En löytänyt tällaista tietoa.
Kasevan sivut, https://www.kaseva.fi/yhtye
Kaseva Elävässä arkistossa,
Kaseva : Mari, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/08/20/kaseva-mari?page=1&qt-tabs_und… ja
Kasevan haastattelu, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/08/20/kasevan-haastattelu
Kasevasta kertovia artikkeleita, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Sanat kirjoittanut Asko Raivio on jo edesmennyt, joten häneltä ei voi asiasta kysyä. Kaseva-yhtyeen kotisivulta löytyy alareunasta sähköpostiosoite, ehkä sieltä voisi kysyä asiaa.
Kuvassa on tosiaan Arabian leima, jonka alla teksti, jossa tulkitsin lukevan “käsinsorvattu” sekä jonkin sortin S-kirjainta muistuttava merkintä.
Vastaavanlaista leimaa ei löydy Desingmuseon hausta http://arabia.kokoelma.fi/haku.aspx En myöskään löytänyt vastaavan näköistä esinettä samaisella haulla etsimällä kukka-aiheisia esineitä.
Tiedustelin tunnistusapua Arabian esineistöä hyvin tuntevalta kollegaltani Vantaan kirjastosta ja hänen mukaansa leima vaikuttaa melko vanhalta ja kuulemma Sakari Vapaavuoren joissakin töissä on kirjaimet (usein kaiverrettuna) muodossa v S v. Esimerkkinä kuva jo aiemmin Hagelstam & Co huutokaupassa myydystä Sakari Vapaavuoren Arabian esineestä https://www....
Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta Kirjasampo.fi:stä löytyy listaus liettualaisista kirjailijoista, joiden nimeä klikkaamalla tulee esiin myös listaus heidän teoksistaan. Joistakin kirjailijoista löytyy enemmän tietoa kuin toisista, mutta ainakin tämä auttaa rajaamaan hakua kohdemaahan. Itse käytin ihan vain hakusanaa "Liettua". Samalla haulla tulee myös yksittäisiä teoksia, mutta kaikki eivät ole välttämättä alkukieleltään liettualaisia, vaan tulevat hakutulokseen käännöstietojen perusteella.
Netissä on useita erilaisia sivuja, joilta voi hakea pianon valmistusvuotta sarjanumerolla. Osa palveluista on maksullisia, mutta myös maksuttomia löytyy. Kokeilin muutamia sivustoja, ja löysin kysymäsi pianon pianonvalmistaja Feurichin sarjanumerohausta. Sen mukaan piano on valmistettu vuonna 1978.
On varmistunut, että CANAL+ alkaa esittää suorana Espanjan La Ligan pelejä. Tietoa kanavan tilaamisesta löytyy täältä:
http://www.canalplus.fi/tilaa
http://www.canalplus.fi/jalkapallopyhatto
http://www.hs.fi/urheilu/artikkeli/Selostaja+Virkkunen+rakastaa+La+Liga…
Kolikkojen arvo määräytyy niiden keräily- ja metalliarvon pohjalta. Vuoden 1949 Saksan kolikolla saattaisi olla jo enemmän arvoa kuin valuutan normaali arvo. Tarkempaa arviota kolikon hinnasta voit tutkia teoksesta Standard catalog of world coins. 2003 : 1901-present / by Chester J. Krause and Clifford Mishler. Krause, cop. 2002. Kirja löytyy HelMet-kirjastoista http://www.helmet.fi
Verkossa on useita kolikkojen keräilyyn erikoituneita sivustoja tässä ohjeita keräilyä aloittaville http://koti.mbnet.fi/jm78/ohjeita.html ja Gallery of world coins http://www.worldcoins.org/
Nylénin Baudelaire-suomennosta ”Pahan kukat” (Sammakko, 2011) löytyy HelMet-kirjastoista, joskin tällä vastaushetkellä kaikki kirjan kappaleet ovat lainassa ja niistä on varauksiakin. Kallion kirjaston Lukupysäkiltä löytyy selailtava kirja, jota ei saa kotilainaan.
Voit tehdä halutessasi kirjasta varauksen osoitteessa http://www.helmet.fi/record=b2014552~S9*fin. Klikkaa vasemmalla olevaa nappia ”Varaa” ja kirjoita sitten kirjastokorttisi numero ja pin-koodi. Varaus tulee, kunhan asiakkaat ovat palauttaneet kirjan kappaleita. Varauksesta peritään 50 sentin maksu sen noutamisen yhteydessä.
Kannattaa tutustua yhdistystoiminnasta julkaistuun kirjallisuuteen:
Yhdistysoikeus / Heikki Halila, Lauri Tarasti
Yhdistyksen ABC : opas suomalaiseen yhdistystoimintaan / Kari Loimu
Yhdistystoiminnan käsikirja / Kari Loimu
Yhdistystoimintaa säätelee yhdistyslaki. Lain 13 § käsittelee yhdistyksestä eroamista.
Lain 5 luku käsittelee päätöksentekoa ja muun muassa yhdistyksen kokousta ja kokouskutsua.
Yhdistyslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.) : 1943 -kirjassa numero 80 tarkoittaa hartian ja yläraajan vammoja, vikoja ja sairauksia. 80a merkitsee huomattavaa epämuotoisuutta ja vikoja, joista on seurauksena toimintahäiriö. 80a jakautuu vielä kolmeen osa, jolloin epämuotoisuus tai vika voi olla synnynnäinen, hankittu tai kyseessä voi olla valenivel.
Tarkempia tietoja löytyy kirjasta, joka on Helsingin yliopiston kirjaston Meilahden kampuskirjastossa. Kirjaa ei lainata kotiin, mutta sen saa käyttöönsä kirjastossa. Kirjaston osoite ja aukioloajat löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/meilahti/
Porin kaupunginkirjaston kokoelmista voi hakea Tikkasta koskevaa kirjallisuutta Riimi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll?
Valitse pudotusvalikosta hakutermiksi Asiasana, joka on tässä tapauksessa Tikkanen, Märta. Saat tulokseksi viisi kirjaa mm. Kotimaisia nykykertojia 2 sekä Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. Lisäksi kirjastossa on lehtileikekokoelma, josta löytyy tietoa Tikkasesta mm. kirja-arvosteluja.
Netistä löytyy erinomainen Sanojen aika -kirjailijatietokanta osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi:9673/kivi/frames?lang=fi&authorid=281 , josta löytyy kirjailijoiden henkilötietoja, tuotantoa sekä lähdeaineistoa.
Tikkasen kustantajan Tammen sivuilla http://www.tammi.net/asp/...
Elintarviketurvallisuusviraston, Eviran verkkosivustosta (http://www.evira.fi ) löytyy runsaasti tietoa elintarvikkeiden lisäaineista, niihin liittyvästä lainsäädännöstä sekä myös muita asiaankuuluvia linkkejä:
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/lisaaine…
Myös Helmet-tietokannasta kannattaa etsiä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta asiasanoilla ”elintarvikkeet” ja ”lisäaineet”: www-helmet.fi
Eipä onnistunut meidänkään löytää tietoja sormuksestasi. Pääasiassa etsiskely tapahtui googlen kuvahaulla sekä suomen- että englanninkielisin hakutermein. Vinkata saa, jos joku tunnistaa korun.
Tähän ei löytynyt vastausta kirjallisuudesta. Luku voisi viitata työmääräyksen juoksevaan numeroon, jonka avulla se on kyetty tarvittaessa paikantamaan esimerkiksi työmääräyksen antaneen organisaation arkistosta.
Työvoiman käytöstä käytöstä sota-aikana taustoittavaa tietoa mm. Otto Auran väitöskirjasta:
Aura, O. (2019). Työvelvollisia, toipilaita ja sotavankeja: Työvoiman sotilaallinen käyttö Suomessa toisen maailmansodan aikana. Helsingin yliopisto.
Lukkarinen, V. (1985). Naisten maanpuolustuskriisi: Ristivetoa naisten sijoittamisesta puolustusvoimien palvelukseen jatkosodan aikana. Tiede ja ase, 43(43), 75.
(2019). Komennuksella olevan lotan järjestyssäännöt y.m. määräykset. [Kansalliskirjasto, Digitointi- ja konservointikeskus].
"Guinness suuri ennätyskirja" on ilmestynyt Suomessa kaksi kertaa ennen vuotta 1980, vuosina 1974 ja 1976. Teokset löytyvät esim. Varastokirjastosta tai Kansalliskirjastosta. Voit tehdä kaukolainatilauksen oman lähikirjastosi kautta.
Ompelukoneiden Suomi-merkki on ollut jälleenmyyjien käyttämä myyntinimi, joka on liitetty ulkomailla valmistettuihin koneisiin. Tässä tapauksessa valmistaja on siis saksalainen Biesolt & Locke, joka oli toiminnassa vuosina 1869-1914. Yhtiön Meissenissä sijainnut tehdas tuhoutui tulipalossa vuonna 1914.
Biesolt & Locke -koneiden sarjanumeroista en löytänyt listausta. Kuvahaulla "Biesolt & Locke sewing machine" saa näkyviin kuvia yhtiön eri konemalleista.
Lähteet:
Triumph Bicycles -blogin artikkeli: https://triumphbicycles.wordpress.com/1888-biesolt-locke-sewing-machine/
Kansallismuseon sivut: https://www.kansallismuseo.fi/fi/kuukauden-esineet/2008/suomi-ompelukone
Hei, esimerkiksi seuraavissa saduissa on lautta tai vene olennainen tarinankerronnan kannalta:Jansson, Tove: Muumit ja suuri tuhotulvaKuratomi, Chizuko: Otso-herran lauttaMikkanen, Raili: Histamiini rakentaa lautanTwain, Mark: Huckleberry Finnin seikkailut
Liisa Mäntymiehen (Suurla 1975-1992) kirjan ”Neitsyt Marian kuva-albumi” (1995) luvussa ”Äiti ja poika” kerrotaan mm. Kaanan häistä, mutta aiheeseen liittyvää runoa en hänen teoksistaan löytynyt. Mäntymiehellä on muutakin kirjallista tuotantoa, hän mm. kirjoitti kolumneja noin kahteenkymmeneen lehteen. Varmuudella kysymykseen on näin ollen vaikea vastata.Muistaisikohan joku lukijoista kyseisen runon? Alla linkki Liisa Mäntymiehen (1947-2025) muistokirjoitukseen Helsingin Sanomissa:https://www.hs.fi/muistot/art-2000011226492.html
Sopivaa kirjallisuutta löytyy runsaasti. Tässä muutamia esimerkkejä:
Sarantola-Weiss: Reilusti ruskeaa: 1970-luvun arkea; Suomalaisten tarina: 4: Järjestelmien aika; Suomalaisen arjen historia: 4: Hyvinvoinnin Suomi; Puoli vuosisataa; Muutosten vuosisata 7 ja 8; Kronikka 1900-1999: Suomen ja maailman tapahtumat; Guinness-kronikka: 1900-luku; Lewenhaupt: Heijastumia: 1890-1989: Vuosisata muotia, muotoilua ja arkkitehtuuria. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta osoitteessa http://www.satakirjastot.fi/
Pasilan kirjaston lisäksi Helsingin Sanomat on arkistoitu lehtenä tai mikrofilminä ainakin Helsingin yliopiston kirjastoon ja Espoon Leppävaaran kirjastoon. Lisäksi Helsingin kaupunginkirjaston kaikissa toimipisteissä on henkilökunnan käytössä Helsingin Sanomien tekstiarkisto, josta haun avulla löytää kaikki lehden artikkelit vuodesta 1990 alkaen.
