Finna -hakupalvelu tiesi kertoa, että Levyä löytyy vielä Jyväskylän kirjastosta. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=pohjant%C3%A4hden+alla+sotilaallista+perinnemusiikkia+Karjalasta+Pohjanmaan+kautta+Lapin+tuntureille&type=AllFields
Frank monihaun mukaan äänite löytyy myös kansalliskirjaston kokoelmista. https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Levy (ja kasetti) näyttävät olevan melko harvinaisia. Tarkan julkaisumäärän voisi tarkistaa levyn kustantajalta eli Jääkäriprikaatin killalta. http://www.jprkilta.fi/
Heillä näyttäisi olevan vielä levyä myynnissä. http://www.jprkilta.fi/pdftiedostot/kiltatuotteet/kiltatuotteet2013.pdf
Raaseporin kirjastosta kerrottiin, että tällä hetkellä kirjastojen ollessa kiinni tunnuksia kirjastokorttia varten ei ole mahdollista saada, mutta mahdollisuutta tähän selvitellään. Kannattaa seurata kirjaston sivuja:
https://www.raasepori.fi/vapaa-aika/kirjasto
Hämeenlinnan pääkirjastosta kerrottiin, että heillä ei tiistaina 1.12. ollut tapahtumia. Otatko yhteyttä suoraan pääkirjastoon, niin asia selviää: kirjasto@hameenlinna.fi
https://www.vanamokirjastot.fi/fi/library-page/%2Fh%C3%A4meenlinnan-p%C…
Hei,
Oikeastaan se viittaa lauluun/loruun "Mary had a little lamb", joka tunnetaan Suomessa nimellä "Maijal oli karitsa". Hänet kuvataan usein hieman vastaavanlaisessa puvussa ja hatussa.
Meteoriitin kosminen nopeus on vähintään 8 km/s (http://www.astronetti.com/astro/km.htm ). Kun kappale iskeytyy Maahan, se voi synnyttää kraatterin, joka on 12-20 kertaa kappaleen kokoinen. Pesäpallon kokoinen meteoriitti synnyttää siis 12-20 pesäpallon kokoisen kraatterin. Pienet kappaleet muodostavat yksinkertaisen maljanmuotoisen kraatterin. Isot kappaleet muodostavat kraatterin, jonka keskusta kohoaa kukkulaksi kuin viinipullon pohja. (Animaatiokuvin havainnollistettu sivu, valitettavasti englanninkielinen:
http://www.spacekids.com/spacenews/meteors-ez.html )
Lisää tietoa meteoriiteista: http://www.netppl.fi/~jarmom/geo/minfos.htm
Erityisesti törmäyskraattereista: http://www.netppl.fi/~jarmom/geo/impinfo_s.htm , jossa sanotaan että...
En tiedä löytyykö vastausta kysymykseesi yhdestä ainoasta kirjasta, joten tarjoan kirjalistaa, josta voit valita parhaaksi katsomasi kirjat. Helsingin kaupunginkirjastoista löytyy kysymästäsi aiheesta englanniksi seuraavia kirjoja:
Finnish democracy, edited by Jan Sundberg, Sten Berglund, 1990
NOUSIAINEN, JAAKKO: The Finnish political system,1971
Törnudd, Klaus: The Electorial system of Finland, 1968
Finland--people, nation, state, ed. by Max Engman & David Kirby, 1989 Paasivirta, Juhani: Finland and Europe--the early years of independence 1917-1939, 1988.
Taustaa Suomen yhteiskunnan ja poliittisen järjestelmän muotoutumiselle saa lyhyesti ja nopeasti todennäköisesti myös yleisistä Suomen historioista esim. Singleton, Fred: A short...
Lahden kaupunginkirjastoon voi tilata kaukolainaksi kirjoja, joita ei omassa kokoelmassa ollenkaan ole. Kaukolainapyynnön voi tehdä joko netin kautta kirjaston kotisivuilta http://www.lastukirjastot.fi/kaukolainat
tai ottamalla yhteyttä pääkirjaston tietopalveluun.
Jos kirja on tilattavissa Kuopion Varastokirjastosta, kaukolaina on maksuton, muualta tilattuna se maksaa 5 euroa.
Suosituimmat pelit myydään yleensä jo ennakkoon loppuun. Varsinkin Manchester Cityn peleihin liput voivat olla kiven alla (varsinkin pelit suuria ja keskisuuria seuroja vastaan). Mainitsemistasi kolmesta seurasta Manchester City ja Everton pelaavat Valioliigaa ja Bolton Ykkösliigaa. Boltonin peleihin voi olla mahdollista saada lippuja vielä edellisenä päivänä stadionilta (Bolton Central Macron Stadium).
Valioliiga-otteluihin voi hankkia lippuja monella eri tapaa. Joukkueet myyvät lippuja muun muassa itse omien verkkosivustojensa kautta, mutta lippuja voi hankkia myös erilaisten lippuvälittäjien tai matkajärjestäjien sivustoilta. Lippujen hinnoissa voi kuitenkin olla suuria eroja näiden eri vaihtoehtojen välillä.
Jos on jalkapalloseuran...
Hei, kirjastokortin voi ilmoittaa kadonneeksi puhelimitse soittamalla mihin tahansa kaupunkimme kirjastoon. Uuden kortin voi saada vain kirjastosta paikan päältä. Muista ottaa silloin henkilöllisyystodistus mukaan.
Kukaan ötökkiä tuntevista vastaajistamme ei ilmeisesti tunnistanut tätä. Se näyttää luteelta. Ötököitä voi tutkia Ötökkätieto-sivustolta, luteet, https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4
Ötökkätietoon on myös koottu lähdekirjallisuutta, https://www.otokkatieto.fi/moreinfo.
Lajeja voi tutkia myös Laji.fi:ssä, https://laji.fi. Siellä on myös foorumi, jonne kuvan voi lähettää, https://foorumi.laji.fi.
Kirja "Papalagit : samoalaispäällikkö Tuiavii valkoisen miehen maailmassa" (Otava, 1981) sopii kuvaukseen. Kirjan esipuheen mukaan Tuiavii ei tarkoittanut puheitaan julkaistaviksi. Hän luonnosteli muistiinpanonsa alkuasukaskielellä omille maanmiehilleen. Erich Scheurmann sai haltuunsa Tuiaviin muistiinpanot ja käänsi ne saksaksi. Saksankielinen alkuteos on nimeltään "Der Papalagi" (1920). Suomentaja on M. Leikola. Papalagi tarkoittaa valkoihoista tai muukalaista.
Molemmat nuotit löytyvät Taideyliopiston kirjastosta, Töölön kampukselta. Taideyliopiston kirjasto on kaikille avoin. Kysymiäsi nuotteja ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Taideyliopiston kirjaston sivut: lib.uniarts.fi/Linkit nuotteihin Arsca-verkkokirjastossa: Viisi kansanlaulua ja Syyspäiviä.
Saksankielisellä Kika-kanavalla parhaillaan esitettävässä Eva & Adam-sarjassa on 16 osaa. Sarjaa esitetään keskiviikkoisin klo 19.15 Suomen aikaa. En nyt muista moneseko jakso tulee seuraavaksi. Toivottavasti jollakulla tutullanne on mahdollisuus nauhoittaa sarjan osia käyttöönne, jotka tosin ovat saksaksi dubattuja. Ruotsinkielisiä jaksoja 1-8 ja 9-16 voi myös ostaa nettikaupoista, esim. täältä: .
HelMet-kirjastojen videoissa ja DVD-levyissä on seuraavat ruotsinkieliset jaksot:Handtag, famntag, klappa eller kuss?, Stulna biffar och förlorade kyssa, Syskonkärlek och annan kärlek, Att vara...eller inte vara...ihop. Lisäksi on tuo 16 jaksoa sisältänyt video, jonka olettekin jo nähneet.
Toisessa videossa, jonka tunnus on cls0129123 on...
Aleksandr Solzhenitsynin teoksen Vankileirien saaristo on suomentanut Esa Adrian ja se on ilmestynyt kolmessa osassa 1974-78.
Teossarjan saatavuustiedot Helmet-kirjastoista löydätte seuraavan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=vankileirien+saa&searchscop…
Kysymänne lause löytyy osasta V-VII : Pakkotyö,Karkotus ja Stalinia ei enää ole, sivulta 265. Esa Adrianin käännös on seuraava:
"Mutta kun muuan kansallisuus ei ollenkaan antautunut nöyryyden psykologiaan - enkä puhu nyt yksilöistä, kapinoitsijoista vaan kansallisuudesta kokonaisuudessaan. Tshetshenit."
Kirjan v. 2008 painos on Ylöjärven kirjaston kokoelmissa. Se on parhaillaan lainassa ja sen eräpäivä on vasta 7.2. Pirkanmaalla näyttää tätä kirjaa olevan paikalla Akaan kirjastossa. Jos teet siitä seutuvarauksen, saat sen kuljetuksen välityksellä noudettavaksi vaikkapa Ylöjärven kirjastoon.
Jari Haavikon "Saarenkylän ympäristö- ja rakennusinventointi 1991" -julkaisussa on lyhyesti kerrottu rakennuksen historiaa.
Rovaniemen kaupungin vanhainkodista ei ole historiikkiä eikä sitä mainita historiateoksissakaan, ei vanhustenhoitoakaan. Tietoa on murusina eri lähteissä.
Rovaniemen maalaiskunnan vanhainkodin historiasta löytyy tietoa vanhainhoidon historiasta ajalta kun kunnat olivat yhdessä.
Kunnalliskertomuksessa v.1951 on lyhyt maininta uudesta vanhainkodista. Nämä kunnalliskertomukset ovat luettavissa Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolla.
Arkkitehti Sulo Hartosesta löytyi tietoja arkkitehtimatrikkeleista, matrikkelit ovat luettavissa Rovaniemen kaupunginkirjastossa.
Rovaniemen...
Kansakoulussa toinen kotimainen kieli ei kuulunut pakollisiin oppiaineisiin, jotka löytyvät kansakoululaista 247/1957, https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/247-1957.pdfKieliaine lisättiin peruskoulun pakollisten aineiden joukkoon, kun koulujärjestelmä muutettiin. Kieli voitiin valita kunnassa kahdesta vaihtoehdosta, se oli joko englannin kieli tai toinen kotimainen kieli. Tietoa löytyy Eduskunnan kirjaston tietopaketista Eduskunta tekee päätöksen peruskoulusta, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/historia/eduskunta-tekee-paatoksen-peruskoulusta/Sivut/peruskoulun-puitelaki-hyvaksytaan.aspxTässä vielä aiempi vastaus kansakoulun oppiaineista, https://www.kirjastot.fi/kysy/opetettiinko-kansakoulussa...
Helene Schjerfbeckiä käsitteleviä uudempia aikakauslehtiartikkeleita voit hakea esimerkiksi Aleksi-viitetietokannasta, joka on käytettävissä kirjastoissa. Lisäksi Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa indeksoidaan taideaiheisia sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita. Taidekortistossa ei kuitenkaan ole viitteitä 1970-lukua vanhemmista artikkeleista. Myös Turun kaupunginkirjaston aikuistenosaston vanhasta asiasanakortistosta löytyy muutamia artikkeliviitteitä Schjerfbeckistä (esimerkiksi Naisten Ääni 1942, s. 95-97 ja 1946, s.24-28). Viitteitä aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleihin kannattaa etsiä tutkimuskirjallisuudesta, ks. esim. Ateneumin 1992 julkaisema Helene Schjerfbeck -teos (toim. Ahtola-Moorhouse).
Vanhojen...
