Kysymänne Karjala-lehti (ilm. 1904-) on käytettävissä mikrofilminä Kansalliskirjastossa, os, Unioninkatu 36, puh.09-19123196, aukioloajat ma-pe klo 9-20, la klo 9-16, su sulj.
Se kuuluu KANSALLISKOKOELMAAN, jota saa käyttää vain lukusalissa.
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (tekijä Saarikalle, Anne, Gummerus 2007)- kirjan mukaan nimi Amira on heprealais- tai arabialaisperäinen nimi, joka merkitsee prinsessaa. Nimen miespuolinen vastine on Amir, joka merkitsee prinssiä ja emiiriä.
Samassa kirjassa nimestä Sofia kerrotaan, että se on kreikkalaisperäinen nimi, joka tulee kreikan viisautta merkitsevästä sanasta sopheia. Lisäksi kirjassa mainitaan, että nimeä on kantanut kolme varhaiskristillistä marttyyriä. Tunnetuin heistä on italialainen ylhäisönainen, jonka tyttäret surmattiin julmasti ja joka koki itsekin marttyyrikuoleman.
Kirjaa ei ole suomalaisten kirjastojen kokoelmissa. Ainakin muutamista Englannin ja Yhdysvaltojen kirjastoissa se on. Kirjan voi saada Hämeenlinnan kirjastoon kaukolainaksi, mutta varsin kalliiksi se tulee. Tietoa Hämeenlinnan kirjaston kaukopalvelusta löytyy täältä:
http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/kaukopy.htm
http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/lainaus.htm#kauko
Valitettavasti karmikubaatin merkitys ei selvinnyt. Sanalla saattaa olla yhteyksiä venäjän kieleen. Jos jotakin selviää, lähetämme sinulle tietoa.
Tuntisiko joku lukijoista tämän sanan?
Ylitornion kirjasto ei ole mukana tässä palvelussa. Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon:
http://www.ylitornio.fi/palvelut/sivistystoimi/tornionlaakson-kirjasto/…
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen järjestelmässä et valitettavasti voi selailla tietojasi kotoa käsin. (Joissakin muissa kirjastoissa, esim. Tampereella, tällainen on kyllä jo nyt mahdollista.) Voin vain suositella, että keräät lainauskuitit kotona sellaiseen paikkaan, mistä ne on helppo tarkistaa.
Tietyn teoksen eräpäivää voi Internetin kautta http://www.libplussa.fi/ parhaassakin tapauksessa vain arvailla kirjan saatavuustiedoista. Samaa teosta on nimittäin kirjastossa monia kappaleita ja samasta teoksesta voi olla useita painoksia.
Voit saada myös henkilökohtaisen tunnusluvun, jonka avulla voit kirjaston omilla päätteillä itse tarkistaa lainaustietosi.
Hei!
Sinun kannattaa tehdä SANAHAKU HelMetistä sekä hakusanalla kirjanpito että tilinpäätös. Sanahaulla haettaessa voit etukäteen rajata haun koskemaan pelkästään suomenkielisiä kirjoja, jotka on julkaistu esim. v.2000 jälkeen. Valittavaksesi tulee useita asiaa käsitteleviä teoksia, esimerkkinä Soile Tomperin Kehittyvä kirjanpitotaito tai Leppiniemi: Kirjanpito ja tilinpäätös harjoituksineen. Voit tarkistaa kunkin teoksen kohdalla luetelluista asiasanoista, vastaavatko ne hakemaasi aihesisältöä.
Tietoa Suomen, Baltian ja Venäjän välisistä kulttuurieroista voi etsiä seuraavista teoksista:
Nieminen, Kari: Baltia : tiedon oikopolkuja (2003). Kirjan lopussa on hyödyllinen lähdeluettelo lisätiedon vahvistamiseksi.
Itämeren alue: yhteenottoja ja yhteistyötä: matka menneestä tulevaan suom. toim. Joonas Ahola, Lassi Heininen ja Tuija Kokko (2004).
Seppänen, Esa: Avaran sielun anarkia: voiko venäläisyyttä ymmärtää (2002). Kirjojen saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi.
Kirkes-kirjastoista löysin tähän aiheeseen liittyviä kirjoja melko vähän. Vammaisten mielenterveysongelmat eivät ole minkään kirjan varsinaisena pääaiheena, mutta näissä aihetta käsitellään ainakin jonkin verran:
- Huttunen, Riitta-Leena: Itsetunto, mielenterveys ja ihmissuhteet (1998)
- Seppälä, Heikki: Vaikuttavat viestit. Opas kehitysvammaisten mielenterveyden ja käyttäytymisen arviointiin (1997)
- Seksuaalisuus ja mielenterveys (1999)
- Geropsykologia. Vanhenemisen ja vanhuuden psykologia (2004)
- Suvikas, Annukka: Kuntouttava lähihoito (2006)
Myös muista kirjastoista voi tilata kirjoja kaukolainaksi (maksu 6 € /kirja), esim:
- A comprehensive guide to intellectual & developmental disabilities / edited by Ivan Brown and Maire Percy...
Ohessa listaus kaunokirjallisuustiimimme suosittelemista kirjoista.
Helsingin kaupunginkirjastossa toimiva Lukuvalmentaja-palvelu auttaa löytämään hyvää lukemista. Palvelusta saa listan henkilökohtaisen aihetoiveen perusteella. Palveluun voi myös varata ajan kahdenkeskiseen tapaamiseen Lukuvalmentajan kanssa.
Lisää tietoa Lukuvalmentaja-palvelusta Kallion kirjaston sivuilta osoitteesta
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Kalli… .
Kallion lisäksi Lukuvalmentajaa voi tiedustella Itäkeskuksen kirjastosta.
Itäkeskuksen kirjasto
Sähköposti: itiksenlukuvalmentaja@hel.fi
Puhelin: 09 3108 5090
Kallion kirjasto
Sähköposti: kallionlukuvalmentaja@hel.fi
Puhelin: 09 3108 5053
Kyseinen kappale on Ahti Kaulasen säveltämä ja sanoittama Vanha kurki. Kappale sisältyy nuottijulkaisuun Vain seitsemän päivää (Ahti Kaulanen , 2006) ja Laululompolo (1994). Nuottijulkaisut sisältyvät muutaman kirjaston kokoelmiin, mutta ovat käytettävissä useimmissa paikoissa vain lukusalissa. Laululompolo näyttäisi kuitenkin olevan tilattavissa kaukolainaan Lapin kirjastojen kokoelmista.
Tapio Rautavaaran esittämä kappale Vanha kurki on Gennadi Podelskin säveltämä ja Pauli Salosen suomeksi sanoittama. Se alkaa sanoin "Kauas kurjen vei kaipuu, jätti syntymämaan..."
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://koha.lapinkirjasto.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=527643
Lasse Erola: Tapsa. Tapio Rautavaaran...
Kysyjän mainitsemaa Jaakko Virkkusen teosta Kasvatus- ja opetusajattelu aikuiskoulutuksessa ei löydy sen paremmin Fennica- (kirjat) kuin Arto-tietokannasta (artikkelit). Virkkusella on laaja tuotanto, mutta tämän nimistä julkaisua ei ole, ei myöskään sellaista, joka olisi melkein sama. Myöskään Google-haku kirjasen nimellä ei tuonut yhtään osumaa. Näyttää vahvasti siltä, että kysyjän antama julkaisun nimi ei ole oikeassa muodossa. Tätä oletusta tukee havainto, että kysyjän viite "Lääkintöhallituksen julkaisuja 46/1984" on Kari Pylkkäsen toimittama Mielenterveystyön koulutuksen ja työnohjauksen kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Annetuilla tiedoilla ei valitettavasti pääse eteenpäin.
Heikki Poroila
Eesti ekspress-lehteä vuodelta 2017 ei ole saatavissa helmet-kirjastoissa. Sitä säilytetään pisimpään Helsingin kirjastoista Oodissa (kuluva kuukausi + 5 kuukautta). Vanhempia ei ole enää luettavissa. Helmet-kirjastojen ei voisi kuitenkaan lähettää kirjastosta toiseen, vaikka olisi saatavissakin. Ne on tarkoitettu juuri siinä kirjastossa luettaviksi, jonne ne on tilattu.
Kannattaa kysyä lehteä Tuglas-seuran ylläpitämästä Baltia-kirjastosta, kokoelmat ja ja lukusali ovat kaikkien käytettävissä kirjaston aukioloaikoina: ma–pe klo 10.00–17.00.
Lehtiä tosin ei lainata sieltäkään ulos vaan on luettavissa vain paikan päällä.
Ohessa yhteystiedot:
Baltia-kirjasto
Viro-keskus, Suvilahti
Sörnäisten...
Tietoja näyttäisi olevan vaikeasti saatavissa eli tutkimustietoa ei taida ylipäänsä olla kovin laajasti. Mutta tässä kuitenkin joitain tuloksia.
1. "Transsukupuolisuuden tutkimus ja hoito on keskitetty 2 yliopistollisen sairaalan yksikköön: Helsingin yliopistolliseen sairaalaan (HUS) ja Tampereen yliopistolliseen sairaalaan (TAYS)."
Kela. Sairaanhoitokorvaus sukupuolen korjausleikkauksista.
2. Suoria määriä sukupuolenkorjauskirurgiassa olleista ei löytynyt, mutta tutkimuksiin hakeutuneiden määrä on ollut merkittävässä kasvussa:"Vuosina 2003–2007 tutkimusjaksolle hakeutui vuosittain noin 20 täysi-ikäistä potilasta, mutta sen jälkeen lukumäärä on ollut nousussa. Viime vuosina uusien potilaiden lähetteitä on tullut 200–300. Vuonna...
Ohjelmasta löytyy verkkohauilla jonkin verran tietoa, mm. näyttelijöistä ja henkilöhahmoista jotka esiintyivät ohjelman eri osioissa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ansa_ja_Oiva
Juontajatietoja voisi kysyä suoraan Yleltä: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Kyllä, varaus on peruttu. Kun Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi (finna.fi) sivulla kirjautuu omiin tietoihin, menee varauksiin ja valitsee varauksen (rasti ruutuun) sekä painaa "poista varaus" niin varaus on peruttu. Peruttu varaus ei enää näy omissa varauksissa.
En löytänut yleisesitystä Internetistä ko. maiden kirjastoista. Paloittain tietoja löytyy
ainakin osoitteesta http://www.kb.nl/index-en.html . Belgian kansalliskirjaston sivut ovat hollannin ja ranskan kieliset, http://www.kbr.be/ .
Jyväskylän kaupunginkirjaston ensimmäinen kirjastoauto Minna-Kantti aloitti toimintansa vuonna 1976. Jyväskylän maalaiskunnan ensimmäinen kirjastoauto oli puolestaan nimeltään Aapo, ja se aloitti liikennöinnin vuonna 1973. Silloinen Jyväskylän maalaiskunta oli Suomen ensimmäisiä kuntia, joka otti käyttöön kirjastoautopalvelut.
Lähteet:
Jyväskylän kaupunginkirjaston historiikki. jyvaskylan_kaupunginkirjaston_historiikki.pdf Linkin toimivuus tarkistettu 1.8.2023.
Jyväskylän kirjastoautotoiminta juhlii nelikymppisiä -uutinen Kirjastot.fi-sivustolla. Jyväskylän kirjastoautotoiminta juhlii 2.–7.9.2013 nelikymppisiä | Kirjastot.fi Linkin toimivuus tarkistettu 1.8.2023.
