Ruotsinnokset ovat seuraavat:
Greene: Monsignore Quijote
Endo: Samurajen, Tystnad
Bernanos: Prästmans dagbok
Mauriac: Ormboet
Irving: En bön för Owen Meany
Camus: Fallet
Mauriacin Pyhää suudelmaa ei ilmeisestikään ole käännetty ruotsiksi!
Kiitos palautteesta. Välitän toiveesi hankintaosastollemme. Emme voi kuitenkaan luvata lisähankintoja, koska kirjojen ja varausten suhde on kohtuullinen.
Ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa Sainion kirjan hankkimisesta pidättäydytään toistaiseksi mahdollisten oikeustoimien vuoksi. Muutamiin maakuntakirjastoihin (Rovaniemi, Pori jne.) kirja on tilattu, mutta vain Lahdessa näytti yksi kappale olevan lainauskunnossa ja kierrossa. Uskoisin muiden kirjastojen noudattavan pääasiallisesti samaa linjaa Helsingin kirjastojen kanssa.
Valitettavasti "Elementary Modern Standard Arabic" -kielikurssiin ei ole äänitteitä saatavana, vain pelkkä kirja. Mikäli haluat tietää, missä arabian kursseissa on äänite mukana, valitse HelMetissä sanahaku ja kirjoita hakulaatikkoon ARABIAN KIELI KIELIKURSSIT (myös CD-ROM-levyt tulevat mukaan).
Ongelma liittynee tietokannan päivitykseen, jolloin tuli ongelmia helmetin joidenkin toimintojen kanssa. Vikaa korjataan.
Jossain vaiheessa linkki alkaa taas toimia, mutta jos haluat saada osoitteenmuutoksen tehtyä mahdollisimman pikaisesti, saat sen tehtyä käymällä missä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastossa. Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan.
Sekä murre että varsinkin kunta taitavat jäädä arvailujen varaan. Annikki Sankarista on kirjoitettu hyvin vähän. Löysin joitakin lehtiartikkeleita ja kirja-arvosteluja 1970-luvulta, mutta ei niistä ollut paljoakaan apua.
Pekka Teelahti kirjoittaa kielestä arvostelussaan kirjasta Kaislahden miniä (Uusi Suomi 31.3.1977): "Sankarin repliikit ovat luontevia, usein niistä tuntee todellisen keskustelun maun. Jonkin verran häiritsee kielen eri muotojen vaihtelu. Kaupunkilaiset puhuvat yleisarkikieltään, Kaislahden seudun väki pohjoissavolaista (?) murrettaan. Soljuvimmin juoksee Eijan äidin kannakselainen."
Pohjoissavolainen murre ei tunnu uskottavalta, eteläisempi savo kyllä. Annikki Sankari on kotoisin...
DVD:stä tosiaan käy ilmi ainoastaan se, että Yön sävel -niminen kappale siinä esitetään. Tämän nimisiä kappaleita on useita, joten valitettavasti emme saaneet selville enempää tietoa kappaleesta. Alla linkki Fono-tietokantaan ja Yön sävel -nimisiin kappaleisiin:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=y%c3%b6n+s%c3%a4vel&Page=1
Uusin luotettava tieto löytyy Duodecimin Terveyskirjastosta https://www.terveyskirjasto.fi/haku?q=polyneuropatia
Artikkeli Ääreishermojen sairaudet on kirjattu päivälle 22.1.2019
Myös Kansalliskirjaston Arto -hausta löytyy muutamia artikkeleita, mutta ne ovat vanhempia.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=polyneuropatia&type=AllFields
Valitettavasti runoilija on jäänyt tuntemattomaksi. Runo löytyy Maarit Tyrkön toimittamasta Tätä runoa en unohda -teoksesta (1977), jossa julkisuudesta tutut henkilöt kertovat heille merkityksellisistä runoista. Geniusruno löytyy sivuilta 148-149. Kuvanveistäjä Essi Renvall kertoo valinneensa runon, sillä se on tuonut hänelle lohtua. Tätä runoa en unohda -teoksen hakemistossakin mainitaan, että runon kirjoittaja on tuntematon.
Lahden kaupunginkirjaston kokoelmassa olevista Lahden historiikeista ei löytynyt oikeastaan ollenkaan tietoa alueen vanhoista vähemmistöistä. Ainoa kirjallinen lähde, jossa asiaa sivuttiin, oli 100 askelta Lahdessa: lahtelaista elämänmenoa itsenäisessä Suomessa (2017). Siinä on Kati Mikkolan kirjoittama artikkeli Moniarvoinen Lahti: muistoja ja tulkintoja 1900-luvun alkupuoliskon kulttuurisesta, yhteiskunnallisesta ja uskonnollisesta kirjosta (s. 185–221). Artikkelissa on käytetty lähteenä teosta Meillä Lahdessa: muistoja omasta elämästä (1997), jossa lahtelaiset muistelevat elämäänsä Lahdessa. Kertomuksissa esiintyy myös ihmisten muistoja Lahdessa asuneista vähemmistöihin kuuluneista ihmisistä.
Paula Mustalahti on laatinut pro gradu -...
Tarkoitatko ehkä Uniklubi-yhtyeen esittämää kappaletta "Jos tähän jään", jossa lauletaan:"...mietin tässäkö elämä on hauras ja mittaamaton..."? Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jussi Selo.
Runoa on yritetty kovasti löytää siinä onnistumatta. On hyvin erikoista, että runoa ei löydy Lars Huldénin ruotsinkielisestä kirjasta, mutta se löytyy suomenkielisestä. Suomenkielisessä versiossa on useampia runoja, joita ei ole ruotsinkielisessä versiossa, vaikka Huldén kirjoitti ruotsiksi. Tämä kysymäsi runo on Huldénin teoksessa "Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus" lopussa olevassa kokoelmassa. Huldénia oli pyydetty kirjoittamaan kesärunoja vuonna 2005 ja niitä olikin syntynyt noin 100 kpl. Ne on liitetty marjamatka-kirjan loppuun ja nimetty Suvirunoiksi (Sommardikter). Niitä ei siis ole julkaistu muussa kokoelmassa aikaisemmin.Kävin läpi Huldénin runokirjoja, mutta valitettavasti en löytänyt kysyjän runoa ruotsiksi. Kysyimme asiaa...
Kansanterveyslaitoksen Internet-sivuilla on matkailijan terveysopas ( http://www.ktl.fi/oppaita/matkailijan/ ), jossa on tietoa mm. matkailijan rokotuksista ja rokotussuosituksista maittain. Oppaassa on myös paljon muuta matkailijoille suunnattua terveysasiaa. Matkailijan terveysopas on saatavissa painetussakin muodossa, ja sitä on lainattavissa kirjastoissa.
Hakuteoksesta Nationalencyklopedin, osa 17, löytyy hiukan tietoa kirjailijasta. Tämä teos on useiden HelMet kirjastojen käsikirjastokokoelmassa.
Anne Sparren muistelmateos Alla mina hem on ilmestynyt 1993. 1985 ilmestynyt Vännen min on myös muistelmateos, se kertoo Anna Sparren ja Belgian kuningatar Astridin ystävyydestä. Molemmat kirjat löytyvät HelMet kirjastojen kokoelmista http://www.helmet.fi .
Internetistä tietoa kirjailijasta löytyy hyvin vähän, Wikipediasta osoitteesta http://sv.wikipedia.org/wiki/Anna_Sparre sekä kirjailijan teosluettelo Nordic authors tietokannasta http://runeberg.org/authors/adelswan.html .
Ainakin Vantaan kaupunginkirjastolla on tällainen palvelu. HelMa-palvelu tarjoaa kirjastopalveluita ulkomailla asuville suomalaisille perheille. Palveluun tarvitset voimassa olevan Helmet-kirjastokortin. Lisää tietoa palvelusta ja Helma-sopimuksesta löydät täältä:
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;395;52241
On myös mahdollista tilata kirjoja Suomen kirjastoista kaukopalveluna. Lainat ovat kirjastojen välisiä, eli sinun kannattaa kysyä maksuista ym. tarkemmin lähikirjastostasi Portugalissa.
Yle Areenasta voi katsoa ainoastaan Ylen kanavien ohjelmia.
6. kanavalla ei ole Yle Areenan tapaista palvelua, jossa kanavalla esitettyjä ohjelmia voisi katsoa jälkeenpäin.
Googlesta löysin hakusanoilla Tosno and map* internet-sivun http://www.multimap.com/index/RS71.htm.
Sieltä luettelosta löytyi myös Tosnon kartta, jota voi tarkentaa tarpeen mukaan.
Kirjallisuuden tutkijat lukevat ajan mittaan ainakin pääosan suomenkielellä julkaistavasta kaunokirjallisuudesta, ainakin sen osan, jota ei pidetä puhtaasti viihdekirjallisuutena. Tunnetuksi kirjailijaksi tai runoilijaksi tuleminen on yleensä vuosikymmeniä kestävä prosessi, jonka aikana kirjailija osoittaa kykynsä ja lukeva yleisö kiinnostuksensa. Tutkijoiden roolina on yleensä arvioida jälkikäteen kirjailijoiden elämäntyötä, ei niinkään etsiä tai löytää elävien kirjailijoiden joukosta "tähtiä". Jonkin verran tietenkin kirjailijan saamaan huomioon ja menestykseen vaikuttaa se, miten keskeisten tiedotusvälineitten kuten suurimpien sanoma- ja aikakauslehtien toimittajat kirjailijasta ja hänen tuotannostaan kirjoittavat. Joskus sattuu niinkin...
