Kotimaan katsaus oli Yle TV2 -kanavan vuosina 1978–1999 lähettämä ajankohtaisohjelma.
Kotimaa.nyt näyttäisi alkaneen vuonna 2000.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotimaan_katsaus
Lisätietoja: arkisto.tietopalvelu@yle.fi
Hei, tuossa kohdassa soiva kappale on Led Zeppelin -yhtyeen Ramble On. Kappale on julkaistu albumilla Led Zeppelin II (1969) sekä useilla kokoelmalevyillä. Katso kappaleen saatavuus Finna.fi-palvelusta: https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FSound%2F%22&lookfor=ramble+on+led+zeppelin&type=AllFields
Suomen kielellä löytyy Internetistä tietoa Anders Jacobssonista ja Sören Olssonista osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/ Tuo on Oulun kaupunginkirjaston hyvä lasten- ja nuortenkirjallisuuden sivusto. Sieltä voit klikata Teuvon kirjailijatieto ja edelleen Ulkomaisia nuortenkirjailijoita, Jacobssonista ja Olssonista löytyy sieltä kyllä vain ihan perustiedot. Sen sijaan ruotsinkielinen sivu osoitteessa http://www.soren-anders.se/sa/index.asp on laajempi. Måns Gahrtonista löytyy ruotsinkielistä tietoa Evan & Adamin sivulta osoitteesta http://www.evaochadam.com/frames.htm Sieltä pääsee myös tekijöiden, Månsin ja Johanin, sivulle.
Måns Gahrtonista ja Anders Jacobssonista sekä Sören Olssonista löytyy kuitenkin parhaiten tietoa Mervi...
Rakennushallituksen historiikkia ei ole käytettävissä Varkaudessakaan, vaan lähteenä on Suomen valtiokalenteri. Toimistoarkkitehdeissä ainoa -oja-loppuinen on Martti Talvi-Oja; hänet mainitaan 1950 ja 1955, ei vielä 1946.
Muut toimistoarkkitehdit ovat Siitonen, Waskinen, Cronstedt, Kruskopf ja Erno (1950); vuonna 1955 uusina niminä Setälä ja Virtanen. Koko Rakennushallituksen nimiluettelossa mainitaan toinen -oja: rakennusosaston uudisrakennustoimiston apulaistoimistopäällikön sijaisena Reino Vehkaoja; hänet mainitaan 1955 (ei 1946 eikä 1950).
Valtiokalenterin muut vuodet ovat tarkistamatta. Toivottavasti tämä auttaa eteenpäin.
Sinun kannattaa verkon kautta etsiä Kirkkonummella ja sen lähiympäristössä toimivia saaneraus- ja rakennusliikkeitä ja kysyä heiltä tarjouspyyntöjä. Ne osaavat vastata kaikkiin käytännön asioihin.
Kokemusperäisenä arviona pehmeäkantinen kirja kestää kirjastokäytössä keskimäärin noin 40 lainauskertaa, kun taas kovakantinen kirja voi kestää jopa 100 lainauskertaa. On kuitenkin huomioitava, että nämä luvut ovat vain suuntaa antavia, sillä kestävyyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten esimerkiksi kuinka kirjaa käytetään ja käsitellään.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy seuraavanlaisia viitteitä:
-Karilainen, Eija Satakuntalaisten matkatoimistovirkailijoiden työtyytyväisyys tarkasteltuna kuuden työtyytyväisyyskomponentin, elämänkaaren ja työuran vaiheiden pohjalta : erikoistyö / Eija Karilainen [Pori] : Satakunnan ammattikorkeakoulu, 1996
-Cullen, Noel C. Team power : managing human resources in the hospitality industry / Noel C. Cullen Upper Saddle River (NJ) : Prentice Hall, 2001
-Rauhala, Annaleena Työtyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät ja esimiehen vaikuttamismahdollisuudet : työtyytyväisyys Porin Cityherkussa : erikoistyö / Annaleena Rauhala [Pori] : Satakunnan ammattikorkeakoulu, 1996
-Laukkanen, Marika Työilmapiiri ravintola-alalla :...
Yleisellä tasolla voidaan todeta, että yläkouluikäisille sopivia selkokirjoja löytyy sekä kaunokirjallisuuden että tietokirjallisuuden puolelta. Esimerkkeinä uusista tietokirjoista voi mainita Pertti Rajalan kirjat Jatkosota (Avain, 2015) ja Maailmanuskonnot (Kehitysvammaliitto & Oppimateriaalikeskus Opike, 2015).
Myös kaunokirjallisuuden puolella on julkaistu viime vuosina useita yläkouluikäisille sopivia selkokirjoja, esimerkiksi R. L. Stevensonin Aarresaari (Avain, 2015), Marja-Leena Tiaisen Poika joka katosi (Avain, 2015), Pasi Lönnin Lavastettu (Saarnikirjat, 2013) sekä Jaana ja Kari Levolan Tahdon (Pieni Karhu, 2011).
Eri kustantajien tarjoamiin, nuorille sopiviin selkokirjoihin voi tutustua kirjastojen aineistotietokantojen...
Emme ole löytäneet tiedustelemaasi Alex Steinerin teosta Suomesta,
emmekä myöskään Ranskan kansalliskirjastosta (http://bnf.fr). Ranskalainen Yahoo ei myöskään tuottanut tulosta.
Arvelisin, että kysymyksessä tavoiteltu henkilö on Iso-Britannian puolustusministeriössä työskennellyt tiedemies David Kelly. Kelly oli biologisen sodankäynnin asiantuntija, joka toimi myös YK:n asetarkastajana Irakissa. Kelly löydettiin kuolleena metsästä asuntonsa läheltä heinäkuussa 2003. Häntä oli aiemmin epäilty lähteeksi Iso-Britannian osallisuutta Irakin sotaan käsitelleessä uutisjutussa, jossa syytettiin brittihallitusta Irakia koskevien tiedustelutietojen vääristelemisestä. Brittilehdistö syytti varsin suorasanaisesti hallitusta Kellyn kuolemasta ja esitti, että tästä tehtiin syntipukki pääministeri Tony Blairin ja hänen neuvonantajansa pelastamiseksi. Poliisin mukaan Kelly teki itsemurhan. Hänen...
Jos lasketaan presidentin puolisoksi henkilö, joka on ollut presidentin kanssa avioliitossa tämän ollessa presidenttinä, ensimmäisenä on kuollut Ellen Ståhlberg, o.s. Elfving 21.7. 1950. J.K. Ståhlberg oli presidenttinä vuosina 1919-1925 ja avioitui Ellenin kanssa 1920. Jos presidentin puolisoksi katsotaan henkilö, joka on ollut naimisissa ennen tai jälkeen sen, kun puoliso on toiminut presidenttinä, ensimmäisenä on kuollut Ståhlbergin ensimmäinen vaimo Hedvig.
Kyseessä voisi olla Elsa Beskowin kuvakirja Kukkaisjuhla. Kansikuva ja kuvaus sisällöstä löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…. Kirja ei kuulu mihinkään sarjaan, mutta Beskowilta on julkaistu paljon muita kuvakirjoja (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aucb0bdb53-d7a3-4519-8c07-c…).
Kyseessä on Päivi Ojanperän säveltämä ja sanoittama laulu "Enkeli". Tässä Kaleva-lehden uutinen Konginkankaan muistohartaudesta ja sen ohjelmistosta:
https://www.kaleva.fi/muistohartaus-konginkankaan-uhreille-hiljensi-vae…
Tässä vielä tietoja laulusta Fono.fi -äänitetietokannasta:
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=766a769e-3fe0-4ff5-9c1b-2f00…
Laulu löytyy Helmet-kirjastosta levyltä "On lapsi syntynyt meille" (Sibelius-Lukion kuorot 2015):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2232639?lang=fin
Kysymys oli liian vaikea varmasti vastattavaksi. Kirjallisuudestakaan ei löytynyt mitään tämänkaltaista koetta tai pohdintaa.
Kyseessä ei kuitenkaan ole normaali kovera (kourumainen) peili, vaan seiniltään umpinainen kartiopeili. Tällöin yksikään kartion pohjan suuntainen valonsäde ei pääse poistumaan kartion sisältä, vaan heijastuu aina uudestaan ja uudestaan kunnes on absorboitunut kokonaan lämmöksi. Klassisesta kahdesta vastakkaisesta tasopeilistä tämä kartio eroaa, sillä tasopeileissä jatkuvaa heijastumista on vain yhdessä peilien tason suunnassa ja tällöinkin vain, jos peilit ovat täysin vastakkaiset. Umpinainen kartio ei myöskään ole millään suunnalla parabolinen peili tai edes sen likiarvo, kuten vain kaistale kartiopeiliä olisi,...
On suomennettu: näytelmän suomensi Paavo Cajander ja se ilmestyi ensimmäisen kerran 1911. Näytelmä sisältyy myös William Shakespearen Koottujen draamojen neljänteen osaan (WSOY, 1950) ja William Shakespearen draamojen 9 osaan (1944).
Mainittu teos on tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon ja sen nimeketiedot näkyvät HelMet-verkkokirjastossa, mutta eivät nidetiedot, eli kuinka monta kappaletta ja missä kirjastossa kyseistä teosta on. Teos on vasta hankinta- ja luettelointiosastolla eikä sitä ole vielä käsitelty kirjastokuntoon eikä niteitä viety rekisteriin eli kirja ei ole vielä varattavissa. Tilannetta kannattaa seurata HelMetistä. Teos kyllä sisältyy Helsingin yliopiston kirjastolaitoksen kokoelmiin.
https://finna.fi
Orthex Oy:stä ei valitettavasti löydy teoksia Lukki-kirjastoista. Sen sijaan Varastokirjastossa näyttää olevan 23-sivuinen Orthexin kustantama Muoviopas. Se on mahdollista saada kaukolainaan. Kaukolainamaksu on Lukki-kirjastoissa 5 euroa. Voit tehdä kaukolainapyynnön Lohjan kaupunginkirjaston nettisivuilla kaukolainalomakkeella tai ottamalla yhteyttä suoraan kirjastoon.
Jos puhutaan tekijänoikeuden suojaamista teoksista - kuten oletan kysyjän tarkoittavan -, oikeus näyttelyn järjestämiseen nojautuu tekijänoikeuslain §20:een. Sen mukaan "Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, kappaletta saadaan käyttää teoksen näyttämiseen julkisesti." Kun laissa ei ole rajoitettu oikeutta minkään teoslajin osalta, se koskee kaikkia.
Jos näyttelyssä on esine tai kohde, joka ei nauti tekijänoikeuden suojaa, esimerkiksi vanha raha tai postimerkki, sen esillepano perustuu omistusoikeuteen, jonka nojalla esineet on annettu näytteille pantaviksi.
Heikki Poroila
Vironkielinen kirjallisuus kehittyi kansallisen heräämisen myötä 1800-luvun toisella puoliskolla. Sivistyneistöhän oli Virossa perinteisesti saksankielistä. Ensiksi alettiin kerätä Suomen mallin mukaisesti kansanrunoutta, kansantarinoita ja satuja. Merkittävä kirjallinen tapaus oli Virossa Friedrich Reinhold Kreutzwaldin kokoaman Kalevipoeg-eepoksen julkaiseminen 1857. Tämän ajan kirjallisuus oli lähinnä tarkoitettu sivistämään kansaa eikä varsinaista vironkielistä romaanikirjallisuutta vielä ollut olemassa. Viron kirjallisuuden nousu alkoi runoudesta ja proosaa alettiin julkaista enemmän 1870-luvulla. Tähän vaikutti viron kirjakielen kehitys kun virn kielen tieteellinen kielioppi ilmestyi 1875. Lilli (Caroline) Suburg julkaisi 1877...
