Alfred Hitchcock ei itse ole toiminut kirjailijana; lähinnä hän on antanut nimensä käyttöön erilaisiin kokoelmiin. Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyy suomeksi julkaistut teokset, joissa Hitchcock mainitaan tekijänä https://finna.fi . Valitse pudotusvalikosta hakutyypiksi tekijä ja hakusanaksi Hitchcock Alfred.
Kokoelmista voisi mainita mm. Hitchcock esittää, koonnut Alfred Hitchcock, Tammi 1964; Hirttäjän tusina, Tammi 1964 sekä Mestarin tusina, Viihdeviikarit 1987. Nämä kaikki ovat kertomuskokoelmia, jotka sisältävät eri kirjoittajien tarinoita.
Kirjoita Helmet hakuun tekijäksi Wonder Stevie ja rajaa hakua niin, että valitset materiaaliksi cd-levyn. Saat tulokseksi monia levyjä, esim. Talking book cd:tä löytyy tällä hetkellä hyllystä Käpylän, Pointin ja Martinlaakson kirjastoista.
Voit noutaa hyllyssä olevaa aineistoa kyseisestä kirjastosta tai tehdä niistä varauksen Helmetin kautta (jos sinulla on tunnusluku, saat sen mistä vaan kirjastosta) tai tehdä varauksen missä vaan Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjaston toimipisteessä.
Mikäli kaikki lainassa ollut aineisto on palautettu, rästiin jääneet myöhästymismaksut eivät kasva korkoa. Ja jos kirjastokorttia ei käytetä, myöhästymismaksut myös vanhenevat lain mukaan kolmessa vuodessa. Tässä tapauksessa siis pääset todennäköisesti aloittamaan puhtaalta pöydältä. Kannattaa kuitenkin vielä käydä kirjastossa varmistamassa tilanne (esim. aineistonkorvausmaksut eivät vanhene, joskaan eivät kasva korkoakaan). Uusi kirjastokortti maksaa kolme euroa, jos vanha kortti ei ole sinulla tallessa. Ota myös kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan seuraavalle kirjastokäynnille. Tervetuloa takaisin Kirkes-kirjastojen asiakkaaksi!
Ensimmäinen virallisesti diagnosoitu covid-19-tartunta on raportoitu Kiinassa joulukuun 2019 alussa. Todennäköisesti virusta on ollut liikkeellä jo ainakin lokakuusta 2019 lähtien, mutta tutkijoiden mukaan 17.11.2019 on päivämäärä, jolloin virusta on ainakin varmasti ollut jo liikkeellä.
Tutkimuksesta ovat uutisoineet ainakin Tekniikan maailma: https://tekniikanmaailma.fi/ensimmainen-koronatartunta-tapahtui-kiinass… ja The Guardian -lehti: https://www.theguardian.com/world/2020/mar/13/first-covid-19-case-happe…;
Etelä-Pohjanmaan karjatalouskoulu perustettiin 1904. Silloinen määritelmä oli käytännöllistietopuolinen. Tietopuolinen karjanhoitokoulu aloitti Ilmajoella 1912. Nimi vaihdettiin 1925 Etelä-Pohjanmaan tietopuoliseksi karjanhoitokouluksi. Normaalin opetussuunnitelman lisäksi se järjesti karjakko-, tarkastuskarjakko. ja karjatalouskursseja. Koulu siirtyi valtiolle 1959. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjanhoitokoulut_Suomessa)
Netissä tai kirjan muodossa olevaa oppilasmatrikkelia emme onnistuneet löytämään. Osoitteessa https://finna.fi/Record/narc.VAKKA-86223.KA_VAKKA-2110884.KA on nähtävillä hakutiedot oppilasmatrikkelista vuosilta 1912-1925. Kansallisarkistosta saa varmasti lähempiä tietoja miten näihin pääsee...
Tässä joitakin mahdollisuuksia. Osassa kirjoista tapahtumat alkavat keskitysleirillä ja jatkuvat sodanjälkeisen ajan kuvauksella.Romaaneja, kaunokirjallisuuttaNeumann, Ariana : Isäni sodan salaisuudet. Into, 2023. - Tytär alkaa selvittää isänsä elämää ja huomaa, että tämä on salannut sekä sukunsa juutalaisuuden että elämänsä keskitysleirillä. Kirja kertoo tyttären salapoliisityöstä, jossa hän selvittää isänsä vaiheita ja pohtii tämän elämää. Rosenberg, Göran : Lyhyt pyrähdys matkalla Auschwitzista. Atena, 2013. Ruotsinkielisestä alkuteoksesta kääntänyt Ulla Lempinen. - Kuvaus keskitysleireistä selvinneen Ruotsiin muuttaneen juutalaispariskunnan ja heidän lastensa elämästä. Singer, Isaac : Varjoja Hudsonin yllä. Tammi, 2019...
Jaakko Löytyn kappaleen "Kuka on hän" sanat löytyvät useammastakin laulukirjasta, esimerkiksi näistä:Tilkkutäkki : laulujeni syntytarinoita (2019)Nuoren seurakunnan veisukirja 2015
Uutuusluettelot ovat yhä olemassa. Ne löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/search*fin/3. Uuden HelMet-verkkosivuston pääsivulle osoitteeseen http://www.helmet.fi/fi-FI on myös nostettu valikoima uutuuskirjoja, joiden kansikuvat näkyvät kohdan ”Uutuudet” kuvakarusellissa. Sivustosta on vastikään julkaistu vasta ensimmäinen versio, joten se kehittyy vielä. Uutuudet ovat joka tapauksessa jatkossakin tärkeä osa sivustoa.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan kyseinen Ruben Oskar Auervaaran teos "Nainen oli kohtaloni" ilmestyi vuonna 1953.
Teosta ei näytä löytyvän lähikirjastojesi kokoelmista, mutta joistakin Suomen yleisistä kirjastoista se löytyy. Voit tehdä teoksesta kaukolainatilauksen.
Lähteet:
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Näytät pitävän yhteiskunnallisista ja historiallisista romaaneista.
Voisit kokeilla aluksi klassikkoa:
Harper Lee / To kill a mockingbird Harper Lee
Uudempiakin löytyy. Saman tekijän viimeinen:Go set a watchman
Suomalainen käännös: Sofi Oksanen ; translated by Lola Rogers / Purge
Kiinasta: Mo Yan ; translated from the Chinese by Howard Goldblatt
/ The garlic ballads
Intiasta:
The lowland / Jhumpa Lahiri
Hieman vaihtoehtoista historiaa: Kate Atkinson - Life after life
Toivottavasti joku näistä osui lukusuoneen.
Erilaisia hakupalveluja käyttäen ja erilaisin hauin etsin kaipaamaasi koontiluetteloa sellaista löytämättä. Olit itse löytänyt hyviä lähteitä (http://www.expoguide.com, http://www.wapforum.com, http://www.gsmworld.com/events/industry events, http://www.wirelessweek.com/)ja luulen että tämäntyyppisiin yhtä alaa(esim. GSM)koskeviin luetteloihin on tyytyminen. Jos vielä ajattelee netin verkkomaista rakennetta, niin yhdestä konferennsi/messu -listauksesta tulisi linkkien kautta päästä laajempaan kokonaisuuten ja toisinpäin jos sellainen olisi. Alan ammattilaisilla saattaa olla vinkkejä lähteisiin jotka ovat meidän ulottumattomissamme, ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä sinne suuntaa.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan taranteli on synonyymi myrkylliselle tarantella-hämähäkille. Hämähäkki puolestaan esiintyy haukkumasanana monissa maissa, eikä se viittaa ainoastaan vanhoihin naisiin. Törmäsin esimerkiksi vastikään hämähäkkiin haukkumasanana Sir Walter Scottin romaanissa Ivanhoe vuodelta 1820.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/taranteli
Suomen Lajitietokeskuksen mukaan linssi eli kylvövirvilä on hento ja 60–75 cm korkea yksivuotinen palkokasvi. Parilehdykkäiset lehdet päättyvät kärhöihin. Eliöryhmältään putkilokasvi.
Lähde: https://laji.fi/taxon/MX.38991
Tätä sitaattia tällaisenaan en löytänyt hakemalla enkä selaamalla Platonin Euthyfron-dialogista, The Internet Classics Archive | Euthyphro by Plato. Dialogi löytyy myös suomennettuna Platon Teokset. Ensimmäinen osa : Apologia ; Kriton ; Lakhes ; Hippias (lyhyempi dialogi) ; Ion ; Euthyfron ; Kharmides ; Lysis ; Protagoras.Tämä on ilmeisesti loppupäätelmä Euthyfronin dilemmassa. Dilemman kysymys on: Päättävätkö jumalat, mikä on hyvää, koska se on hyvää, vai onko se hyvää siksi että jumalat päättävät niin? Teksti on Platonin kirjoittamaa ja siinä keskustelevat Sokrates ja Euthyfron.LähteetVaasan yliopisto: Euthyfronin dilemma https://blogs.uwasa.fi/ajatusyhteys/2023/12/13/euthyfronin-dilemma/Wikipedia: Euthyphro dilemma https://en.wikipedia....
Negativelta ei valitettavasti ole vielä ilmestynyt nuottikirjaa. Kappaleista ’Frozen To Lose It All’ ja ’the Moment Of Our Love’ löytyy nuotit esimerkiksi kokoelmista ’Suomi pop 2004’ ja ’Suomi pop 2005”. Mahdollisista tulevista julkaisuista kannattaa tiedustella esimerkiksi bändin kotisivujen kautta: www.gbfam.com/negative/ .
Kappaleiden tekstimuodossa olevat sanoitukset ja niiden nuotteina tai tabulatuureina esitetyt sävelmät ovat tekijänoikeussuojan alaisia. Nettisivuston ylläpitäjän on saatava tekijäoikeuden haltijalta lupa laulun sanojen, nuottien ja tabulatuurien julkaisuun sivuillaan. Luvaton julkaiseminen on tekijänoikeusrikkomus. Bändit ja heidän kustantajansa eivät useinkaan ole halukkaita antamaan lupaa nuottien julkaisemiseen...
Kirjastoihin voi viedä kirjalahjoituksia. Jos kyse on suuremmasta määrästä on hyvä sopia asiasta etukäteen. Kirjasto ei välttämättä ota lahjateoksia luetteloihinsa, vaikka vastaanottaakin lahjoituksen.
Mainitsemanne lisensaatintyö lienee Merja Reijosen Tilan kolmet kasvot (Helsingin yliopisto, 1995). Samalta tekijältä on julkaistu myös kirja Tilan kolmet kasvot : tutkimus kirjastotilasta (BTJ Kirjastopalvelu, 1995). Muita samaa aihetta käsitteleviä teoksia voitte hakea yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta osoitteessa http://finna.fi laittamalla hakusanoiksi "tila" ja "sosiologia". Esimerkiksi nämä voisivat olla hyödyllisiä: Zieleniec, Andrzej: Space and social theory (SAGE Publications, 2007) ja Paikka : eletty, kuviteltu, kerrottu (toim. Seppo Knuuttila, Pekka Laaksonen ja Ulla Piela, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006). Lindasta näette myös teosten saatavuuden yliopistokirjastoissa. Toki näitä kirjoja voi löytyä myös...
