Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston Lasipalatsin toimipisteellä Kohtaamispaikalla voi skannata negatiivejä asiantuntevan henkilökunnan kanssa tai itekseen. Jos haluat opastusta, varaa aika. Täältä yhteystiedot: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kohtaamispaikkalasipal…
Jos tiedät miten skannata, voit myös varata koneen Kohtaamispaikalta. Negatiiveja voi skannata koneilla 1-4. Ajanvaraus: https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
Valitettavasti näillä hivenen hatarilla tiedoilla runon tai sen kirjoittajan jäljitys ei onnistunut. Vaikuttaa ainakin epätodennäköiseltä, että runo olisi julkaistu kirjassa. Ehkä jossakin luonto- tai mielipidelehdessä?
Du kan söka böcker i Plussa mediedatabas som visar också beståndsinformationen på boken. Addressen är http://www.libplussa.fi/#se . Man kan välja avancerad sökning enligt medietyp böcker, ämnesord indianer och avgränsa med ord Nordamerika. Du kan också söka med hjälp av klass 476.7 som innehåller etnografiska verk om indianerna. Så här får du böcker med olika språk.
Tammerfors stadsbibliotekets sida http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/intiaani.htm kan man hitta indianböcker på finska både fakta och fiction.
Ranskankielisiä satuja ja tarinoita luetaan tänä syksynä Oulun pääkirjastolla lastenosaston satusopessa 20.10. klo 11-12. Tarinat sopivat 3-12 vuotiaille.
Aikuisten ranskankielinen ääneenlukutuokio järjestetään Laiturissa maanantaina 22.10. klo 18.
Lehden saa varattua Vaski-verkkokirjaston kautta klikkaamalla hakutuloksista lehden otsikkoa, jolloin saa lehden tarkemmat tiedot auki.
Seuraavasta näkymässä voi vierittää sivua alas kunnes löytää haluamansa numeron, jonka jälkeen pystyy painamaan kyseisen numeron kohdata "Varaus" painiketta. Lehden varaus toimii samalla tavalla kuin kirjojen, eli noutopaikaksi saa määrittää haluamansa kirjaston.
Moi!
Ylen äänitetietokannan mukaan kyseinen kappale on tosiaan Paul Fagerlundin sävellys. Ensimmäisen kerran se on levytetty vuonna 1978 Vexi Salmen sanoittamana Kössi Härmän albumilla "Tee mulle niin". Tässä on linkki kappaleen tietoihin fono.fi-äänitetietokannassa: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=5cd657c0-645b-4778-9f41-1fd0… (laulettu versio) ja http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=tee+mulle+niin&culture=… (Fagerlundin instrumentaalinen sähköurkuversio)
Valitettavasti kappaleen nuottia ei löydy suomalaisten kirjastojen kokoelmista, ei edes kansalliskirjastosta tai varastokirjastosta. En löytänyt myöskään mitään viitteitä nuotin olemassaolosta esimerkiksi antikvariaattien valikoimista, joten pahoin...
Koululaisen vuosikerrat 1966-1974 on selattu läpi, eikä niistä valitettavasti löytynyt tätä runoa. Ylipäänsä näissä lehdissä oli hyvin vähän runoja. Ehkä runo on kuitenkin jostain muusta lehdestä.
Pikainen tuntuma on, että esseekokoelmien kysyntä on viime aikoina vähän lisääntynyt. Etenkin nuorten miesten, kuten Antti Nylenin ja Tommi Melenderin kirjoitelmien myötä on esseiden suosio kasvanut. Viime vuonna on ilmestynyt Johanna Venhon toimittama Mitä essee tarkoittaa ( Savukeidas ), löytyisikö siitä parempaa tietoa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2032408__Smit%C3%A4%20esse…
Seuraavalla HelMet haulla löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista 469 esseekokoelmaa. Avaamalla kirjan tiedot näkyy, onko kirja lainassa. Lainalukuja ei valitettavasti saa näkyviin.
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/?searchtype=h&searcharg=041&search…
Molemmat lehdet löytyvät Lahden pääkirjastosta.
Juoksija-lehden tämän vuoden numeroita voi lukea pääkirjaston toisessa kerroksessa lukusalissa. Vanhempia lehtiä voi lainata pääkirjaston aikuistenosastolta. Pari uusinta vuosikertaa löytyy osastolta, vanhempia voi saada varastosta.
Hiihto-lehti tulee myös lukusaliin, tämän vuoden numerot löytyvät sieltä ja vanhemmat aikuistenosastolta tai varastosta.
Hei
Kiitos kysymyksestä, johon vastauksena lähetän linkit seuraaviin Eduskunnan kirjaston lainsäädäntöhankkeiden tietopaketteihin. Tietopaketteihin on koottu tietoa lainvalmistelun vaiheista, kansainvälistä vertailua, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä uutisointia. Tietopaketteja päivitetään hankkeen edetessä kunnes ne on loppuun saatettu tai rauenneet.
Hankkeista ensimmäisenä Tietoyhteiskuntakaari, joka on loppuun saatettu. Tietoyhteiskuntakaaren myötä toteutettiin sähköistä viestintää koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus.
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/tietoyhteiskuntakaari.aspx
Seuraavat kaksi hanketta ovat vireillä.
EU:n tietosuojauudistuksen kansallinen...
Viittasit EuroMOMO:n sivuilla oleviin tietoihin. Sivuilla on tosiaan aina välillä maininta, että Suomi (tai jokin muu maa) ei ole tietyllä viikolla toimittanut tietoja.
Koronavirusepidemian aikana Euroopassa nousi tarve seurata kuolleiden määrän kehitystä lähes reaaliaikaisesti. Euroopan unionin tilastotoimisto Eurostat lähestyi jäsenmaita ja pyysi niitä mahdollisuuksien mukaan osallistumaan vapaaehtoiseen viikoittaisten kuolleiden määrän tilaston tuottamiseen pandemian seurannan tueksi. Tilastokeskus on mukana tässä hankkeessa ja julkaisi keväästä 2020 lähtien kuolleiden viikoittaisen määrän kahden viikon viiveellä. Kahden viikon viive tilastossa johtui siitä, että tieto kuolemasta tallentuu Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään...
Autourheilu oli suosittua sosialistisissa maissa, ja erilaisia kilpailutapahtumia oli paljon. Valitettavasti mistään yhdestä paikasta ei löytynyt koottuna tietoa eri kilpailuissa mukana olleista autoista. Lisäksi kyseisestä automallista ilmeisesti on käytetty eri nimityksiä (Lada 2105 VFTS, Lada VFTS, VAZ 2105), mikä vaikeuttaa tiedon löytämistä.
Tarkastelemalla tietoja eri kilpailuissa mukana olleista autoista voidaan kuitenkin todeta, että 2105 oli mukana useissa kilpailuissa, eli sitä voi pitää suosittuna automallina.
Ks. esim. Cup of Peace and Friendship, Yalta Rally, eWRC-results.com (etsi ensin kilpaluja maan perusteella ja tarkastele sitten listoja kuskeista ja autoista vuoden perusteella, esimerkkinä Ralli Tartu 1987, jossa VAZ...
Piirroskuvia pituus- eli rotaatiorullaleikkureistä ja selostuksia leikkurin toiminnasta löytyy paperinjvalmistusta käsittelevistä kirjoista, pituusleikkurin syntyyn tai historiaan niissä ei kuitenkaan paneuduta. Ainakin seuraavissa kirjoissa on piirroksia/kaavioita leikkurista:
Solitander, Axel: Kaksikymmentä luentoa paperin tuntemuksessa, vuodelta 1914
Parpala, Kalle: Paperinvalmistus, 1965
Pellinen, Heikki: Paperin ja kartongin valmistus, 1959
kirjassa Paperin valmistus, Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi-
ja käsikirja, osassa 3 Kalle Parpalan artikkeli pituusleikkauksesta ja rullauksesta. Edellä mainitut kirjat löytyvät mm. Helsingin pääkirjaston varastosta.
Teknillisen korkeakoulun kirjastossa on Teuvo Julkusen kirja...
Turun kaupunginkirjastolla ei ole käyttöoikeutta ScienceDirect:iin. Sitä vastoin sekä Åbo Akademin että Turun yliopiston kirjastoilla näyttää olevan nämä oikeudet, ja käyttäjätunnukset selviävät kyseisten kirjastojen kautta. Myös Turun ammattikorkeakoulun kirjaston e-aineistoihin lukeutuu Elsevier Science Direct (ScienceDirect Freedom Collection). E-aineistojen käyttöoikeuksista ja käytöstä saa lisätietoa Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta.
Elokuvia harrastava kollega ehdotti elokuvaa Running Scared vuodelta 2006. Siinä on hiukan tuon tyyppinen tilanne.
https://www.imdb.com/title/tt0404390/reference/
Salasanan vaihtaminen onnistuu Helmet-verkkokirjastossa vain, mikäli kirjastolla on ajantasainen sähköpostiosoitteenne. Mikäli näin ei ole, teidän pitäisi kaydä missä tahansa Helmet-kirjastossa uusimassa salasana. Varatkaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
Tiedot komennuksilla olleista lotista löytyvät Kansallisarkistosta, mutta tiedot lotista eivät ole yhtä kattavia kuin esimerkiksi kantakorttien kohdalla. Asiakirjoista voi tehdä tietopyynnön Kansallisarkistoon.Yleisemmellä tasolla Petsamossa palvelleiden lottien tehtävistä on kerrottu esimerkiksi seuraavissa kirjoissa ja artikkeleissa. Sekä Kylkirauta- että Kansa taisteli -lehden artikkelit ovat saatavilla verkossa, kirjoja voi tiedustella omasta lähikirjastosta.Kaukoranta, T. (1965). Lapin lotta kertoo: 1. osa Lutolta Jäämerelle. Kansa taisteli. Miehet kertovat : kuvauksia sotiemme tapahtumista, 5, 139-142.Liede, R., Pesonen, K. (2018). Kaija Pesosen talvisota: 16-vuotiaan tytön päiväkirjat Petsamon etulinjalta. Minerva Kustannus Oy...
