Kirjastoista löytyy paljon kirjoja, joissa kerrotaan etunimien alkuperistä, merkityksistä ja historiasta. Tällaisia ovat esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja ja Nimipäivättömien nimipäiväkirja, Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi, Kustaa Vilkunan Etunimet. Harvinaisempia nimiä voi etsiä esim. Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen laatimista nimikirjoista (Osma, Ranja, Vilmiina; Aenna, Rosma, Velveena; Eemu, Ukri, Amelie).
Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta löytyy myös paljon vastauksia tällaisiin kysymyksiin. Kysymistäsi nimistä ainakin Ronjan, Jeminan, Aliisan, Helmin ja Jasperin merkitystä ja alkuperää on selvitetty aikaisemmin. Löydät ne hakemalla Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakusanoilla etunimet JA nimi.
Kirjastot poistavat aineistoaan pääasiassa huonokuntoisuuden takia tai siksi, että tietokirjan sisältämä tieto on vanhentunutta. Myös se, ettei aineisto mene lainaan, voi olla poistamisen syynä. Asiakkaan toive saada ostaa se ei ole syy kokoelmasta poistamiseen.
Kysymyksesi tuli kirjastojen yhteiseen palveluun, joten kannattaa kysyä asiasta suoraan siitä kirjastosta, jossa levyt ovat.
Tampereen kaupunginkirjaston valikoimaan kuuluu satakunta albaniankielistä lastenkirjaa, sekä kuvakirjoja että lasten romaaneja. Osassa kuvakirjoja on toisena kielenä englanti. Lisäksi löytyy muutama albaniankielinen aapinen. Kirjoja on tällä hetkellä hyllyssä lähinnä pääkirjasto Metsossa ja Hervannan kirjastossa, mutta varaamalla niitä saa maksutta haluamaansa toimipisteeseen.
Albanian lisäksi löytyy lastenkirjallisuutta seuraavilla kielillä: amhara, arabia, bengali, bosnia, bulgaria, englanti, espanja, esperanto, farsi, hindi, hollanti, iiri, islanti, italia, japani, kalaallisut, karjala, katalaani, kiina, korea, kreikka, kroatia, kurdi, latina, liettua, makedonia, norja, pastu, portugali, puola, ranska, romania (moldavia), ruotsi,...
Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole koulujen vuosikertomuksia. Niitä voi tiedustella kaupunginarkistosta:
Käyntiosoite: Kansankatu 55 A, Oulu
Puhelin: 050 5627064
Sähköposti: arkisto(at)ouka.fi
Aukioloajat: ma-pe klo 10-15.30. Puhelinpalvelu on käytettävissä arkisin virka-aikana klo 8-16.
Haminan kaupunginkirjaston perustamisvuosi on 1871. Lähde: www.kirjastot.fi Kirjastohaku.
Vehkalahden kunnankirjaston perustamisvuosi on 1896. Tieto saatu Vehkalahden kunnankirjaston kirjastonjohtajalta Kaija Ahokkaalta puhelimitse 21.3.02.
Hanss Eissler on säveltänyt Johannes R. Becherin runon Lenin. Laulu sisältyy nuottijulkaisuun Kansan laulukirja (1971) ja äänitteeseen V. I. Lenin 1870-1970 (1970). Laulun on saanut suomenkielisen nimen Leninin sanat. Suomennos on Pentti Saaritsan.
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tämä Singerin ompelukone on valmistettu vuonna 1924.
Lähde Singerin sarjanumeroluettelo: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun valtakunnalliselta postituslistalta kukaan ei varmuudella tunnistanut runoa, mutta eräs kollega kollega mainitsi säkein "Ystävinä eläkäämme, ystäviksi aina jäämme" alkavan värssyn, joka löytyy oheisen blogikirjoituksen kommenttikentästä:
http://inez54321.blogspot.com/2016/08/isanmaallista-uhoa-ja-riemukasta…
Toinen kollega mainitsi runon muistuttavan vanhaan kiiltokuvavihkoon kirjoitettua runonpätkää:
"Ystäviä aina ollaan
ystävinä pysytään.
Ystävinä sinne mennään
missä rauha peritään."
Tällaisille ystäväkirjoissa tai vastaavissa kiertäville värssyille ja loruille voi olla mahdotonta löytää alkuperäistä tekijää, ja muotoiluja samankaltaiselle sanomalle voi olla useita. Mikäli joku palstan lukijoista...
Vuoden 1946 Etelä-Suomen Sanomia voi lukea Lahden pääkirjastolla. Lehdet löytyvät sekä vuosikerroiksi sidottuina painettuina lehtinä että mikrofilmeinä. Painetut lehdet ovat osa kirjaston kotiseutukokoelmaa, jolloin niitä ei lainata mutta lukeminen kirjastolla on mahdollista. Mikrofilmit ovat lainattavissa mutta parhaiten niiden tarkastelu onnistunee kirjastolla asiakkaiden käyttöön tarkoitetulla mikrofilmin lukulaitteella. Lukulaitteen voi varata pääkirjaston musiikkipalveluista esimerkiksi soittamalla. Lahden pääkirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät Lastu-verkkokirjastosta: Etusivu | Lastu-kirjastot (finna.fi)
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjastossa (http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena ) ohjeet löytyvät kotisivujen yläpalkista klikkaamalla kohtaa "Ohjeet". Siellä on otsikko (kolmas alhaalta) "Ohje - Varauksen tekeminen", jota klikkaamalla neuvotaan miten varaus tehdään. Samaan ohjesivuun pääsee suoraan seuraavasta osoitteesta: http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/ohjeet/-/asset_publisher… . Verkkokirjastossa voit itse varata aineistoa, kun sinulla on Hämeenlinnan seudun kirjastojen kirjastokortti ja käyttäjätunnus verkkokirjastoon.
Tarkemmat ohjeet ohessa.
Tyttäreni Zenzele on Marairen esikoisteos. En löytänyt hänestä katsomistani hakuteoksista enkä myöskään Aleksi -artikkelitietokanasta. Englanninkielistä tietoa kyllä löytyy internetistä. Voit katsoa vaikkapa hakuohjelmalla http://www.alltheweb.com/ ja linkki http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/MaraireEN.html .
Hakuohjelmalla http://www.metacrawler.com/ hakusanat "Maraire J Nozipo" (ruksi kohtaan
phraise) löytyi 19 linkkiä, esim. http://www.emory.edu/ENGLISH/Bahri/Maraire.html .
Jotain suomenkielistä tietoa löytyi osoitteesta http://www1.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19961027/kult/961027ku03.h… .
Kasettisoitinta ei ole mahdollista lainata Joensuun seutukirjastosta, mutta meillä on pääkirjastossa digitointipiste, jossa myös c-kasetteja voi digitoida CD-levylle tai tallentaa muistitikulle. Se saattaisi olla ratkaisu ongelmaasi.
Ks tarkemmin: http://vaarakirjastot.fi/digitointi
Etsimäsi teos on ilmeisesti John Gouldin "Birds of Asia" (1850). Sen näköispainos vuodelta 1969 löytyy Varastokirjastosta Kuopiosta. Voit tilata sen sieltä kaukolainaan omaan kirjastoosi.
Teos on digitoitu ja on luettavissa verkossa alla olevista osoitteista:
https://archive.org/stream/BirdsAsiaJohnGoVIIGoul#page/n5/mode/2up
http://www.biodiversitylibrary.org/item/115342#page/2/mode/1up
Myös Gallus Sonnerati eli Sonnerat's jungle fowl löytyy sieltä helposti haulla.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
Parhaiten voit tutustua niihin Julinin lehtisalissa, missä kuluvan vuoden numerot ovat paikalla ja vuoden 1999 numerot arkistossa.
Kokoelmatietokantamme lehtiluettelosta näet, mihin aluekirjastoihin lehti tulee. (Webissä http://www.turku.fi/kirja/lehtiluettelo/lehtilue.html)
Etsimääsi lastenlaululevyä ei näytä löytyvän oman kirjastoalueesi kokoelmista. Muualta Suomesta sitä kyllä löytyy, joten voit tilata äänitteen omaan kirjastoosi kaukolainana.
Lisätietoa kaukopalvelusta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://kirikirjastot.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukopalvelu
https://www.finna.fi/Record/helmet.2025010
Pölypunkit tarvitsevat elääkseen lämpimän ja kostean elinymäristön. Lämpötilan on oltava mielellään vähintään +25 astetta, ja kosteutta on oltava riittävästi (suhteellinen kosteus yli 50 prosenttia), joten suomalaisessa luonnossa ne eivät taida pitkään pärjätä. Tietoa pölypunkeista esim. Terveyskirjaston sivuilta:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00723
Auringosta tulevat hiukkaset ionisoivat maapallon ilmakehän yläosan molekyylejä, niin että noin 50 - 400 kilometrin korkeuteen muodostuu sähköisesti varautuneiden hiukkasten vyöhyke, ionosfääri. Se koostuu eri kerroksista, joiden elektronitiheys on erilainen.
Ionosfääri vaikuttaa radioaaltojen kantautumiseen. Ilman sitä valtaosa radioaalloista karkaisi avaruuteen. Sen sijaan radioaallot voivat heijastua ionosfääristä takaisin maan pinnalle ja siten kulkea kauas horisontin yli tuhansiakin kilometrejä. Toisaalta osa ionosfäärin kerroksista myös vaimentaa radioaaltoja. Riippuu radioaaltojen aallonpituudesta, miten ionosfäärin kerrokset vaikuttavat niihin.
Auringon tuottama hiukkasvirta vaihtelee. Voimakkaan...
