksi Caj Westerbergin suomentamasta Tranströmerin runokokoelmasta ”Kootut runot 1954-2000” (Tammi, 2001) nimellä ”Sinivuokot”. Runo löytyy kirjan sivulta 301.
Kuka oli Tuntemattoman sotilaan Mäkilä? 2254 Mäkilä oli pohjalainen vakavamielinen ja uskovainen talousaliupseeri, jolla oli kova työ saada välineet ja ruoat riittämään ja jota miehet tästä syystä pitivät kovinkin pihinä. Hänen omin sanoinsa: Kynsin hampahin m'oon pitänyt kii, n'ottei ihan vietääs kaikkia. Mun pitääs ruokkia ja vaatettaa sataviiskymmentä miestä paljaan käsin. Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan henkilöihin tutustuu parhaiten lukemalla kirjan, jota löytyy Suomen jokaisesta kirjastosta. Analyysia teoksesta löytyy myös, esim. Risto Lindstedtin kirja Väinö Linna: kansakunnan puhemies (tausta teoksen synnylle, teoksesta, vastaanotto) ja Ilkka Malmbergin teos Tuntemattomat sotilaat (syvennetään romaanin henkilöhahmoja) ja Helen, Olli: Tunnetko Tuntemattoman? Aamulehti 2005...
Ruotsalainen arkkitehti Adelcrantz suunnitteli Kustaa III:n perustamalle Vaasan hovioikeudelle sen alkuperäisen upean talon. Onko nykyisen Suomen alueella… 83 Yli-intendentti Adelcrantzin Vaasan hovioikeudelle suunnittelema talo muutettiin 1860-luvulla Mustasaaren kirkoksi. Sen lisäksi hänen piirustustensa mukaan Suomessa toteutettiin ainakin kaksi alun perinkin kirkoksi tarkoitettua rakennusta, Munsalan kirkko ja Kokemäen kirkko. Munsalassa seurakunta oli teettänyt omat piirustuksensa muurarimestari David Olanderilla, mutta niitä ei ollut Tukholmassa hyväksytty. Kirkon rakensi Adelcrantzin vuonna 1775 signeeraaman suunnitelman mukaan Jaakko Rijf vuosina 1777–87. Kokemäen v. 1786 valmistunut kivikirkko on yksi harvoista "lähes suunnitelmien mukaan rakennetuista varhaisen virastoarkkitehtuurin tuotteista".J. Viisteen mukaan myös 1600-luvulla rakennetun Uudenkaupungin vanhan kirkon vuonna 1775...
Teen seminaarityötä/gradua aiheesta satujen uudelleenkirjoitukset lastenkirjallisuudessa, ja kaunokirjallisuusaineiston etsimisessä on melkoisesti työtä… 1516 Tässä muutamia ehdotuksia: - Roald Dahl: Tautisia tarinoita - R.D.: Riimihärkää muusilla (nuorille/aikuisille) - Kunnas, Mauri: Seitsemän koiraveljestä sekä - M.K.:Koiramäen Martta ja tiernapojat - M.K.:Puhveli-Billin lännensirkus - M.K.: Kuningas Artturin ritarit – kappale kissojen varhaisinta historiaa - M.K.: Koirien Kalevala - Moers, Walter: Huviretki hukkateille – seikkailu Zamoniassa (Hannu ja Kerttu) - Wrede, Patricia: Lohikäärmeen prinsessa (paljon kirjallisia viittauksia satuihin sekä fantasiaan) - Janosch: Soittajasirkka ja maamyyrä (Muurahaiset ja heinäsirkka /Aisopos & LaFontaine) - Janosch: Jäniksen ja siilin kilpajuoksu (Aisopoon satu) - Raija Siekkinen: Jättiläiskala (Kalastaja ja hänen vaimonsa/Grimm) - Zoehfeld,...
Mahtaako jostain löytyä nuottia Laila Kinnusen esittämään kehtolauluun? 559 Laila Kinnusen esittämän ”Kehtolaulun” ovat Yleisradion Fono-tietokannan (www.fono.fi) mukaan säveltäneet Sammy Fain ja Jerry Seelen, tosin yhden viitteen mukaan kysymyksessä on kansansävelmä. Laulun alkuperäinen nimi on ”Hush-a-bye”, ja laulu on tullut tunnetuksi Michael Curtizin ohjaamasta elokuvasta ”The jazz singer” (1952). Joskus siitä näkyy käytettävän myös nimeä ”Lu lulla lu”. Laulun melodia perustuu otteeseen ranskalaisen säveltäjän Ambroise Thomas’n oopperan ”Raymond, ou Le secret de la reine” alkusoitosta. Laila Kinnusen esittämän suomenkielisen version nimi on ”Kehtolaulu” ja se alkaa: ”Kuuletko laulun lapsonen”. Tämän sanoituksen on tehnyt Jyrki Lindström. Näillä alkusanoilla en löytänyt laulusta nuottia, mutta...
Paljonko maksoi LP-levy 1976 1571 Vuoden 1976 Soundi-lehden ilmoitusten perusteella lp-levy maksoi tuolloin 28 mk.