Kjell Westön uusimman kirjan on virallisesti ilmoitettu ilmestyvän elokuun puolessavälissä. Siitä voi mennä vielä hieman aikaa, ennen kuin kirja on lainattavissa. Voit tehdä varauksen teokseen jo nyt pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastossa ja jonkin verran varauksia teokseen näytti jo tulleenkin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2301380__Srikinkeltainen%2…
Tässä hakupalveluita, joista teoksia kannattaa etsiä:
Aalto-yliopisto, joka on mukana Finna.fi -palvelussa
https://finna.fi/OrganisationInfo/Home?id=AALTO#86355
Google scholar
https://scholar.google.fi/
WorldCat maailmanlaajuinen kirjastotietokanta
https://www.worldcat.org/
Kirjastojen tavallisilla asiakaskoneilla tämä ei onnistu, mutta Myllypuron mediakirjastosta ja Oodista löytyvät tarvittavat laitteet.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjasto/Palvelut/AVstudio(545)
https://www.oodihelsinki.fi/palvelut-ja-tilat/palvelut/
https://varaamo.hel.fi/search?date=2020-07-15&purpose=photo-and-audio&unit=tprek%3A51342
"Valitettavasti Tampereen konttoriopiston arkiston/aineistojen sijainti ei ole tiedossa. Tampereen kaupunginarkiston yksityisarkistokokoelmissa ei ko. opiston aineistoa löydy. Opistoa ei löydy myöskään muista potentiaalisista arkistoista, ainakaan heidän nettitietokannoistaan (kansallisarkisto ja yksityiset keskusarkistot). On siis myös täysin mahdollista, että kyseisen yksityisen toimijan aineistoja ei ole koskaan luovutettu mihinkään viralliseen arkistoon."
Näin kysymykseen vastattiiin Tampereen kaupunginarkistosta.
Saksankieliseltä Sich erinnern -sivustolta löytyy kuolinilmoitus, jossa kerrotaan, että filosofian tohtori Egon Werlich on syntynyt 26. kesäkuuta 1934 ja kuollut 19. maaliskuuta 2014 Dortmundissa Saksassa.
Hei,
Kysymäsi kirja voisi olla Hannu Rajaniemen Kvanttivaras-trilogia. Sarjan ensimmäinen osa 'Kvanttivaras' ilmestyi vuonna 2011, toinen osa 'Fraktaaliruhtinas' ilmestyi vuonna 2013 ja kolmas osa 'Kausaalienkeli' ilmestyi vuonna 2014. Trilogian päähenkilönä on mestarivaras nimeltään Jean Le Flambeur. Yhdestä virheestä hän joutuu virtuaaliseen dilemmavankilaan. Siellä vangit joutuvat pelaamaan loputtomia kuolettavia pelejä tuhansien itsensä kopioita vastaan. Kirjasarjan toisessa osassa Tuhannen ja yhden yön tarinat heräävät henkiin.
Kirjasarjaa on saatavilla kirjastoissa esimerkiksi OUTI-kirjastoissa.
Linkit OUTI-kirjastojen saatavuustietoihin:
Kvanttivaras
Fraktaaliruhtinas
Kausaalienkeli
Toivottavasti tästä on sinulle hyötyä...
Toivo Kärjen sävellyksestä "Jäähyväiset sumussa" ei näytä olevan nuotinnosta. Kokoelmalla Tanssirytmejä 02 (Kustantamo Kal-Te, 1946) julkaistu nuotinnos on tehty Erkki Niemen aiemmasta samannimisestä sävellyksestä.Myöskään Pauli Salosen sanoitusta ei ole saatavilla muuten kuin kuuntelemalla kappaletta.
Vanhahtava sana koketti tarkoittaa Kieltoimiston sanakirjan mukaan 'keimailijaa, keikailijaa'. Koketisti hymyilevä hymyilee siis keimailevasti, keikailevasti.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/koketti
Asetus työvoiman vuokrauksesta 29.11.1985/908 löytyy valtion säädöstietopankista http://www.finlex.fi valitse lainsäädäntö ja asiasana työvoiman vuokraus.
Työvoiman vuokrauksesta löytyy myös Työministeriön sivulta http://www.mol.fi/ .
Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet aineistotietokannasta http://www.helmet.fi löytyy sanahaulla työvoima** and vuokrau** mm.
Lesonen, Anu: Tilapäisen työvoiman käyttö ravintoloissa.1995
Sädevirta, Markus: Määräaikaiset työsuhteet ja työvoiman vuokraus. 2002
Saarinen, Mauri: Pätkätyöt työnantajan ja palkansaajan opas.1998
Espoon kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla käytettävissä olevista Arto ja talousalan Finp artikkelitietokannoissa on runsasti artikkeleita työvoiman vuokrauksesta, asiasana on työvoiman...
"Du är helig, du är hel" laulun on säveltänyt ja sanoittanut ruotsalainen Per Harling. Suomenkieliset sanat siihen on tehnyt Anna-Mari Kaskinen. Laulun suomenkielinen nimeke on "Pyhä" ja laulun alkusanat ovat "Pyhä yksi yhteinen". Laulu löytyy Anna-Mari Kaskisen toimittamasta nuottikokoelmasta "Matkalauluja".
Nuotti löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmasta. Saatavuustiedot voit tarkistaa verkkokirjastosta (keski.finna.fi) ja siellä voit tehdä myös varauksen.
Matkalauluja | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Hei!
Kaarina Helakisa on kirjoittanut paljon hyviä loruja, esimerkiksi
kirjat Niille, joilla on nauravat korvat ja Pallerokirja.
Hyviä lastenrunokokoelmia ovat myös Suomen lasten runotar ja Tammen kultainen lastenrunokirja.
Perheen pienimmille sopivia kuvakirjoja ovat vaikkapa Maikki Harjanteen Santtu ja ihana Iina ja vanhemmat Minttu-kirjat, myös Kristiina Louhen Aino- ja Tomppa-kirjat ovat hyviä.
Tuoreimmista kuvakirjoista voisi mainita Jo Lodgen Leikitään, Kroko ja Sanna Pelliccionin Onni-pojan puuhakas päivä.
Lisää hyvää luettavaa kannattaa kysellä kirjastosta.
Me kirjastoammattilaiset emme kykene varsinaisesti tulkitsemaan lakia, mutta tässä tietoa, jota löytyi.
Taannoin on ilmestynyt Antti Innasen ja Jarkko Saarimäen kirja ”Internet-oikeus” (Edita, 2009), joka käsittelee internetiä koskevaa lainsäädäntöä. Tässä kirjassa ei sanota mitään kuvien julkaisemisesta.
Turvalliselta tuntuisi noudattaa Journalistiliiton kuvia koskevia ohjeita (Journalistin ohjeet 2011). Kovin yksityiskohtaisia ne eivät tosin ole. Ohjeiden tarkempaa tulkintaa on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisemassa oppaassa. Opas tarjoaa ohjeita toimittajille ja kuvaajille lasten ja nuorten haastattelemiseen ja kuvaamiseen liittyvissä käytännön kysymyksissä ja eettisissä seikoissa, mutta se tarkastelee kuvien julkaisemista myös...
Arto Halosen ohjaama Prinsessa-elokuva on lainattavissa DVD-tallenteena useista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
HelMet-luettelosta voit tarkistaa, missä kirjastoissa DVD on tällä hetkellä paikalla. Voit myös tehdä siitä varauksen HelMet-verkkokirjastossa, mikäli korttiisi on liitetty tunnusluku. Varauksen voi tehdä myös soittamalla johonkin HelMet-kirjastoon. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta valikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kattavin Toivo Kärkeä käsittelevä teos on Maarit Niiniluodon Siks oon mä suruinen. Tiiviimpää tietoa Toivo Kärjen vaiheista löytyy mm. Ilpo Hakasalon teoksesta Malmstenista Marioniin sekä Peter von Baghin Iskelmän kultaisesta kirjasta. Kannattaa myös tutkia yleisiä musiikkitietokirjoja; esim. Otavan iso musiikkitietosanakirja osa 3,jossa on lyhyt, mutta ansiokas kirjoitus Toivo Kärjestä.
Kielihistorialliset kysymykset liittyvät laajaan aiheeseen ja kaipaavat erikoistietämystä, jotta niitä voisi selvittää kattavasti. Ruotsin ja englannin kielen suhteet ovat moninaiset, ne lähtevät samasta alkumuodosta, kehittyvät yhdessä tiettyyn pisteeseen ja lähtevät sitten erillisiin kehityssuuntiin. Englannin kielen historiaa, https://www.thehistoryofenglish.com/ ja ruotsin kielihistoriaa, https://svenskaspraket.si.se/kort-svensk-sprakhistoria/ ja puu, jossa sukukielten kehitys ja niiden eriytyminen toisistaan https://www.grundskoleboken.se/wiki/Svensk_spr%C3%A5khistoria. Kielillä on myös ollut kontaktia ja vaikutusta toisiinsa eri aikakausina (esim. viikingit).
Wessenin Svensk språkhistoria 'sta löytyy...
Hei,
viitteitä Hämeenlinna-aiheiseen kaunokirjallisuuteen löydät Vanamo-verkkokirjastosta sivulta Hämeenlinna kaunokirjallisuudessa
Luettelon avulla voi löytää kaunokirjallisia teoksia, joiden tapahtumapaikkana on Hämeenlinna tai jotka muulla tavalla liittyvät Hämeenlinnaan tai hämeenlinnalaisiin henkilöihin. Luettelo sisältää romaaneja ja näytelmiä, joissa kuvataan Hämeenlinnaa tai lähiympäristöä sekä runoja ja runoteoksia, joissa Hämeenlinna maisemineen tai henkilöineen on tunnistettavissa. Luettelossa mainituissa teoksissa liikutaan usein muissakin ympäristöissä, mutta ainakin osa tapahtumista sijoittuu Hämeenlinnan seudulle.
Sebastian Gripenberg (1795-1869) oli senaattori, Mustialan maanviljelyskoulun johtaja, kartanonomistaja ja vapaaherra. Gripenberg syntyi Voipaalan kartanossa Sääksmäellä sotilassukuun ja lähtikin aluksi sotilasuralle, mutta teki merkittävän osan elämäntyöstään maanviljelyn parissa. Hän edisti sukukartanollaan Voipaalassa uusia viljelymenetelmiä, viljeli vuodesta 1833 sokerijuurikasta ja perusti sokeritehtaan. Vuonna 1837 hänet nimitettiin Mustialan maanviljelyskoulun johtajaksi.
Lisää tietoa Sebastian Gripenbergistä löydät Suomen kansallisbiografian osasta 3 (2004), jossa on Raimo Savolaisen kirjoittama artikkeli hänestä. Artikkelin lopussa mainitaan lisäksi seuraavat lähteet:
Artikkelit:
J. R. Danielsson-Kalmari: Arseni Zakarevski ja...
