Ainakin Suomalaisen kirjakaupan useat myymälät ja Wulffinkulman Helsingin myymälä näyttävän myyvän erivärisiä kuitukärkikyniä. Paksuutta ei ilmoituksessa näkynyt.
Erilaisia hakupalveluja käyttäen ja erilaisin hauin etsin kaipaamaasi koontiluetteloa sellaista löytämättä. Olit itse löytänyt hyviä lähteitä (http://www.expoguide.com, http://www.wapforum.com, http://www.gsmworld.com/events/industry events, http://www.wirelessweek.com/)ja luulen että tämäntyyppisiin yhtä alaa(esim. GSM)koskeviin luetteloihin on tyytyminen. Jos vielä ajattelee netin verkkomaista rakennetta, niin yhdestä konferennsi/messu -listauksesta tulisi linkkien kautta päästä laajempaan kokonaisuuten ja toisinpäin jos sellainen olisi. Alan ammattilaisilla saattaa olla vinkkejä lähteisiin jotka ovat meidän ulottumattomissamme, ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä sinne suuntaa.
Valtakunnallisen Finna-hakupalvelun mukaan luontoaiheisia videoita, joissa kertojana toimii Ilkka Koivisto, löytyy kirjastoista esimerkiksi
Rovaniemeltä
Harmaakarhu: Alaskan metsien jättiläinen
Jääkarhu: Jääkenttien valtias
ja Sonkajärveltä
Susi, Euroopan vihattu peto
Sekä muualtakin hakusanalla "Ilkka Koivisto" ja rajaamalla haun esimerkiksi vain videoihin.
Kaukolainapyyntöjä videoista voi esittää esimerkiksi oman lähikirjastonsa kautta.
Videokasetteja voi olla vaihtelevasti saatavilla myös erilaisilla myynti- ja huutokauppasivustoilla, kuten tässä 8. kesäkuuta ilmoitetussa Tori.fi-ilmoituksessa.
Näyttäisi siltä, että Tabermannin runoa Sielun värit ei löydy internetistä. Syynä voi olla tekijänoikeudelliset kysymykset eli runoa ei saa julkaista ilman lupaa.
Nopeuden vaikutuksesta liikenteen päästöihin löytyy useita tutkimuksia. Tytti Kivirannan opinnäytetyössä Nopeusrajoitusten vaikutusten tarkastelu tieliikenteen hiilidioksidipäästöihin käytetään tutkimuskohteena valtatie 3:n moottoritieosuutta. Liitteiden taulukoista varsinkin löytyy tietoa päästöjen määristä eri nopeuksilla.
Aihetta käsitellään myös Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen raportissa Nopeusrajoitusten vaikutus liikenteen hiilidioksidipäästöihin, meluun, turvallisuuteen ja sujuvuuteen (57/2021), joka tarkastelee vaikutuksia Helsingin, Lahden, Tampereen ja Turun kaupunkiseutujen keskeisellä tieverkolla.
Helsingin yliopiston vuoden 1923 promootiossa 31.5. esitettiin promootiokantaattina Leevi Madetojan säveltämä kantaatti, jonka hän oli säveltänyt jo vuoden 1914 promootioon (Promotionskantaten år 1914, op22). Se on sävelletty sopraanolle, sekakuorolle ja orkesterille. Sen tekstin on kirjoittanut Ernst V. Knape, suomenkielisen käännöksen V. Vesala. Tilaisuudessa kantaatin esittivät laulajatar Marta von Fieandt, [Helsingin?] "ruotsalainen Oratoriokuoro" ja Helsingin kaupunginorkesteri Robert Kajanuksen johdolla.
V. A. Koskenniemen juhlaruno ”Toukokuun lauluja” jaettiin läsnäolleille. Koskenniemi oli siis promootiorunoilija, mutta ei kantaattirunoilija.
Lähteitä:
Halonen, Tero: Promootio : elävän yliopistoperinteen historiaa (Otava...
Kirjassa Uuden taiteen lähteillä : suomalaisia taiteilijoita Pariisissa, Berliinissä ja Italiassa 1891-1895 kerrotaan Ellen Thesleffistä. Kirjan on kirjoittanut Salme Sarajas-Korte. Tätä on mm pääkirjastossa saatavilla. Thesleffin töitä käsitellään myös lukuisissa muissa teoksissa, esim kirjassa Taiteilijattaria - målarinnor. Marjatta Levanto on toimittanut näyttelyjulkaisun nimeltä Ellen Thesleff. Ateneumin julkaisut - sarjan osa 7 kertoo hänen töistään.
Markku Varjon, Lauri Kolin ja Harri Dahlströmin kirjassa Maailman kalojen nimet (2004) on suomenkieliset nimet myös rustokaloihin kuuluville haille. Kirjassa on maailman yli 26 000 kalalajin nimistä suomennokset noin 8000 lajille. Nimet on laatinut Suomen Biologian Seuran Vanamon nimeämä työryhmä.
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1670733__Smaailman%20kaloj…
Seinäjoen kaupunginkirjasto on hankkinut asiakkaiden käyttöön myös sähköisiä lehtipalveluita. Library PressDisplayssa lehdet ovat luettavissa näköislehtinä. PressDisplayta voi käyttää myös kotona omalla tietokoneella tai tabletilla kirjautumalla palveluun kirjastokortin numerolla.
Lehtivalikoimasta löytyy myös Dagens Nyheter.
Linkki Pressreaderiin löytyy kotisivuiltamme kohdasta Kokoelmat ja tiedonhaku, Lehdet, e-lehdet.
PressReader http://library.pressdisplay.com/pressdisplay/viewer.aspx
Kotimaisten lehtien näköislehtipalvelu ePress on käytettävissä kirjaston tietokoneilla.
Antamillasi vihjeillä löytyi joitakin kirjoja, joista osa on luokiteltu aikuisten ja osa nuorten aikuisten kirjoiksi. En tiedä, vastaako mikään ihan juuri sitä, mitä etsit, mutta tässä listaa:
Nuorten aikuisten kirjoja:
Elina Rouhiainen: Kesytön (Susiraja-sarjan 1. osa). Sarjassa on ilmestynyt neljä osaa, ja ovat fantasiakirjallisuutta, mutta niissä käsitellään antamiasi teemoja.
Estelle Maskame: Dimimy: kaipaan : did I mention I miss you?
Estelle Maskame: Diminy : tarvitsen : did I mention I need you?
Holly Smale: Matalalentoa mallitaivaalla. (Geek Girl 1.)
Holly Smale: Kohellusta korkokengissä. (Geek Girl 2.)
Aikuisten kirjoja:
Inka Nousiainen: Karkkiautomaatti
Riikka Pulkkinen: Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän
Kirjat löytyvät...
Valitettavasti näillä tiedoilla ei lehteä ole löydettävissä. Helmet-kirjastoihin tulee lehti: Suuri käsityö ja Pasilan kirjavarastosta löytyy lehti nimeltä Suuri käsityölehti.
Suuri käsityö Helmet -haussa http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuuri%20käsityölehti__Origh…
Varastolehtiluettelo http://www.helmet.fi/download/noname/%7BBB215ED4-694E-423C-AA9A-7FE04E4…
Aikaisemmin kirjastolla oli käytössä aihehaku lehtien artikkeleihin. Nyt tätä BTJ Aleksi -hakua ei ole enää käytettävissä.
Pelkästään tätä teoriaa käsittelevää suomenkielistä kirjaa ei löytynyt. Albert-László Barabásin Linkit (Terra Cognita, 2002) käsittelee erilaisia verkostoja ja verkostoitumista, ja se saattaisi olla aiheen kannalta kiinnostava. Fiktion puolelta tulee vastaan lähinnä John Guaren näytelmä Six Degrees of Separation sekä siitä vuonna 1993 tehty elokuva, joka on julkaistu Suomessa nimellä Moni kakku päältä kaunis.
Kansanedustajan tehtävä on luottamustehtävä. Kansanedustajat eivät saa palkkaa vaan palkkiota.
Voit halutessasi seurata poissaolotilastoja:
https://www.eduskunta.fi/FI/valtiopaivaasiat/tilastojajaraportteja/Sivu…
Ystävällisin terveisin,
Valitettavasti emme kuvan perusteella pysty tunnistamaan lasilautasen alkuperää. Lautasen kuva kannattaisi lähettää taiteen asiantuntijalle. Esimerkiksi Bukowskin sivuilta löytyy online-arviointi sekä Antiikki & Design-lehdellä on Kysy esineistä-palvelu.
Kyseinen kirja on lukuisten Helsingin ja naapurikuntien kirjastojen kokoelmissa, mutta vastaushetkellä lainassa kaikista pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Tarkemmat saatavuustiedot (eräpäivät ym.) voit tarkastaa
Plussa-tietokannasta (osoitteessa http://www.libplussa.fi/). Saatavuustilannehan voi vaihdella nopeastikin.
Seuraavista teoksista voisi löytyä tietoa pulmaan:
Heilurikellot. Osa 1 : Käynnit, heilurin ripustus ja voimansiirto käynniltä heilurille, kalenterikellot / Leo Koivisto, [Espoo] : [Kellosepäntaidon edistämissäätiö], 2002.
Kello-oppi. 1-2 / Hannu Ruokola / [julkaisija:] Opetushallitus, Helsinki : VAPK-kustannus, 1992-1993.
Voisit myös kysellä apua Suomen kelloseppäliitosta,
http://www.kelloseppaliitto.fi/ . Heidän sivuillaan on myös yhteydenottolomake, http://www.kelloseppaliitto.fi/yhteydenotto/.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet hakuteoksen mukaan Salama-nimeä on otettu käyttöön suurena nimenmuutosvuonna 1906 etenkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Kirjan mukaan mm. Granroth ja Holmberg vaihtuivat Turussa Salamaksi. Artikkelissa lmainitaan muitakin eri paikkakuntien nimenvaihdoksia.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan osa IV mukaan salama-sanalla on vastineita ostjakissa ja vogulissa, eli se on todella vanhaa suomalais-ugrilasita sanastoa ja tarkoittaa 'salamoida, leimahtaa, välähdellä'
Walden-nimestä ei kirjastomme kokoelmista löydy tietoa.
Lisää tietoa sukunimistä voi löytää kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta (myös ruotsinkielistä)
http://www.kotus.fi
ja sukututkimusseuran sivuilta
http://www....
Tämä Mikael Nybergin säveltämä ja Kaarlo Aukusti Terhin sanoittama virsi löytyy ainakin Suomen lähetysseuran julkaisemasta Hengellisiä lauluja ja virsiä -teoksesta (nuottipainos, 5.p. 1979)). Kirjan voi lainata Porin kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
