OSI - Open System Interconnection Architecture. OSI on ISO:n (International Organization for Standardization) standardi siitä, miten järjestelmät ovat avoimesti toisiinsa liitettävissä. Järjestelmässä tietoliikenneohjelmistot on jaettu osiin, joita kutsutaan kerroksiksi.
Katso esimerkiksi:
http://www.cs.tut.fi/etaopetus/titepk/luku19/OSI.html
http://koti.mbnet.fi/mrin/paattotyo/liite1.html
http://www.it.lut.fi/kurssit/04-05/010602000/Luennot/
(valitse luento 2004-luento2.ppt)
Kysymys osoittautui varsin haastavaksi. Miesten ja naisten välistä ystävyyttä romaaneista kyllä löytyy, mutta melkein aina se osoittautuu alkusoitoksi romanssille.
Anna Gavaldan romaanissa Kimpassa naispuolinen päähenkilö tutustuu kahteen mieheen, joista toisen kanssa suhde muuttuu romanttiseksi, mutta toisen kanssa säilyy ystävyytenä. Dekkareissa esiintyy toisinaan ystäviksikin luokiteltavia mies-nais-työpareja. J. K. Rowlingin salanimellä Robert Galbraith kirjoittamassa dekkarissa Käen kutsu miespuolisen yksityisetsivän ja hänen naispuolisen sihteerinsä välillä vallitsee ystävyys. Peter O'Donnellin Modesty Blaise -kirjoissa päähenkilöllä on miespuolinen työtoveri ja ystävä Willie Garvin. Kotimaisista voisi ehkä ajatella Matti Yrjänä...
Voisiko tämä olla hakemasi:
Fyra köpmanssläkter : anteckningar om släkterna Lebell, Sjöberg, Holmström och Ahlström / Tyra Borg (1947)
Kirja on Kauniaisten kirjastossa käsikirjastossa, joten sieltä sitä ei saa lainaan, mutta kaksi lainattavaa kirjaa on Helmetin kirjavarastossa Pasilan kirjastossa.
Tein haun näin: Helmet (http://www.helmet.fi/fi-FI) > tarkennettu haku > aihe: Ahlström > aineisto: kirja > kokoelma: aikuisten kokoelma > kieli: ruotsi:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
Helmet-haussa voi tarkennuksia tehdä etukäteen (tarkennettu haku) tai jälkikäteen (vasen reuna: rajaa). Tiettyä rajattua joukkoa voi halutessaan rajata edelleen, mutta jos hakemasi ei ole tuossa...
Valitettavasti Percy Bysshe Shelleyn runoa "Lines Written in the Bay of Lerici" vuodelta 1822 ei ole suomennettu.
https://tspace.library.utoronto.ca/html/1807/4350/poem1896.html
https://www.finna.fi/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Valitettavasti ainakaan Suomen kansallisbibliografia eli Fennica-tietokanta ei tunne tällaista julkaisua tai tekijää, joten todennäköisesti itsenäistä kirjaa ei ole koskaan tehty.
Heikki Poroila
Uskomus olennon tosinimen käyttämisestä tätä itseään vastaan juontaa antiikin aikaan ellei vieläkin kauemmaksi. Esimerkiksi joissain juutalaisyhteisöissä Jumalan nimen katsottiin olevan niin voimallinen, ettei sitä uskallettu käyttää, ettei Jumala vihastu. Homeroksen eepoksessa Odysseus varoo paljastamasta omaa nimeään jättiläiselle, jotta tämä ei saisi hänestä valtaa. Raamatussa niinikään Jaakob on hävitä painissa enkelille, koska enkeli tietää hänen nimensä muttei suostu kertomaan hänelle omaansa. Kun Jaakob ottaa uuden nimen, hän pääsee niskan päälle.
Pahoja henkiä vastaan tämä sen sijaan on nähty käyttökelpoisena keinona. Kristillisessä perinteessä manaaminen perustuu osaltaan paholaisen/...
Olisikohan kyse Curly Putmanin laulusta On ihmeen hyvä tulla kotiin (Green green grass of home)? Sen viimeisessä säkeistössä tosin lauletaan, että "En kulje kujaa luokse armaan, liityn jatkoks jonon harmaan."
Suomen kieliset sanat lauluun on sommitellut Jussi Raittinen.
Laulun sanat sisältyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osaan 14 sekä teokseen Käymme yhdessä ain' ja muita 60-luvun hittejä (1986).
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy mm. tällaisia Viroa, virolaisia ja suomalais-ugrilaisten keskinäisiä suhteita käsitteleviä tietokirjoja (mainittujen Hytösen ja Mikitan teosten lisäksi): Paju, Imbi (suom. Sanna Immanen, 2011): Suomenlahden sisaret : kun katsoo toisen tuskaaSiltanen, Raimo (2018): Tarinoita VirostaTarkiainen, Kari (2024): Taikaa ilmassa : esseitä vanhasta ja nykyisestä Virosta Terras, Antto (2020): Viro (sensuroimaton) Zetterberg, Seppo (2015): Suomen sillan kulkijoita : yhteyksiä yli Suomenlahden 1800-luvulla Jos suomalaisten-ugrilaisten kansojen historia ja tarinat yleisesti kiinnostavat, löytyy esimerkiksi:Jokipii, Mauno, toim. (1995): Itämerensuomalaiset : heimokansojen historiaa ja kohtaloita
Wikipedia-artikkeli määrittelee taiteilijakirjan itsenäiseksi taideteokseksi, yleensä käsintehdyksi kirjaa muistuttavaksi esineeksi. Se on kirjan ja taideteoksen yhdistelmä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taiteilijakirja
Sitä ei liene mahdollista täysin kattavasti ja yksiselitteisesti määritellä. Emmi Martin, joka hoitaa Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa sijaitsevaa taiteilijakirjakokoelmaa ja on yksi RikArt-verkkogallerian toimittajista, kertoo kiinnostavasti taiteilijakirjoista Kirjastokaista-videolla:
http://www.kirjastokaista.fi/2010/02/19/taiteilijakirjat_esittelyssa/
Lapsillekin on kirjoitettu kivistä ja mineraaleista. Lastenkirjaston kokoelmissa olevista Challoner: Kivet ja mineraalit (Ota selvää-sarja) on helppolukuisin. Tietokirjaluokan 55.3 muita vastaavia ovat esim. Symes: Kivet ja mineraalit, Schumann: Kivet ja mineraalit värikuvina ja Taipale: Kivien maailma. Ruotsin- ja englanninkielisiä kivi- ja mineraalikirjoja on enemmän kuin suomenkielisiä. Niistä näkee ainakin kauniita kuvia, vaikka tekstejä ei ymmärtäisikään.
Muita mahdollisuuksia nuorelle tutkijalle ovat
Malam: Maapallo (Faktaset-sarja) sisältää myös CD-ROM-levyn (Tietokirjaluokka 55.2).
Kivet ja mineraalit -niminen video (kesto 30 min)
Ja jos on mahdollista käyttää internetiä yhdessä lapsen kanssa, voi käydä esim. sivuilla http://wwww....
Enid Blytonista löytyy tietoa esim. teoksesta Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenklassikoita. Vinski-lehden numerossa 1/2006 Jari Mäkipää kertoo Enid Blytonin Salaisuus-sarjasta. Tietoa löytyy myös netistä osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Enid Blyton. Englanninkielisiä sivuja Blytonista on internetissä paljon. Ne löytyvät Googlen avulla.
Suomalaiset, jotka osallistuivat sodankäyntiin v. 1939-1945, löytyvät kirjassarjasta Suomen rintamamiehet 1939-1945. Kirjoista löytyy mm. heidän taistelupaikkansa sotien aikana. Jotta löytäisi hakemansa henkilön tästä kirjasarjasta, tulisi tietää divisioona, jossa hän palveli; muussa tapauksessa joutuu selaamaan ko. kirjoja tiedon löytämiseksi. Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy kyseinen kirjasarja, myös lainakappaleina.
Tietoa v. 1939-1945 sodassa mukana olleista saa myös Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteestä (ent. Sota-arkisto) http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistojakoko/sornai….
Pikalainoilla tarkoitettaneen tällä hetkellä pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen Bestseller-kokoelmaa, johon on valittu uutta ja suurimenekkistä aikuisten kirjallisuutta. Bestseller-tunnuksella merkittyjen kirjojen laina-aika on 7 vuorokautta, eikä niitä voi varata eikä uusia. Bestseller-kokoelman luominen käynnistyi kokeiluna joissakin kirjastossa v. 2006 ja laajennettiin sekä vakinaistettiin kaikkiin HelMet-kirjastoihin toukokuusta 2007 alkaen. Tätä aikaisemminkin Helsingin kirjastoilla oli mahdollisuus valintansa mukaan merkitä haluttuja kirjoja pikalainoiksi jo 1990-luvun alusta lähtien, jolloin laina-aika oli pääsääntöisesti 2 viikkoa.
Suosittujen musiikkiäänitteiden 7 vuorokauden laina-ajan merkitseminen keskitetysti käynnistyi v....
Tekijänoikeuslaki 404/1961 (täydennyksineen ja muutoksineen) – on tosiaankin perusta äänitteidenkin jakeluun - www.finlex.fi
Tekijänoikeus (oikeudenhaltijat) on puheäänitteiden kohdalla tuottajalla, esittävillä henkilöillä ja teoksessa mahdollisesti käytettyjen teosten tekijöillä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivun vastausarkistossa löytyy lain soveltamisen ohjeita, mm. tämä:
Kysymys: Saako teoksia jakaa Internetissä ja vertaisverkoissa?
Vastaus: Teoksia ei saa jakaa yleisölle ilman oikeudenhaltijan lupaa. Teoksen saattaminen yleisön saataviin tietoverkoissa edellyttää luvan hankkimista tekijältä.
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_perusteita/tek…
Lisätietoja kannattaa kysyä:
www.teosto.fi
www.gramex.fi
Mirjami Läheenkorvan runo Kun valvoin yössä huhtikuun sisältyy Lähteenkorvan runokokoelmaan Kuin kukat ja linnut vuodelta 1968 (Gummerus).
Saatte runon sähköpostiinne.
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Lähteenkorva, Mirjami: Kukin kukat ja linnut (Gummerus, 1968)
Muutamien keskustelupalstojen mukaan mainos olisi 1980-luvulta. Sen tarkempaa tietoa emme onnistuneet löytämään. Ottamalla yhteyttä SodaStream Suomeen voisit saada tarkempaa tietoa.
https://sodastream.fi/ota_yhteytta
kannattaa ottaa yhteyttä numismaatikkopiireihin. Esimerkiksi Jyväskylän seudulta löytyy Matinmarkka oy, mistä asiaa voisi tiedustella. Alla linkki yhteystietoihin.
https://www.matinmarkka.com/
Maksu riippuu siitä, mistä kirja tulee. Jos teosta on saatavana jossain muussa kunnassa Eepos-kirjastojen alueella, voit tehdä ns. seutuvarauksen, johon tulee kahden euron kuljetusmaksu. Seutuvarauksen voi tehdä suoraan verkkokirjastossa https://eepos.finna.fi/.
Jos kirjaa ei ole missään Eepos-kirjastossa, siitä voi tehdä kaukolainatilauksen. Kaukolaina Suomesta maksaa viisi euroa. Voit lukea lisää kaukolainoista ja tarvittaessa jättää kaukolainapyynnön kirjaston sivulla https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/kaukolainat/.
