Tietoa Eppu Nuotiosta voitte saada esimerkiksi seuraavista teoksista:
-Luovuuden lähteillä: lasten- ja nuortenkirjailijat kertovat. 2010. Toim. Päivi Heikkilä-Halttunen.
-Koski, Mervi: Kotimaisia lastenlyyrikoita. 2003.
-Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 2001. Toim. Ismo Loivamaa.
-Kotimaisia nykykertojia. 2005. Toim. Ismo Loivamaa.
Kaikki nämä teokset löytyvät tällä hetkellä Oulun kaupunginkirjastosta ja ne ovat lainattavissa.
Varaaminen on maksullista 18 vuotta täyttäneiltä. Varausmaksu on 50 senttiä ja se maksetaan varausta noudettaessa.
Myöhästymismaksun raja taas menee 15 vuodessa. 15 vuotta täyttäneet joutuvat maksamaan lainojensa myöhästymiset. Alle 15-vuotiaan maksuista vastaa vastuuhenkilö eli yleensä toinen vanhemmista. Toisaalta lasten- ja nuortenosaston aineistosta myöhästymismaksua ei peritä, oli lainaajan ikä mikä tahansa. Jos 15 vuotta täyttänyt henkilö lainaa aikuisten aineistoa ja laina on myöhässä, silloin kyseinen lainaaja voi saada laskun myöhästyneestä lainasta.
Voit hakea kotiäitiydestä tehtyjä tutkimuksia Lindasta, korkeakoulukirjastojen yhteisluettelosta. Valitse hakukriteeriksi asiasana ja kirjoita hakusanaksi kotiäidit. Tuloksena on 60 teosviitettä. Kun tarkastelet teoksista saatavia koko viitteitä, voit löytää muita sopivia asiasanoja hakua varten (esim. äitiys, kotityö, naisen asema, perhe-elämä). Lisäksi voit hakea aiheesta lehtiartikkeleita esim. Artosta tai Aleksista. Artosta asiasanahaku kotiäidit antaa 31 viitettä ja Aleksi 67 viitettä.
Yliopistokirjastojen materiaalia saa tilattua kaukolainaksi omaan kotikirjastoon.
Kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoon hakusanoiksi Elina ja etunimet saat aiemmin annetut vastaukset, joissa kerrotaan myös nimen alkuperästä.
HelMet kirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat teokset:
Lääketieteen termit, Duodecimin selittävä suursanakirja, Duodecim 2007.
Hervonen, Antti, Hoitoalan sanasto, Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo 2000.
Hopkins, Maritta, Englannin keskeistä sanastoa lääketieteen opiskelijoille, Tampereen yliopisto 1993.
Joensuusta on painettu opaskartta vuonna 1958. Siitä on olemassa kappale Kansalliskirjastossa, jossa sitä voi käydä tutkimassa lukusalissa.
Joensuusta on julkaistu myös erilaisia historiikkejä, joissa voi olla karttoja. Esimerkiksi Sukututkimusseuran kirjastosta (http://www.genealogia.fi/kirjasto.html) voi löytää kiinnostavaa tietoa toivomaltasi ajalta, kuten esimerkiksi teos "Joensuun historia. VI : Vuodet 1954-1980", tekijänä Pertti Elsinen.
Verkossa toimii valtava määrä erikokoisia kauppoja, mutta tässä tapauksessa kysymyksestä puuttui ratkaiseva tieto, joka voisi auttaa eteenpäin. Täytyisi nimittäin tietää, onko kysyjän "dvd" elokuva, musiikkivideotallenne vai jotain ihan muuta. DVD on vain pakkausmuoto, mutta monet verkkokauppiaat ovat erikoistuneet johonkin erityiseen sisältöön näitä isoja verkkokauppoja paremmin. Jotkut elokuva-alan kaupat ovat erikoistuneet ns. indietuotantoihin, toiset taas myyvät vain ns. listaelokuvia. Sama koskee musiikkielokuvia, sillä oopperavideoita tarjoava kauppa ei välttämättä ole hyvä paikka etsiä jonkin raskaan rockin bändin konserttitaltiointia.
Olisi siis hyvä, jos kysyjä voisi palata tähän asiaan vähän tarkemmalla kysymyksellä.
Heikki...
Useimmissa Helsingin kaupunginkirjaston on käytössä ns. mobiilitulostus. Se tarkoittaa, että asiakas voi tulostaa omalta läppäriltään tai mobiililaitteeltaan PDF-tulosteita kirjaston tulostimelle. Muiden tallennemuotojen tulostus ei mobiilitulostuksena onnistu. Tulostus edellyttää kirjautimista kirjaston PaperCut-palveluun. Paloheinän kirjastossa mobiilitulosmahdollisuutta ei ole.
Mobiilitulostus on mahdollista seuraavissa kirjastoissa:
Arabianranta
• Etelä-Haaga
• Itäkeskus
. Herttoniemi
• Kallio
• Kannelmäki
• Kirjasto 10 / Kaupunkiverstas
• Kontula
• Lauttasaari
• Malmi
• Oulunkylä
• Pasila
• Rikhardinkatu
• Vuosaari
Tietoa ja ohjeita:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=3f16a9a1-3624-436…
http://www.helmet.fi/fi-FI/...
Arna Ranckenista on vaikeaa löytää tietoa. Hänestä on kirjoitettu hyvin vähän. Käsikirjastossa olevasta taiteilijamatrikkelista löytyi pienet tiedot, jotka voin kirjoittaa tähän:
Rancken, Arna Maria, taidemaalari ja -graafikko. -s. 16.12.1901 Helsinki. Vanht kaupp. Edvin Etholén ja Olga Sjöblom. Puol. Gunnar Rancken. Teoksia ensi kerran näytt. Tre 1947. Osall. kotim. näytt.: SKjL:n näytt. 57, 58, 63, 68, 69, 70. Pohjal. TL:n j. 68-. Asuinpaikka Tre.
Aamulehden artikkelitietokannasta löytyi Arna Ranckenista yksi artikkeli, joka kertoi Ruovedellä olleesta taidenäyttelystä kesällä 1996. Artikkelista löytää nimiä ja yhdistyksiä, (esim. taiteilijan poika Osmo Sjöblom tai Ruoveden taideyhdistys) joiden kautta saattaa saada lisätietoa. Siinä on...
Hei,
Grönlannin kieliestä ei ole pelkästään yksi versio, vaan niistä löytyy kolme eri paikallisversiot. Virallinen versio on nimeltään kalaallisut.
Tällaiset grönlanti-kielen kirjoja löytyy ja niitä pystyy todennäköisesti kaukolainata (maksullinen palvelu)
Greenlandic for travelers
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.118991
A grammar of the West Greenland language
https://finna.fi/Record/helka.995742373506253
Netistä löytyy tällainen sivu, mistä ehkä voi olla hyötyä:
https://guidetogreenland.com/about-greenland/greenlandic-culture-amp-ar…
Kysymäsi kirja saattaisi olla Michael Crichtonin Vieras tulevaisuudesta, jonka englanninkielinen nimi on Sphere. Se on ilmestynyt suomennettuna 1988.
Kirjassa tutkijaryhmä löytää valtameren pohjasta pyöreän metallipallon muotoisen aluksen vahingoittumattona, vaikka se on pudonnut taivaalta ja vaikuttaa satoja vuosia vanhalta.
Kirja löytyy Helmet-kirjastosta https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2469522__Svieras%20tulevaisuudesta__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt&ivts=%2BNtilsjBEhJebQft0YnK8w%3D%3D&casts=JUfa%2BbnF4x2ehf0HVB7rqQ%3D%3D
Kirjaa en ole pystynyt löytämään, mutta kysymyksen lisätiedoissa mainitusta geologi Aarne Laitakarista löytyy kyllä tietoa. Aarne Vihtori Laitakari (Nybergh) syntyi Helsingissä 12.12.1890. Hän oli aviossa Anna os. Collanin kanssa ja pariskunnalla oli useita lapsia. Hän valmistui filosofian tohtoriksi 1922 ja toimi myöhemmin mm. geologisen tutkimuslaitoksen johtajana. Eläkkeelle hän jäi 1960. Lisää tietoa matrikkeliteoksessa Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit (1973), s. 324. Laitakari kuoli vuonna 1975 ja hänet on haudattu Helsingin Malmin hautausmaalle. Laitakari kirjoitti useita kirjoja, ks. linkki. Hänestä löytyy myös valokuvia, ks. linkki.
Levyyn ei liity nidetietoja. Tämä tarkoittaa, ettei levyä ole vielä yhtään kappaletta lainattavissa.
Nähtävästi se on kuitenkin tulossa, koska tiedot jo löytyvät.
FILI:n ylläpitämän Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Tommy Tabermannin runoja sisältyy kahteen suomalaisen runouden käännösantologiaan, joista toinen on puolan- ja toinen venäjänkielinen (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN).
Tietokannassa on tieto kokonaisista teoksista ja käännösantologioista, mutta ei mahdollisista kokoomateoksiin ja aikakausjulkaisuihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. On siis mahdollista, että Tabermannin runoja on joskus käännetty japaniksi, mutta tietoa tällaisista julkaisuista on vaikea löytää.
Helsingin kaupunginkirjaston lainoja ei valitettavasti vielä pysty uusimaan Internetissä. Tällä hetkellä lainojesi uusinta onnistuu puhelimitse numerossa 0600-060504 maanantaista perjantaihin klo 12-18 hintaan 5,80 mk/min + ppm. Puhelimetse uusittaessa sinulla on oltava esillä lainattu aineisto sekä oma kirjastokorttisi. Helsingin kaupunginkirjaston lainausjärjestelmää ollaan uusimassa. Kirjastojärjestelmän uusinta on iso prosessi ja uusi järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2002.
Voit etsiä haluaamaasi Suomen Kuvalehden kantta lehden verkossa olevasta arkistosta.
https://suomenkuvalehti.fi/nakoislehti/arkisto/
Voit käyttää hakusanaa, mutta tällä tavoin näkee kaikki kannen kuvat ilmankin. Kuten SK:n verkkosivulla sanotaan, arkiston käyttö sisältyy Suomen Kuvalehden digipalvelun tilaukseen eli täytyisi olla digipalvelun asiakas voidakseen lukea itse lehtiä. Voit hakea arkistosta hakusanalla ja vuosiluvulla, sekä selata sisältöä aihealueittain. Sanahaulla voit etsiä artikkeleita, jotka on julkaistu vuonna 2013 tai myöhemmin. Aiempia numeroita pääsee selaamaan vuosirajauksella hakemalla.
Jos löydät oikean lehden, voit pyytää sitä Turun kaupunginkirjaston varastosta luettavaksi. Lehteä ei lainata, mutta voit lukea...
Kirjallisuuden vientikeskus FILI:n käännöstietokannasta tulee hakusanalla Kalevala ja käännöskielellä vietnam kolme tulosta. Näistä Bùi Viêt Hoan käännös vuodelta 1994 on koko Kalevalan käännös.
Kalevalaseuran Kalevala maailmalla -sivulla mainitaan myös Hoàng Thái Anhin käännös vuodelta 1991. Se on tosin käännetty Kalevalan italiankielisestä käännöksestä.
FILI:n käännöstietokannan mukaan Bùi Viêt Hoa on kääntynyt yksin tai yhdessä 14 teosta. Muumeja hän on kääntänyt yhdessä Xuan Que Von kanssa. Näiden lisäksi Bùi Viêt Hoa on kääntänyt muun muassa Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ja Katja Ketun Kätilön.
