Suomen 'peloton' voidaan latinaksi ilmaista monellakin eri sanalla, joita ovat esim. impavidus, intrepidus, interritus tai metu vacuus (kts. Pitkäranta, R. Suomi-latina-suomi-sanakirja, WSOY, 2001). Sanat ovat tässä yksikön maskuliinimuodossa, muoto tietenkin vaihtelee suvun, luvun ja sijamuodon mukaan eli riippuu yhteydestä, jossa sanaa käytetään.
Rotukoiraa ei, eikä usein monirotuistakaan, yleensä anneta ilmaiseksi. Koiraemon ja pentujen hoito ruokkimisineen ja rokotuksineen tulee kalliiksi. Kääpiö- eli pienpystykorvarotujen Kleinspitzin ja Pomeranianin kasvattajien yhteystietoja löytyy täältä:
http://netti.nic.fi/~pienpyst/
Lukuinnostuksen herättäjää voi olla vaikea ennustaa. Tässä sinulle kuitenkin lista, jossa on monenlaista luettavaa, joiden joukosta toivottavasti löydät veljellesi sopivan. Osa kirjoista on nuorten, osa aikuisten kirjoja. Hal Duncanin Vellumia en tunne, mutta hyvä kirja on hyvä, vaikka siinä olevia viittaukset eivät lukijalle aukenisikaan. Hauskaa joulua teille molemmille!
- Sieppari ruispellossa / J. D. Salinger
- Taru sormusten herrasta / J. R. R. Tolkien
- Kärpästen herra / William Golding
- Paahde / Louis Sachar
- Leijat Helsingin yllä / Kjell Westö
- Tuntematon sotilas / Väinö Linna
- Sinuhe egyptiläinen / Mika Waltari
- Lumi peittää jäljet / Mats Wahl
- Leijapoika / Khaled Hosseini
- Vadelmavenepakolainen / Miika Nousiainen
-...
Koripalloaiheisia lasten tai varhaisnuorten kaunokirjoja ei valitettavasti löydy. Tietokirjatkin ovat aikuisille suunnattuja. Juha Vesalan Kaksoiskuljetus (nuortenkirja) sopii yläkouluikäisille nuorille, samoin Jim Carrollin Koripallopäiväkirjat.
Timo von Creutleinin teos "Musiikin teorian kuntokoulu" antaa hyvät perustiedot. Se soveltuu sekä kevyen että klassisen musiikin harrastajalle, eikä ole turhan puuduttava.
Tietämystään voi syventää musiikin osa-alueita(melodia, harmonia, rytmi, säveltapailu jne.) käsittelevillä teoksilla myöhemmin.
Teorian opiskelussa kannattaa käyttää apuna jotain sointusoitinta - kosketinsoittimet soveltuvat tarkoitukseen parhaiten.
Olennaista on myös oman kuulon - tai kuulemisen - kehittäminen säveltapailun avulla.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa etsimäänne teosta ei enää ole. Kirjaa löytyy useista muista maakuntakirjastoista, joista sen voi tilata kaukolainaan. Ota yhteyttä kaukopalveluumme: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/maakunta/kaukopalvelu
Hei,
Tarkistamme asiakkaidemme yhteystiedot kolmen vuoden välein. Voit uusia asiakkuutesi ja korttisi soittamalla kirjaston tietopalveluun numeroon 040 688 3754 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kaukopalvelu@kotka.fi ja kertomalla, ovatko Kyytikirjastojen verkkopalvelussa olevat yhteystietonne (nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite) ajan tasalla.
Verkkokirjaston osoite on www.kyyti.fi ja sinne kirjaudutuaan kirjastokortin numerolla ja henkilökohtaisella tunnusluvulla.
Illalla-runo sisältyy Kunnaksen esikoiskokoelmaan Villiomenapuu (WSOY, 1947). Sen voi löytää myös Kunnaksen runokokoelmat yksiin kansiin kokoavasta teoksesta Puut kantavat valoa : runot 1947-1986 ja suomennoksia. Jo ennen Villiomenapuuta Illalla oli mukana Nuoren voiman liiton kirjoittajien antologiassa Kerho 33 : runoja, novelleja, esseitä (Otava, 1946).
Kyseessä on Johanna Venhon lastenruno Kiikkulaulu, joka alkaa riveillä "Kiikkuu, kiikku, Juho-poika liikkuu...".
Runo sisältyy Johanna Venhon ja Anne Peltolan lastenrunokirjaan Puolukkavarvas (WSOY, 2006).
https://keski.finna.fi/Record/keski.406052
Jos salanimillä kirjoittajia ei lasketa, niin tietääkseni Laila Hirvisaari on ainut tässä onnistunut kirjailija Suomessa. Varmasti syynä on se, että Hirvisaari oli ja on hyvin suosittu kirjailija. Hänen teoksiaan on myyty Otavan mukaan neljä miljoonaa kappaletta. Suosituista kirjoista toivotaan yhä uusintapainoksia. Linkki Otavan sivuille
Helsingin Sanomien Aikakone-palvelusta löytyi pieni uutinen 9.7.1981, jossa kaupunki onnittelee sata vuotta täyttänyttä asukastaan. Uutisessa kerrotaan, että päivänsankari sai apulaiskaupunginjohtajalta 5500 markan rahalahjan, kukkakimpun ja herkkukorin. Uutisessa todetaan myös, että joitakin vuosia aiemmin kaupunki vielä myönsi satavuotiailleen ylimääräisen eläkkeen, mutta "nyt katsotaan lahjan olevan mukavampi tapa muistaa". Lisäksi HS:n Aikakoneessa on 4.2.1980 numerossa Uula Erosen pakina, jossa hän terävästi moittii kaupungin tekemää päätöstä muuttaa satavuotiaiden lisäeläke kertaluontoiseksi lahjaksi.Kirjoitusten perusteella näyttää siltä, että Helsingin kaupunki valitettavasti luopui satavuotiaiden eläkkeistä jo 1970-luvun puolella...
Hei,
Kirjoja voit hakea pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi . Valitse asiasanaksi syömishäiriöt ja rajaa kieleksi suomi. Saatavuustiedoista näet, mitkä teokset ovat saatavilla ja voit ottaa puhelimitse yhteyttä ko. kirjastoihin.
Kirjastojen asiakaspäätteillä pystyt myös selaamaan tietokantoja, esim. korkeakoulujen Linnea-tietokantaa, Fennica-kansallisbibliografiaa Aleksi-artikkelitietokantaa ja Terveystieteiden keskuskirjaston Medic-tietokantaa. Opastusta näiden tietokantojen käyttöön saat kirjastosta.
Hämeenlinnan kirjaston Makupalat on myös hyvä tiedonhakupaikka. Sivulla http://www.htk.fi/kirjasto/makup/sairas2b.htm on joukko syömishäiriölinkkejä. Joskus taas kannattaa hakea tietoa vain kirjoittamalla hakusana...
Osoitteessa http://www.helmet.fi/ on oikeassa yläreunassa kohta "Omat tietoni". Klikkaa sitä ja pääset kirjoittamaan kirjastokorttisi numeron ja nelinumeroisen tunnuslukusi. Paina sen jälkeen "Jatka".
Tämän jälkeen näet listan lainoistasi. Voit järjestää lainasi ensin eräpäivän mukaisesti kohdasta "Järjestä eräpäivän mukaan", jolloin ensin erääntyvät tulevat listalle ensimmäiseksi. Lainan vasemmalla puolella on pieni ruutu, johon voit laittaa ruksin painamalla hiiren vasenta näppäintä. Laita ruksi niiden lainojesi kohdalle, jotka haluat uusia. Paina sen jälkeen yllä olevaa kohtaa "Uusi merkityt lainat".
Jos uusiminen onnistui eli lainoista ei ollut varauksia muille, näkyy näille uusituille lainoille tämän jälkeen lainojen listalla uusi...
Vuoden 2021 lopussa Suomessa oli elossa 71 211 vuonna 1948 syntynyttä eli 73-vuotiaita. Se oli noin 1,3% Suomen väkiluvusta. Lähde: Tilastokeskuksen väestörakenne-taulukko
Etsit Helmet.finna.fi - sivun hausta teoksia, joiden asiasanana (= Aihe) on SUOMEN KIELI ja rajoitat tulosjoukot aineiston mukaan, niin että mukaan tulevat vain PELIT. Tulokseksi saat kuusi pelia, joista minun mielestäni ainakin kolme sopii hyvin suomea vieraana kielenä opiskelevalle. Suomen mestarin sanapeli - sanastoa kasvattava korttipeli kielenopiskelin tueksi, Suupaltti - lautapeli suomen opiskelijoille (A1.3 - B1.1) ja Sana sanottavana - sana- ja sanontapeli edistyneille kielen opiskelijoille (B1 - B2).
Valitettavasti kysymääsi elokuvaa "Katkera kuu" ei ole Kemin kaupunginkirjastossa eikä Lapin kirjastoissa. Se kyllä löytyy muualta Suomesta. Mikäli haluat meidän tilaavan elokuvan sinulle kaukolainana, ota yhteys Kemin kaupunginkirjaston tietopalveluun tai soita puh. 016-258 252. Kaukolainan hinta on 7 €.
Äänitallenteiden digitointi on mahdollista Helsingin kaupunginkirjaston Kirjasto 10:ssä ja Myllypuron mediakirjastossa. Espoossa digitointi onnistuu Sellon ja Entressen kirjastoissa ja Vantaalla Tikkurilan kirjastossa.
Sinun kannattaa olla yhteydessä kirjastoon vaikka puhelimitse ja varata digitointiaika. Mikäli sinulla on voimassa oleva HelMet-kortti ja siihen on liitetty pin-koodi, voit varata ajan Kirjaston 10:stä HelMetistä "Varaa tietokone" -palvelusta Kirjasto10:n kohdalta. Työtilat ovat numerot 43 ja 44. Kyseisten kirjastojen yhteystiedot löydät helposti HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
